Ero sivun ”Kreuzberg” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kh, huom. pisteen ja viitteen väliin ei kuulu jättää välilyöntiä ja viitteen molemmin puolin ei tarvita pistettä
Rivi 3: Rivi 3:
[[Kuva:Landwehrkanal Berlin26.JPG| thumb| Landwehrkanal Kreuzbergissa]]
[[Kuva:Landwehrkanal Berlin26.JPG| thumb| Landwehrkanal Kreuzbergissa]]


'''Kreuzberg''' on [[Berliini]]n tunnetuimpia kaupunginosia. Se sijaitsee kaupungin vanhan keskustan, [[Mitte]]n eteläpuolella. Sen pinta-ala on 10,38 km<sup>2</sup>, asukasluku 147 803 (30.6.2007) ja asukastiheys 14 239 asukasta / km<s7p>2</sup>. Vuodesta [[2001]] lähtien se muodostaa [[Friedrichshain]]in kanssa yhtenäisen hallinnollisen piirin nimeltä ''[[Friedrichshain-Kreuzberg]]''. Kreuzbergin katsotaan yleisesti muodostuvan kahdesta eriluontoisesta alueesta, joista yhä usein käytetään entisten [[postinumero]]iden mukaisia nimityksiä ''SO 36'' ja ''SW 61''. ''SO 36'' on tullut kuuluisaksi maahanmuuttajien ja erilaisten vaihtoehtoliikkeiden kaupunginosana, kun taas ''SW 61'' on keskiluokkaisempi asuntoalue. <ref> http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,901030421-443145,00.html www.time.com Regine Wosnitza: "Berlin on its wild site" 13.4.2003, julkaistu uudelleen 21.3.2008</ref>. Aikoinaan, varsinkin 1970-luvulla Kreuzberg oli [[Länsi-Berliini]]n köyhimpiä ja syrjäisimpiä kaupunginosia<ref>[http://www2.tu-berlin.de/fb2/sozpaed/tps/kreuzber.html Kreuzberg]</ref>, mutta nykyisin siitä on tullut jälleen yhdistyneen kaupungin keskustassa sijitseva kulttuurikeskus. <ref>[http://www.cnn.com/2007/TRAVEL/DESTINATIONS/06/01/berlin.culture/index.html Berliinin kulttuuriklubi - CNN.com]</ref><ref>[http://www.berlinonline.de/berliner-zeitung/archiv/.bin/dump.fcgi/2007/1027/magazin/0002/ Kreuzbergs Retter : Tekstiarkisto : Berliner Zeitung'in arkisto]</ref>. Kaupunginosan asukkaista poikkeuksellisen suuri osa on maahanmuuttajia, etenkin [[Saksan turkkilaiset|turkkilaisia]], tai heidän jälkeläisiään. Vuonna [[2006]] Kreuzbergin asukkaista 31,6 % ei ollut Saksan kansalaisia <ref>[http://web1.bbu.de/publicity/bbu/internet.nsf/index/de_nachrichtenpool.htm?OpenDocument&50BC6CB63623F96BC12571EE00357CB3 Verband Berlin-Brandenburgischer Wohnungsunternehmen e.V]</ref>. Vaikka monikulttuurinen Kreuzberg yhä vetää monia puoleensa, sille ominaista on myös asukkaiden suuri [[työttömyys]]prosentti, ja asukkaiden keskimääräiset tulot ovat yhä Berliinin alhaisimpiin kuuluvia. <ref> http://www.ifa.de/journal/rep2004_hall.htm</ref>
'''Kreuzberg''' on [[Berliini]]n tunnetuimpia kaupunginosia. Se sijaitsee kaupungin vanhan keskustan, [[Mitte]]n eteläpuolella. Sen pinta-ala on 10,38 km<sup>2</sup>, asukasluku 147 803 (30.6.2007) ja asukastiheys 14 239 asukasta / km<sup>2</sup>. Vuodesta [[2001]] lähtien se on muodostanut [[Friedrichshain]]in kanssa yhtenäisen hallinnollisen piirin nimeltä ''[[Friedrichshain-Kreuzberg]]''. Kreuzbergin katsotaan yleisesti muodostuvan kahdesta eriluontoisesta alueesta, joista yhä usein käytetään entisten [[postinumero]]iden mukaisia nimityksiä ''SO 36'' ja ''SW 61''. Alue ''SO 36'' on tullut kuuluisaksi maahanmuuttajien ja erilaisten vaihtoehtoliikkeiden kaupunginosana, kun taas ''SW 61'' on keskiluokkaisempi asuntoalue.<ref> http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,901030421-443145,00.html www.time.com Regine Wosnitza: "Berlin on its wild site" 13.4.2003, julkaistu uudelleen 21.3.2008</ref> Aikoinaan, varsinkin 1970-luvulla Kreuzberg oli [[Länsi-Berliini]]n köyhimpiä ja syrjäisimpiä kaupunginosia,<ref>[http://www2.tu-berlin.de/fb2/sozpaed/tps/kreuzber.html Kreuzberg]</ref> mutta nykyisin siitä on tullut jälleen yhdistyneen kaupungin keskustassa sijaitseva kulttuurikeskus.<ref>[http://www.cnn.com/2007/TRAVEL/DESTINATIONS/06/01/berlin.culture/index.html Berliinin kulttuuriklubi - CNN.com]</ref><ref>[http://www.berlinonline.de/berliner-zeitung/archiv/.bin/dump.fcgi/2007/1027/magazin/0002/ Kreuzbergs Retter : Tekstiarkisto : Berliner Zeitung'in arkisto]</ref> Kaupunginosan asukkaista poikkeuksellisen suuri osa on maahanmuuttajia, etenkin [[Saksan turkkilaiset|turkkilaisia]] tai heidän jälkeläisiään. Vuonna [[2006]] Kreuzbergin asukkaista 31,6 % ei ollut Saksan kansalaisia.<ref>[http://web1.bbu.de/publicity/bbu/internet.nsf/index/de_nachrichtenpool.htm?OpenDocument&50BC6CB63623F96BC12571EE00357CB3 Verband Berlin-Brandenburgischer Wohnungsunternehmen e.V]</ref> Vaikka monikulttuurinen Kreuzberg yhä vetää monia puoleensa, sille ominaista on myös asukkaiden suuri [[työttömyys]]prosentti, ja asukkaiden keskimääräiset tulot ovat yhä Berliinin alhaisimpiin kuuluvia.<ref> http://www.ifa.de/journal/rep2004_hall.htm</ref>


