Genesaretinjärvi
| Genesaretinjärvi | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Israel |
| Paikkakunta | Tiberias |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Jordan |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | −211,08 m[1] |
| Pituus | 23 km |
| Leveys | 16 km |
| Rantaviiva | 53 km |
| Pinta-ala | 165 km² |
| Tilavuus | 4 131 000 000 m3 |
| Keskisyvyys | 25,6 m |
| Suurin syvyys | 44 m |
| Valuma-alue | 273 km2 |
 Genesaretinjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Genesaretinjärvi (hepr. ים כנרת, Yam Kineret) on Israelin koillisosassa sijaitseva järvi. Asutuksella järven lähistöllä on pitkä historia ja se mainitaan esimerkiksi Vanhassa testamentissa. Kokoa järvellä on noin 165 km² ja sen vesi on murtovettä. Järven lähialue on tunnettu kuumista lähteistään, minkä lisäksi järvellä harjoitetaan kalastusta.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Genesaretinjärvi sijaitsee Israelin koillisosassa. Järvi on pinta-alaltaan noin 165 km² ja se sijaitsee Välimerestä mitattuna noin 213 metriä merenpinnan alapuolella. Vedenpinnan taso saattaa tosin vaihdella voimakkaasti kuivankauden ja sadekauden aikana. Pohjoisesta etelään mitattuna järvellä on noin 23 km pituutta ja leveyttä idästä länteen enimmillään noin 16 km. Syvimmältä kohdaltaan järvi on noin 44 metriä syvä. Keskimäärin syvin kohta on hieman järven keskiosan koillispuolella. Jordanjoki laskee järveen pohjoisesta ja ulos järvestä etelässä. Järven vesi on peräisin Jordanjoen ja eri purojen lisäksi sen pohjan ja lähialueen kuumista lähteistä. Lähteiden ja korkean haihtuvuuden takia järven vesi on myös hieman murtovetistä. Veden suolaisuus vaihtelee vedenpinnan tason mukaan. Vedenpinnan ollessa korkealla vedenpaino itsessään tukkii järven pohjan lähteet, mikä vähentää sen suolaisuutta.[2]
Genesaretinjärven kalasto on runsas. Järvellä esiintyy esimerkiksi koralliahvenia, luikeroita ja monneja.[3] Historiallisesti tärkeällä kalastuksella on edelleen merkitystä. Järveltä saadaan esimerkiksi sardiineja. Alueen kuumille lähteille on perustettu myös lomakohteita.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Genesaretinjärven lähistöllä on ollut asutusta jo muinaisista ajoista lähtien. Järvellä on harjoitettu kalastusta ja sen ympäristössä maanviljelystä, sillä lähialueiden maaperä on hedelmällistä.[2] El-ʿUbeidiyasta, hieman järven eteläpuolelta, tehdyt löydökset, kuten esihistorialliset työkalut ja muut ihmisen jälkeensä jättämät merkit kuuluvat Lähi-idän vanhimpiin tunnettuihin merkkeihin ihmisestä.[3] Maataloutta on harjoitettu jo neoliittiselta kaudelta lähtien ja alueelle muodostuivat myös monet Kanaaninmaan vanhimmat kaupungit. Muinaiset egyptiläiset lähteet mainitsevat järven ympäristön kuumat lähteet. Järvi mainitaan myös Vanhassa testamentissa usein rajanvetoihin liittyen. Ptolemaiokset perustivat järven rannalle Filoterian kaupungin. Toinen keskus lähellä järveä oli Susitha eli Hippus, joka kuului Herodeksen hallitsemiin alueisiin. Herodeksen seuraajat perustivat järven rannalle nykypäiviin saakka säilyneen Tiberiaan kaupungin. Rooman valtakunnan aikana alue oli osa Palaestina secundan provinssia.[2] Uudessa testamentissa järvi on useiden Jeesukseen liittyvien kohtausten, kuten esimerkiksi Vuorisaarnan tapahtumapaikka.[3] Bysantin valtakaudella järven rannoille rakennettiin useita kirkkoja. Arabien valloitettua provinssin se sai uuden nimen Jund al-Urdun eli Jordan. Ristiretkien aikana ristiretkeläisten hallitsema alue käsitti järven länsirannan ja he yrittivät useasti vallata myös sen itärannan.[2]
1900-luvulla järven etelä- ja länsirannalle perustettiin juutalaisia siirtokuntia.[2] Ensimmäinen juutalainen kibbutsi oli vuonna 1909 järven rannalle perustettu Degania.[3] Israelin itsenäisyyssodan jälkeen vuonna 1948 alueesta tuli Israelin ja Syyrian raja-aluetta. Vuonna 1964 Genesaretinjärvestä tehtiin Israelin vesiviraston pääasiallinen vesivaranto. Veden pumppaamiseksi rakennettiin suuri Eshed Kinnarotin pumppuasema.[2] Järvestä lähtevän kanavan kautta vettä alettiin viedä Israelin tiheään asutetulle rannikolle ja aina Negevin autiomaahan saakka.[3] Jännitteet alueella Israelin ja Syyrian välillä kasvoivat etenkin Israelin hallitseman Ein Gevin alueella järven itäpuolella. Jännitteet purkautuivat kuuden päivän sodan aikana, jolloin Israel miehitti Syyriaan kuuluvat Golanin kukkulat. Järven koko ranta on siitä lähtien kuulunut Israelin hallinnoimaan alueeseen.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://kineret.org.il/. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d e f g Fred Skolnik, Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica, s. 176-178. (Volume 12 Kat-Lie) Thomson Gale, 2007. ISBN 0-02-866097-8 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Sea of Galilee Encyclopaedia Britannica. Viitattu 11.7.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Genesaretinjärvi Wikimedia Commonsissa
 Israelin maantiede | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Israelin hallintoalueet |  | ||||||
| Vesistöt |
| ||||||
| Kaupungit | |||||||
| Alueet | |||||||
| Saaret | |||||||
| Arkeologia | |||||||