Eurooppa-neuvosto
- Eurooppa-neuvostoa ei pidä sekoittaa Euroopan neuvostoon eikä Euroopan unionin neuvostoon.
Eurooppa-neuvosto | |
---|---|
Eurooppa-neuvoston tunnus |
|
Perustettu |
1961 (epämuodollisesti) 2009 (virallisesti) |
Tyyppi | Euroopan unionin instituutio |
Päämaja | Europa-rakennus, Bryssel |
Viralliset kielet |
24 kieltä 2 virallista kieltä Englanti, Ranska |
Puheenjohtaja | Charles Michel |
Aiheesta muualla | |
consilium.europa.eu |
Osa artikkelisarjaa |
Euroopan unionin politiikka |
---|
Eurooppa-neuvosto, epävirallisesti EU:n huippukokous, on Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden valtionpäämiehistä koostuva toimielin, jota johtaa EU:n presidentti. Eurooppa-neuvosto ei säädä lakeja, mutta voi tehdä koko unionia sitovia päätöksiä.[1] Eurooppa-neuvoston tehtävä on antaa EU:lle sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet sekä määritellä yleiset poliittiset suuntaviivat. Se on EU:n ylin poliittinen elin.
Eurooppa-neuvostolle valittiin marraskuussa 2009 ensimmäinen pysyvä puheenjohtaja, Herman Van Rompuy. Puheenjohtajaa nimitetään mediassa joskus virheellisesti Euroopan unionin presidentiksi. Joulukuusta 2019 lähtien puheenjohtajana toimii Belgian entinen pääministeri Charles Michel.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eurooppa-neuvosto sai alkunsa vuonna 1974, kun EU:n poliittiset johtajat alkoivat pitää säännöllisesti kokouksia. Ensimmäinen Eurooppa-neuvoston kokous pidettiin 10. maaliskuuta – 11. maaliskuuta 1974 Irlannissa. Käytäntö virallistettiin Euroopan yhtenäisasiakirjassa vuonna 1987. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana toimi Lissabonin sopimuksen voimaantuloon asti kulloinkin Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana toimivan maan päämies tai pääministeri. Joulukuun 2009 alusta Eurooppa-neuvostolla on kahdeksi ja puoleksi vuodeksi valittu puheenjohtaja, joka voidaan valita uudestaan kerran. Ensimmäinen viranhaltija oli Belgian entinen pääministeri Herman Van Rompuy.lähde?
Eurooppa-neuvostosta tuli EU:n virallinen toimielin Lissabonin sopimuksen myötä vuonna 2009, mutta sille oli jo aiemmin perustamissopimuksenkin tasolla annettu EU:n toimintaan liittyviä tehtäviä. Vuoden 1992 Maastrichtin sopimus teki Eurooppa-neuvostosta virallisen aloitteentekijän unionin tärkeimpien politiikkojen yhteydessä. Se sai myös valtuudet sopia vaikeista asioista, joista Euroopan unionin neuvostossa kokoontuneet ministerit eivät ole päässeet yksimielisyyteen. Eurooppa-neuvostoa ei pidä sekoittaa Euroopan unionin neuvostoon eli ministerineuvostoon, joka sekin tietyissä tapauksissa kokoontuu valtionpäämiesten tai hallitusten päämiesten tasolla.lähde?
Suomessa Eurooppa-neuvosto on kokoontunut kolmesti. Ensimmäiset kaksi kokousta olivat vuoden 1999 Suomen puheenjohtajakaudella 15. lokakuuta – 16. lokakuuta Tampereella ja 10. joulukuuta – 11. joulukuuta Helsingissä. Puheenjohtajana toimi silloinen pääministeri Paavo Lipponen. Suomen toisella puheenjohtajakaudella kokouksia pidettiin Lahdessa 20. lokakuuta 2006 pääministeri Matti Vanhasen johtamana. Kolmas puheenjohtajakausi oli vuonna 2019, jolloin kokouksia pidettiin Helsingissä.lähde?
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neuvosto kokoontuu virallisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa yleensä kunkin puheenjohtajakauden loppupuolella. Käytännössä se kokoontuu neljästi vuodessa. Viralliset kokoukset pidetään yleensä Brysselissä Justus Lipsius -rakennuksessa, mutta epävirallisia kokouksia pidetään joskus myös puheenjohtajamaissa. Ennen vuotta 2003 kokoukset pidettiin puheenjohtajamaissa. Neuvostoon kokoontuvat jäsenmaiden valtionpäämiehet ja Euroopan komission puheenjohtaja. Kokouksissa Eurooppa-neuvoston jäseniä avustavat jäsenmaiden ulkoministerit ja Euroopan komission komissaarijäsen. Kokouksissa on mukana myös Euroopan parlamentin puheenjohtaja, joka avaa kokouksen.lähde?
Huippukokoukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Eurooppa-neuvoston kokouksista
Puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja
Jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Satuli, Heli: EU-perusteos. (2. painos) Helsinki: Eurooppatiedotus, 2020. ISBN 978-952-281-621-4 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Petri Raivio, Anna Karismo: Maratonkokous tuotti kompromissin: saksalainen Ursula von der Leyen EU-komission puheenjohtajaksi – Suomi ei saanutkaan EKP:n johtajuutta 2.7.2019. Yle..
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eurooppa-neuvosto Wikimedia Commonsissa