== Sijainti==
== Sijainti==
Idässä Kreuzbergia rajoittaa [[Spree]]-joki. Kanava, [[Landwehrkanal]], kulkee Kreuzbergin poikki itä-länsisuunnassa. Sen kautta kulkee myös [[Berliinin metro]]n (U-Bahn) linja U1, jolla siellä ovat asemat ''Görlitzer Park'' (''SO 36'':ssa) ja ''Viktoriapark'' (''SW 61''):ssä).
Idässä Kreuzbergia rajoittaa [[Spree]]-joki. Kanava [[Landwehrkanal]] kulkee Kreuzbergin poikki itä-länsisuunnassa. Sen kautta kulkee myös [[Berliinin metro]]n (U-Bahn) linja U1, jolla siellä ovat asemat ''Görlitzer Park'' (''SO 36'':ssa) ja ''Viktoriapark'' (''SW 61''):ssä).
[[Kuva:Anhalter Steg.jpg|thumb|left|Landwehrkanal ja sen ylittävä silta Kreuzbergissä]]
[[Kuva:Anhalter Steg.jpg|thumb|left|Landwehrkanal ja sen ylittävä silta Kreuzbergissä]]
[[Kuva:Berlin-kreuzberg u-bhf-goerlitzer-bahnhof 20051019 324.jpg|thumb|left| Görlitzer Bahnfofin metroasema]]
[[Kuva:Berlin-kreuzberg u-bhf-goerlitzer-bahnhof 20051019 324.jpg|thumb|left| Görlitzer Bahnfofin metroasema]]
Rivi 13: Rivi 13:
Monet Berliinin nykyiset kaupunginosat ovat kaupunkiin vuoden [[1920]] alueliitoksessa liitettyjä vanhoja kyliä tai pikkukaupunkeja. Kreuzberg sitä vastoin muodostettiin omaksi aluekokonaisuudekseen vasta samassa yhteydessä. Sen nimi tarkoittaa ''Ristivuorta'' ja tarkoitti ennestään vain alueen korkeinta kohtaa, Viktorian puistossa sijaitsevaa 66 metriä merenpinnan yläpuolelle<ref name="autogenerated1"> http://www.muz-online.de/sights/berlinB3.html</ref> kohoavaa mäkeä, joka on vanhastaan suosittu viikonloppuretkien kohde monine ravintoloineen. Nimi johtuu sinne vuonna 1821 pystytetystä, [[Karl Friedrich Schinkel]]in tekemästä [[Napoleonin sodat|Napoleonin sotien]] muistomerkistä.
Monet Berliinin nykyiset kaupunginosat ovat kaupunkiin vuoden [[1920]] alueliitoksessa liitettyjä vanhoja kyliä tai pikkukaupunkeja. Kreuzberg sitä vastoin muodostettiin omaksi aluekokonaisuudekseen vasta samassa yhteydessä. Sen nimi tarkoittaa ''Ristivuorta'' ja tarkoitti ennestään vain alueen korkeinta kohtaa, Viktorian puistossa sijaitsevaa 66 metriä merenpinnan yläpuolelle<ref name="autogenerated1"> http://www.muz-online.de/sights/berlinB3.html</ref> kohoavaa mäkeä, joka on vanhastaan suosittu viikonloppuretkien kohde monine ravintoloineen. Nimi johtuu sinne vuonna 1821 pystytetystä, [[Karl Friedrich Schinkel]]in tekemästä [[Napoleonin sodat|Napoleonin sotien]] muistomerkistä.


