Immunoglobuliini G
IgG-molekyyli on ihmisen yleisin vasta-aine,[1] ja sitä on 2/3 kaikesta immunoglobuliinista.
Rakenne ja toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]IgG-vasta-aine on aina monomeerimuodossa. IgG suojelee elimistöä viruksilta, bakteereilta ja sieniltä neutraloimalla bakteerien toksiineja, opsonoimalla bakteereja ja käynnistämällä komplementin.
IgG-molekyylit voidaan jakaa neljään luokkaan, joista suurin on IgG1-alaluokka, johon kuuluu valta-osa proteiiniantigeenien vasta-aineista. IgG2-vasta-aineita muodostuu erityisesti hiilihydraattiantigeenejä vastaan. IgG3- ja IgG4-luokan vasta-aineita on vain hyvin vähän.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Makrofageilla on IgG-reseptoreita, joilla ne tunnistavat mikrobin antigeeniin tarttuneen IgG-molekyylin ja fagosytoivat sen.
Eväs-IgG
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vastasyntyneellä lapsella on äidiltä istukan läpi saatuja IgG-vasta-aineita, joita kutsutaan eväsimmunoglobuliineiksi. Nämä äidiltä saadut IgG-molekyylit suojaavat vauvaa vastasyntyneenä, jolloin vauvan oma immunoglobuliinituotanto on vähäistä. Eväs-IgG:stä voi olla myös haittaa. Jos Rh-positiiviselle sikiölle siirtyy Rh-negatiiviselta äidiltä anti-Rh-vasta-aine, voi se olla sikiölle kuolemaksi.
IgG:tä erittyy myös äidinmaitoon, jolloin vasta-aineet imeytyvät vauvaan suoliston kautta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8