Mannertenvälinen ballistinen ohjus
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Mannertenvälinen ballistinen ohjus (engl. intercontinental ballistic missile, lyh. ICBM) on maalta laukaistava ballistinen ohjus, jonka kantomatka on yli 5 500 kilometriä. ICBM-ohjukset on varustettu tyypillisesti ydinkärjillä, eikä tavanomaisia taistelukärkiä ole tähän mennessä käytetty. Tämä johtuu pelosta, että mikä tahansa ICBM-laukaisu johtaisi automaattiseen maksimaaliseen vastareaktioon muiden valtojen tahoilta. Nykyisin vain Yhdysvalloilla, Venäjällä, Kiinalla ja Pohjois-Korealla on ICBM-ohjuksia.
ICBM voidaan laukaista kiinteästä maanalaisesta siilosta, kuorma-autosta tai junanvaunusta. Nykyiset mannertenväliset ohjukset voivat osua kohteisiinsa jopa alle 300 metrin tarkkuudella (CEP). Mannertenvälisiä ohjuksia vastaan on yritetty kehitellä erilaisia järjestelmiä kuten ABM-ohjukset eli ohjustentorjuntaohjukset, mutta näiden menetelmien luotettavuus on hyvin heikko, eikä niillä ole ydinsodan syttyessä käytännön merkitystä.
Mannertenvälisiä ohjuksia on varustettu myös monikärkiohjuksiksi eli MIRV:eiksi, mutta maalta laukaistavien ohjusten MIRV-ominaisuudet kiellettiin START-aserajoitussopimuksessa. Sopimuksen mukaisesti vuoteen 2005 mennessä Yhdysvallat poisti käytöstä LGM-118A Peacekeeper -ohjukset.
Nykyisin käytössä olevia mannertenvälisiä ohjuksia ovat Yhdysvaltain LGM-30 Minuteman III, Kiinan Dongfeng 31, sekä Venäjän RS-24 "Jars", RS-26 "Rubež", RS-28 "Sarmat", Topol ja RT-2PM2 Topol-M.
Ensimmäiset ICBM-ohjukset otettiin käyttöön vuonna 1959. Neuvostoliiton ensimmäinen ICBM oli R-7 ja Yhdysvaltain Atlas. Molemmista ohjuksista kehitettiin myöhemmin kantoraketteja.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Haupt, Dirk Roland: Ballistiskt missilförsvar i Europa och folkrätten. Jus ad bellum, jus in bello och staters folkrättsliga ansvar ex delicto; i: Kungliga Krigsvetenskapsakademiens Handlingar och Tidskrift, 218. vuosikerta (2014), neljäs kirjanen, sivut 53-83 (ruotsiksi)
- Kiinan strategisten ohjusjoukkojen kalusto
- Minuteman III tekniset tiedot
- SS-25 tekniset tiedot
- Ilmoitus Pohjois-Korean hyväksymisestä ICBM-kerhoon, viitattu 22.5.2017