Pohjoisosiaan lukuunottamatta nykyinen Kreuzberg oli selvästi maaseutua, kunnes Berliini alkoi 1860-luvulla teollistumisen vuoksi nopeasti kasvaa. Tämä johti laajaan maakeinotteluun, ja nykyisen Kreuzbergin alueelle rakennettiin paljon taloja varsinkin köyhälle väestölle. Monet Kreuzbergin nykyiset rakennukset ovat peräisin tuolta ajalta. <ref> http://www.visitberlin.de/english/sightseeing/e_si_architektur.php</ref>. Vielä pitkään 1900-luvulla Kreuzberg oli asukasluvultaan Berliinin suurin kaupunginosa, jossa oli yli 400 000 asukasta, vaikka se pinta-alaltaan on niistä pienin. Sen asukastiheys, yli 60 000 asukasta neliökilometrillä, oli näin ollen Berliinin suurin.
Pohjoisosiaan lukuunottamatta nykyinen Kreuzberg oli selvästi maaseutua, kunnes Berliini alkoi 1860-luvulla teollistumisen vuoksi nopeasti kasvaa. Tämä johti laajaan maakeinotteluun, ja nykyisen Kreuzbergin alueelle rakennettiin paljon taloja varsinkin köyhälle väestölle. Monet Kreuzbergin nykyiset rakennukset ovat peräisin tuolta ajalta.<ref> http://www.visitberlin.de/english/sightseeing/e_si_architektur.php</ref> Vielä pitkään 1900-luvulla Kreuzberg oli asukasluvultaan Berliinin suurin kaupunginosa, jossa oli yli 400 000 asukasta, vaikka se pinta-alaltaan on niistä pienin. Sen asukastiheys, yli 60 000 asukasta neliökilometrillä, oli näin ollen Berliinin suurin.


Paitsi asuntoalueita, Kreuzbergiin syntyi myös runsaasti teollisuutta. Niin sanotussa ''vientikorttelissa'' Ritterstraßen varrella oli paljon pienyrityksiä, kun taas ''lehdistökortteliin'' Kochstraßen varrelle keskittyivät monien Saksan suurten sanomalehtien toimitukset sekä myös kirjakustannusliikkeet Ullstein, Scherl ja Mosse.
Paitsi asuntoalueita, Kreuzbergiin syntyi myös runsaasti teollisuutta. Niin sanotussa ''vientikorttelissa'' Ritterstraßen varrella oli paljon pienyrityksiä, kun taas ''lehdistökortteliin'' Kochstraßen varrelle keskittyivät monien Saksan suurten sanomalehtien toimitukset sekä myös kirjakustannusliikkeet Ullstein, Scherl ja Mosse.
Rivi 19: Rivi 19:
Monet teollisuuskorttelit tuhoutuivat lähes täysin toisen maailmansodan loppuvaiheessa, [[3. helmikuuta]] [[1945]] tehdyissä pommituksissa. [[Axel Springer]]in lehtiyhtiö kuitenkin sijoittui sodan jälkeen uudelleen Kochstraßelle, jonne se rakensi uuden pääkonttorinsa aivan lähelle [[Berliinin muuri]]a.
Monet teollisuuskorttelit tuhoutuivat lähes täysin toisen maailmansodan loppuvaiheessa, [[3. helmikuuta]] [[1945]] tehdyissä pommituksissa. [[Axel Springer]]in lehtiyhtiö kuitenkin sijoittui sodan jälkeen uudelleen Kochstraßelle, jonne se rakensi uuden pääkonttorinsa aivan lähelle [[Berliinin muuri]]a.


Kun toisen maailmansodan voittajat jakoivat Berliinin miehitysvyöhykkeisiin, Kreuzberg tuli kuulumaan [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] vyöhykkeeseen ja näin ollen [[Länsi-Berliini]]in. Se sijaitsi kuitenkin aivan vyöhykerajan pinnassa, sillä [[Mitte]] sen pohjoispuolella kuului [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vyöhykkeeseen ja näin ollen [[Itä-Berliini]]in. Kuuluisa rajanylityspaikka [[Checkpoint Charlie]] [[Friedrichstraße]]n varrella johtikin juuri Kreuzbergista Mitteen. Länsi-Berliinin varsinaiseksi liikekeskukseksi muodostui [[Kurfürstendamm]] ympäristöineen, ja Berliinin vanhan keskustan vieressä mutta siitä muurin erottamana sijainnut Kreuzberg jäi syrjäiseksi laitakaupungiksi.
Kun toisen maailmansodan voittajat jakoivat Berliinin miehitysvyöhykkeisiin, Kreuzberg kuului [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] vyöhykkeeseen ja näin ollen [[Länsi-Berliini]]in. Se sijaitsi kuitenkin aivan vyöhykerajan pinnassa, sillä [[Mitte]] sen pohjoispuolella kuului [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vyöhykkeeseen ja näin ollen [[Itä-Berliini]]in. Kuuluisa rajanylityspaikka [[Checkpoint Charlie]] [[Friedrichstraße]]n varrella johtikin juuri Kreuzbergista Mitteen. Länsi-Berliinin varsinaiseksi liikekeskukseksi muodostui [[Kurfürstendamm]] ympäristöineen, ja Berliinin vanhan keskustan vieressä mutta siitä muurin erottamana sijainnut Kreuzberg jäi syrjäiseksi laitakaupungiksi.


Toisen maailmansodan jälkeen Kreuzbergin asuntojen vuokria säänneltiin lailla, mikä teki rakennusinvestoinnit vähemmän kannattaviksi. Tämän seurauksena alueen asuntokanta oli huonolaatuista ja samalla halpaa, mikä osaltaan teki Kreuzbergin monien Saksaan tulleiden maahanmuuttajien ensimmäiseksi asuinpaikaksi.<ref> http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,901030421-443145,00.html www.time.com Regine Wosnitza "Berlin on its wild site" 13.4.2003</ref>
Toisen maailmansodan jälkeen Kreuzbergin asuntojen vuokria säänneltiin lailla, mikä teki rakennusinvestoinnit vähemmän kannattaviksi. Tämän seurauksena alueen asuntokanta oli huonolaatuista ja samalla halpaa, mikä osaltaan teki Kreuzbergin monien Saksaan tulleiden maahanmuuttajien ensimmäiseksi asuinpaikaksi.<ref>[http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,901030421-443145,00.html www.time.com] Regine Wosnitza "Berlin on its wild site" 13.4.2003</ref>
1960-luvun lopulta lähtien yhä useammat opiskelijat, taiteilijat ja tietenkin maahanmuuttajat asettuivat Kreuzberfiin. Tämä alue, jota [[Berliinin muuri]] ympäröi kolmelta puolelta, ja varsinkin ''SO 36''-alue tuli kuuluisaksi vaihtoehtoisesta elämäntyylistään. <ref> http://www.spiegel.de/international/germany/0,1518,482795,00.html]</ref> Vuodesta [[1987]] alueella on [[vappu]]na ollut jopa väkivaltaisia mellakoita.
1960-luvun lopulta lähtien yhä useammat opiskelijat, taiteilijat ja tietenkin maahanmuuttajat asettuivat Kreuzberfiin. Tämä alue, jota [[Berliinin muuri]] ympäröi kolmelta puolelta, ja varsinkin ''SO 36''-alue tuli kuuluisaksi vaihtoehtoisesta elämäntyylistään. <ref> [http://www.spiegel.de/international/germany/0,1518,482795,00.html www.spiegel.de]</ref> Vuodesta [[1987]] alueella on [[vappu]]na ollut jopa väkivaltaisia mellakoita.


[[Kuva:OranienplBerl1Mai.jpg|thumb|left| Oranienplatz vappuna]]
[[Kuva:OranienplBerl1Mai.jpg|thumb|left|Oranienplatz vappuna]]
⚫
Kun Saksa ja Berliini yhdistyi, Kreuzbergin sijaitsi jälleen keskellä kaupunkia. Alueen halvat vuokrat ja monet 1800-luvun rakennukset houkuttelivat myös varakkaita väestönosia muuttamaan alueelle. Nykyisin Kreuzbergissa asukkaiden keski-ikä on kaikista Euroopan kaupuninosista alhaisimpia. Tilastollisesti voidaan laskea alueen koko väestön vaihtuvan keskimäärin viidessä vuodessa.

⚫
Kun Saksa ja Berliini yhdistyi, Kreuzbergin voitiin yhtäkkiä todeta jälleen sijaitsevan aivan keskellä kaupunkia. Alueen halvat vuokrat ja monet 1800-luvun rakennukset houkuttelivat muitakin, myös varakkaita väestönosia muuttamaan alueelle. Nykyisin Kreuzbergissa asukkaiden keski-ikä on kaikista Euroopan kaupuninosista alhaisimpia. Tilastollisesti voidaan laskea alueen koko väestön vaihtuvan kesimäärin viidessä vuodessa.
[[Kuva:KreuzbergStreet.jpg|thumb|left| Kreuzbergin katuja]]
[[Kuva:KreuzbergStreet.jpg|thumb|left| Kreuzbergin katuja]]


Kun Berliinin hallinnollista jakoa vuonna 2001 uudistettiin, Kreuzberg yhdistettiin aikoinaan Itä-Berliiiniin kuuluneen [[Friedrichshain]]in kanssa ''Frierdichschain-Kreuzbergin'' piiriksi. Nämä kaupunginosat sijaitsevat kuitenkin eri puolilla Spree-jokea, ja ne yhdistää toisiinsa vain yksi silta, [[Oberbaumbrücke]]. Tämä liitos ei ollut asukkaille kovin mieleinen, eikä yksimielisyyteen päästy myöskään alueen uuden hallintokeskuksen sijainnista. Se sijoitettiin Friedrichshainin puolelle, mikä ratkaistiin heittämällä arpaa viiden [[Saksan markka|Saksan markan]] kolikolla.
Kun Berliinin hallinnollista jakoa vuonna 2001 uudistettiin, Kreuzberg yhdistettiin aikoinaan Itä-Berliiniin kuuluneen [[Friedrichshain]]in kanssa ''Frierdichschain-Kreuzbergin'' hallinnolliseksi alueeksi. Nämä kaupunginosat sijaitsevat kuitenkin eri puolilla Spree-jokea, ja ne yhdistää toisiinsa vain yksi silta, [[Oberbaumbrücke]]. Tämä liitos ei ollut asukkaille kovin mieleinen, eikä yksimielisyyteen päästy myöskään alueen uuden hallintokeskuksen sijainnista. Se sijoitettiin Friedrichshainin puolelle, mikä ratkaistiin heittämällä arpaa viiden [[Saksan markka|Saksan markan]] kolikolla.


== Kulttuuri ==
== Kulttuuri ==
Rivi 35: Rivi 34:
Berliiniläinen [[punk rock]] -liike ja monet muut vaihtoehtokulttuurit ovat syntyneet Kreuzbergissä. Legendaarinen klubi ''SO36'' on edelleen punkin keskuksia. Siellä ovat 1970-luvulla usein vierailleet myös [[Iggy Pop]] and [[David Bowie]]. Noihin aikoihin se kilpaili New Yorkin [[CBGB]]:n kanssa maailman hienoimman uuden aallon musiikkikeskuksen asemasta.<ref>[http://www.so36.de The SO36 Club]</ref>
Berliiniläinen [[punk rock]] -liike ja monet muut vaihtoehtokulttuurit ovat syntyneet Kreuzbergissä. Legendaarinen klubi ''SO36'' on edelleen punkin keskuksia. Siellä ovat 1970-luvulla usein vierailleet myös [[Iggy Pop]] and [[David Bowie]]. Noihin aikoihin se kilpaili New Yorkin [[CBGB]]:n kanssa maailman hienoimman uuden aallon musiikkikeskuksen asemasta.<ref>[http://www.so36.de The SO36 Club]</ref>


Kreuzbergin nuorisokulttuuri on saanut huomattavasti vaikutteita myös afroamerikkalaiseta ja [[hip hop]]-kulttuurista, ja alueesta on tullut Berliinin [[rap]]in ja [[breakdance]]n keskus. Vaikka useimmat Kreuzbergin asukkaat ovat saksalaista tai turkkilaista syntyperää, jotkut sikäläiset samastuvat pikemminkin amerikkalaisuuteen tai afroamerikkalisuuteen .<ref>Brown, Timothy S. “‘Keeping it Real’ in a Different ‘Hood: (African-) Americanization and Hip-hop in Germany.” In The Vinyl Ain’t Final: Hip Hop and the Globalization of Black Popular Culture, ed. by Dipannita Basu and Sidney J. Lemelle, 137-50. London; A</ref>
Kreuzbergin nuorisokulttuuri on saanut huomattavasti vaikutteita myös afroamerikkalaiseta ja [[hip hop]]-kulttuurista, ja alueesta on tullut Berliinin [[rap]]in ja [[breakdance]]n keskus. Vaikka useimmat Kreuzbergin asukkaat ovat saksalaista tai turkkilaista syntyperää, jotkut sikäläiset samastuvat pikemminkin amerikkalaisuuteen tai afroamerikkalisuuteen.<ref>Brown, Timothy S. “‘Keeping it Real’ in a Different ‘Hood: (African-) Americanization and Hip-hop in Germany.” In The Vinyl Ain’t Final: Hip Hop and the Globalization of Black Popular Culture, ed. by Dipannita Basu and Sidney J. Lemelle, 137-50. London; A</ref>
Hip hop'in toivat Kreuzbergiin ennen kaikkea amerikkalaisten miehitysjoukkojen upseerien lapset ennen Saksan yhdistymistä. .<ref>[http://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9905E1D7143BF931A25757C0A9659C8B63 THE SATURDAY PROFILE; A Bold New View of Turkish-German Youth - New York Times</ref>
Hip hop'in toivat Kreuzbergiin ennen kaikkea amerikkalaisten miehitysjoukkojen upseerien lapset ennen Saksan yhdistymistä.<ref>[http://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9905E1D7143BF931A25757C0A9659C8B63 THE SATURDAY PROFILE; A Bold New View of Turkish-German Youth - New York Times]</ref>


Joka vuosi Kreuzbergissä järjestetään suuri festivaali, ''Kulttuurien karnevaali'', jossa eri kulttuurit ja perinteet esittäytyvät värikkäissä katukulkueissa musiikkeineen, katuviihteineen, ruokalajeineen ja taide-esittelyineen. <ref>[http://www.karneval-berlin.de Karneval der Kulturen]</ref>
Joka vuosi Kreuzbergissä järjestetään suuri festivaali, ''Kulttuurien karnevaali'', jossa eri kulttuurit ja perinteet esittäytyvät värikkäissä katukulkueissa musiikkeineen, katuviihteineen, ruokalajeineen ja taide-esittelyineen.<ref>[http://www.karneval-berlin.de Karneval der Kulturen]</ref>


== Kreuzberg kirjallisuudesa ja musiikissa ==
== Kreuzberg kirjallisuudessa ja musiikissa ==


Turkkilais-saksalainen elokuvaohjaaja Neco Celik, joka ensimmäisessä elokuvassaan ''Alltag'' kuvasi amerikkalaisia vaikutteita Kreuzberin nuorisokulttuurissa, sanoi: "Kreuzberg on eräänlainen biotooppi, jossa monet erilaiset kansallisuudet elävät, mutta jossa heidän elämänsä määräytyy ympäristön, ei kansallisuuden mukaan."
Turkkilais-saksalainen elokuvaohjaaja Neco Celik, joka ensimmäisessä elokuvassaan ''Alltag'' kuvasi amerikkalaisia vaikutteita Kreuzberin nuorisokulttuurissa, sanoi: "Kreuzberg on eräänlainen biotooppi, jossa monet erilaiset kansallisuudet elävät, mutta jossa heidän elämänsä määräytyy ympäristön, ei kansallisuuden mukaan."
Rivi 48: Rivi 47:
Englantilainen rock-yhtye ''Block Party'' on tehnyt Kreuzberg-nimisen laulun, joka sisältyy albumiin ''A Weekend in the City''.
Englantilainen rock-yhtye ''Block Party'' on tehnyt Kreuzberg-nimisen laulun, joka sisältyy albumiin ''A Weekend in the City''.
Kreuzbergille tunnusomaista boheemista elämäntyyliä kuvastaa myös englantilaisen laulajan ja sanoittajan Sam Duckwirthin laulu ''Find the time'' albumissa ''Searching for the Hows and Whys''. Laulun alkusanat ovat suomennettuina: "Me teemme luetteloja, me teemme suunnitelmia kirjojen kirjoittamisesta, yhtyeiden perustamisesta tai muutosta Kreuzbergiin ja pakenemisesta yöhön. Pakatkaa siis matkalaukkunne ja ottakaa ohjat käsiinne. Sinä ja minä, mennään, seuraavan kerran kun olet yksin tai seuraavan kerran kun olet vapaa."
Kreuzbergille tunnusomaista boheemista elämäntyyliä kuvastaa myös englantilaisen laulajan ja sanoittajan Sam Duckwirthin laulu ''Find the time'' albumissa ''Searching for the Hows and Whys''. Laulun alkusanat ovat suomennettuina: "Me teemme luetteloja, me teemme suunnitelmia kirjojen kirjoittamisesta, yhtyeiden perustamisesta tai muutosta Kreuzbergiin ja pakenemisesta yöhön. Pakatkaa siis matkalaukkunne ja ottakaa ohjat käsiinne. Sinä ja minä, mennään, seuraavan kerran kun olet yksin tai seuraavan kerran kun olet vapaa."


== Aiheesta muualla==
== Aiheesta muualla==
Rivi 57: Rivi 56:
* [http://wisarts.com/foto/kreuzberg_en.html a photowalk through Kreuzberg]
* [http://wisarts.com/foto/kreuzberg_en.html a photowalk through Kreuzberg]
* [http://www.karneval-berlin.de/de/english.175.html: Carnival of Cultures (English)]
* [http://www.karneval-berlin.de/de/english.175.html: Carnival of Cultures (English)]




[[Luokka: Berliinin kaupunginosat]]
[[Luokka: Berliinin kaupunginosat]]


== Viitteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}

<references />


{{coor title dm|52|29|N|13|23|E|}}
{{coor title dm|52|29|N|13|23|E|}}




[[br:Kreuzberg]]
[[br:Kreuzberg]]

Versio 24. elokuuta 2008 kello 12.37

Kreuzbergin vaakuna
Landwehrkanal Kreuzbergissa

Kreuzberg on Berliinin tunnetuimpia kaupunginosia. Se sijaitsee kaupungin vanhan keskustan, Mitten eteläpuolella. Sen pinta-ala on 10,38 km2, asukasluku 147 803 (30.6.2007) ja asukastiheys 14 239 asukasta / km2. Vuodesta 2001 lähtien se on muodostanut Friedrichshainin kanssa yhtenäisen hallinnollisen piirin nimeltä Friedrichshain-Kreuzberg. Kreuzbergin katsotaan yleisesti muodostuvan kahdesta eriluontoisesta alueesta, joista yhä usein käytetään entisten postinumeroiden mukaisia nimityksiä SO 36 ja SW 61. Alue SO 36 on tullut kuuluisaksi maahanmuuttajien ja erilaisten vaihtoehtoliikkeiden kaupunginosana, kun taas SW 61 on keskiluokkaisempi asuntoalue.[1] Aikoinaan, varsinkin 1970-luvulla Kreuzberg oli Länsi-Berliinin köyhimpiä ja syrjäisimpiä kaupunginosia,[2] mutta nykyisin siitä on tullut jälleen yhdistyneen kaupungin keskustassa sijaitseva kulttuurikeskus.[3][4] Kaupunginosan asukkaista poikkeuksellisen suuri osa on maahanmuuttajia, etenkin turkkilaisia tai heidän jälkeläisiään. Vuonna 2006 Kreuzbergin asukkaista 31,6 % ei ollut Saksan kansalaisia.[5] Vaikka monikulttuurinen Kreuzberg yhä vetää monia puoleensa, sille ominaista on myös asukkaiden suuri työttömyysprosentti, ja asukkaiden keskimääräiset tulot ovat yhä Berliinin alhaisimpiin kuuluvia.[6]

Sijainti

Idässä Kreuzbergia rajoittaa Spree-joki. Kanava Landwehrkanal kulkee Kreuzbergin poikki itä-länsisuunnassa. Sen kautta kulkee myös Berliinin metron (U-Bahn) linja U1, jolla siellä ovat asemat Görlitzer Park (SO 36:ssa) ja Viktoriapark (SW 61):ssä).

Landwehrkanal ja sen ylittävä silta Kreuzbergissä
Görlitzer Bahnfofin metroasema

Historia

Monet Berliinin nykyiset kaupunginosat ovat kaupunkiin vuoden 1920 alueliitoksessa liitettyjä vanhoja kyliä tai pikkukaupunkeja. Kreuzberg sitä vastoin muodostettiin omaksi aluekokonaisuudekseen vasta samassa yhteydessä. Sen nimi tarkoittaa Ristivuorta ja tarkoitti ennestään vain alueen korkeinta kohtaa, Viktorian puistossa sijaitsevaa 66 metriä merenpinnan yläpuolelle[7] kohoavaa mäkeä, joka on vanhastaan suosittu viikonloppuretkien kohde monine ravintoloineen. Nimi johtuu sinne vuonna 1821 pystytetystä, Karl Friedrich Schinkelin tekemästä Napoleonin sotien muistomerkistä.

Pohjoisosiaan lukuunottamatta nykyinen Kreuzberg oli selvästi maaseutua, kunnes Berliini alkoi 1860-luvulla teollistumisen vuoksi nopeasti kasvaa. Tämä johti laajaan maakeinotteluun, ja nykyisen Kreuzbergin alueelle rakennettiin paljon taloja varsinkin köyhälle väestölle. Monet Kreuzbergin nykyiset rakennukset ovat peräisin tuolta ajalta.[8] Vielä pitkään 1900-luvulla Kreuzberg oli asukasluvultaan Berliinin suurin kaupunginosa, jossa oli yli 400 000 asukasta, vaikka se pinta-alaltaan on niistä pienin. Sen asukastiheys, yli 60 000 asukasta neliökilometrillä, oli näin ollen Berliinin suurin.

Paitsi asuntoalueita, Kreuzbergiin syntyi myös runsaasti teollisuutta. Niin sanotussa vientikorttelissa Ritterstraßen varrella oli paljon pienyrityksiä, kun taas lehdistökortteliin Kochstraßen varrelle keskittyivät monien Saksan suurten sanomalehtien toimitukset sekä myös kirjakustannusliikkeet Ullstein, Scherl ja Mosse.

Monet teollisuuskorttelit tuhoutuivat lähes täysin toisen maailmansodan loppuvaiheessa, 3. helmikuuta 1945 tehdyissä pommituksissa. Axel Springerin lehtiyhtiö kuitenkin sijoittui sodan jälkeen uudelleen Kochstraßelle, jonne se rakensi uuden pääkonttorinsa aivan lähelle Berliinin muuria.

Kun toisen maailmansodan voittajat jakoivat Berliinin miehitysvyöhykkeisiin, Kreuzberg kuului Yhdysvaltojen vyöhykkeeseen ja näin ollen Länsi-Berliiniin. Se sijaitsi kuitenkin aivan vyöhykerajan pinnassa, sillä Mitte sen pohjoispuolella kuului Neuvostoliiton vyöhykkeeseen ja näin ollen Itä-Berliiniin. Kuuluisa rajanylityspaikka Checkpoint Charlie Friedrichstraßen varrella johtikin juuri Kreuzbergista Mitteen. Länsi-Berliinin varsinaiseksi liikekeskukseksi muodostui Kurfürstendamm ympäristöineen, ja Berliinin vanhan keskustan vieressä mutta siitä muurin erottamana sijainnut Kreuzberg jäi syrjäiseksi laitakaupungiksi.

Toisen maailmansodan jälkeen Kreuzbergin asuntojen vuokria säänneltiin lailla, mikä teki rakennusinvestoinnit vähemmän kannattaviksi. Tämän seurauksena alueen asuntokanta oli huonolaatuista ja samalla halpaa, mikä osaltaan teki Kreuzbergin monien Saksaan tulleiden maahanmuuttajien ensimmäiseksi asuinpaikaksi.[9] 1960-luvun lopulta lähtien yhä useammat opiskelijat, taiteilijat ja tietenkin maahanmuuttajat asettuivat Kreuzberfiin. Tämä alue, jota Berliinin muuri ympäröi kolmelta puolelta, ja varsinkin SO 36-alue tuli kuuluisaksi vaihtoehtoisesta elämäntyylistään. [10] Vuodesta 1987 alueella on vappuna ollut jopa väkivaltaisia mellakoita.

Oranienplatz vappuna

Kun Saksa ja Berliini yhdistyi, Kreuzbergin sijaitsi jälleen keskellä kaupunkia. Alueen halvat vuokrat ja monet 1800-luvun rakennukset houkuttelivat myös varakkaita väestönosia muuttamaan alueelle. Nykyisin Kreuzbergissa asukkaiden keski-ikä on kaikista Euroopan kaupuninosista alhaisimpia. Tilastollisesti voidaan laskea alueen koko väestön vaihtuvan keskimäärin viidessä vuodessa.

Kreuzbergin katuja

Kun Berliinin hallinnollista jakoa vuonna 2001 uudistettiin, Kreuzberg yhdistettiin aikoinaan Itä-Berliiniin kuuluneen Friedrichshainin kanssa Frierdichschain-Kreuzbergin hallinnolliseksi alueeksi. Nämä kaupunginosat sijaitsevat kuitenkin eri puolilla Spree-jokea, ja ne yhdistää toisiinsa vain yksi silta, Oberbaumbrücke. Tämä liitos ei ollut asukkaille kovin mieleinen, eikä yksimielisyyteen päästy myöskään alueen uuden hallintokeskuksen sijainnista. Se sijoitettiin Friedrichshainin puolelle, mikä ratkaistiin heittämällä arpaa viiden Saksan markan kolikolla.

Kulttuuri

Berliiniläinen punk rock -liike ja monet muut vaihtoehtokulttuurit ovat syntyneet Kreuzbergissä. Legendaarinen klubi SO36 on edelleen punkin keskuksia. Siellä ovat 1970-luvulla usein vierailleet myös Iggy Pop and David Bowie. Noihin aikoihin se kilpaili New Yorkin CBGB:n kanssa maailman hienoimman uuden aallon musiikkikeskuksen asemasta.[11]

Kreuzbergin nuorisokulttuuri on saanut huomattavasti vaikutteita myös afroamerikkalaiseta ja hip hop-kulttuurista, ja alueesta on tullut Berliinin rapin ja breakdancen keskus. Vaikka useimmat Kreuzbergin asukkaat ovat saksalaista tai turkkilaista syntyperää, jotkut sikäläiset samastuvat pikemminkin amerikkalaisuuteen tai afroamerikkalisuuteen.[12] Hip hop'in toivat Kreuzbergiin ennen kaikkea amerikkalaisten miehitysjoukkojen upseerien lapset ennen Saksan yhdistymistä.[13]

Joka vuosi Kreuzbergissä järjestetään suuri festivaali, Kulttuurien karnevaali, jossa eri kulttuurit ja perinteet esittäytyvät värikkäissä katukulkueissa musiikkeineen, katuviihteineen, ruokalajeineen ja taide-esittelyineen.[14]

Kreuzberg kirjallisuudessa ja musiikissa

Turkkilais-saksalainen elokuvaohjaaja Neco Celik, joka ensimmäisessä elokuvassaan Alltag kuvasi amerikkalaisia vaikutteita Kreuzberin nuorisokulttuurissa, sanoi: "Kreuzberg on eräänlainen biotooppi, jossa monet erilaiset kansallisuudet elävät, mutta jossa heidän elämänsä määräytyy ympäristön, ei kansallisuuden mukaan."

Sven Regenerin ensimmäisessä romaanissa Berlin Blues tapahtumat on sijoitettu Kreuzbergiin.

Englantilainen rock-yhtye Block Party on tehnyt Kreuzberg-nimisen laulun, joka sisältyy albumiin A Weekend in the City.

Kreuzbergille tunnusomaista boheemista elämäntyyliä kuvastaa myös englantilaisen laulajan ja sanoittajan Sam Duckwirthin laulu Find the time albumissa Searching for the Hows and Whys. Laulun alkusanat ovat suomennettuina: "Me teemme luetteloja, me teemme suunnitelmia kirjojen kirjoittamisesta, yhtyeiden perustamisesta tai muutosta Kreuzbergiin ja pakenemisesta yöhön. Pakatkaa siis matkalaukkunne ja ottakaa ohjat käsiinne. Sinä ja minä, mennään, seuraavan kerran kun olet yksin tai seuraavan kerran kun olet vapaa."

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kreuzberg.

Lähteet

  1. ↑ http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,901030421-443145,00.html www.time.com Regine Wosnitza: "Berlin on its wild site" 13.4.2003, julkaistu uudelleen 21.3.2008
  2. ↑ Kreuzberg
  3. ↑ Berliinin kulttuuriklubi - CNN.com
  4. ↑ Kreuzbergs Retter : Tekstiarkisto : Berliner Zeitung'in arkisto
  5. ↑ Verband Berlin-Brandenburgischer Wohnungsunternehmen e.V
  6. ↑ http://www.ifa.de/journal/rep2004_hall.htm
  7. ↑ http://www.muz-online.de/sights/berlinB3.html
  8. ↑ http://www.visitberlin.de/english/sightseeing/e_si_architektur.php
  9. ↑ www.time.com Regine Wosnitza "Berlin on its wild site" 13.4.2003
  10. ↑ www.spiegel.de
  11. ↑ The SO36 Club
  12. ↑ Brown, Timothy S. “‘Keeping it Real’ in a Different ‘Hood: (African-) Americanization and Hip-hop in Germany.” In The Vinyl Ain’t Final: Hip Hop and the Globalization of Black Popular Culture, ed. by Dipannita Basu and Sidney J. Lemelle, 137-50. London; A
  13. ↑ THE SATURDAY PROFILE; A Bold New View of Turkish-German Youth - New York Times
  14. ↑ Karneval der Kulturen

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kreuzberg&oldid=5336227”