Ero sivun ”Kreuzberg” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.3 |
||
| (29 välissä olevaa versiota 19 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Berlin Friedrichshain-Kreuzberg Kreuzberg.png|thumb|Kreuzbergin sijainti Friedrichshain-Kreuzbergissa (iso kuva) ja Friedrichshain-Kreuzbergin sijainti Berliinissä (pieni kuva).]] |
|||
[[Kuva:Coat_of_arms_de-be_kreuzberg_1956.png|thumb|right|Kreuzbergin vaakuna]] |
|||
[[Tiedosto:Berlin-Kreuzberg Karte.png|thumb|Kreuzbergin kartta.]] |
|||
[[Tiedosto:DEU Kreuzberg (district) COA.svg|thumb|right|Kreuzbergin hallintoalueen vaakuna vuosina 1956–2000.]] |
|||
| ⚫ | |||
'''Kreuzberg''' on [[Berliini]]n kaupunginosa ({{k-de|Ortsteil}}). Se sijaitsee kaupungin vanhan keskustan, [[Mitte (kaupunginosa)|Mitten]] eteläpuolella. Kreuzbergin pinta-ala on 10,4 km², asukasluku 147 532 (31.12.2011)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.statistik-berlin-brandenburg.de//Publikationen/OTab/2012/OT_A08_05_00_192_201102_BE.pdf | Nimeke = Einwohnerinnen und Einwohner am Ort der Hauptwohnung in Berlin am 31.12.2011 nach Ortsteilen und Altersgruppen | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisija = Amt für Statistik Berlin-Brandenburg | Viitattu = 4.6.2012 | Kieli = {{de}}}}</ref> ja asukastiheys 14 213 as./km². Aiemmin Kreuzberg oli paitsi kaupunginosa, myös oma hallintoalueensa (''Bezirk''). Vuonna 2001 Kreuzbergin hallintoalue yhdistettiin [[Friedrichshain]]in kanssa [[Friedrichshain-Kreuzberg]]in hallintoalueeksi, jonka alaisuuteen Kreuzbergin kaupunginosa nykyään kuuluu. |
|||
Kreuzbergin katsotaan muodostuvan kahdesta luonteeltaan erilaisesta alueesta, joista yhä usein käytetään entisten [[postinumero]]iden mukaisia, epävirallisia nimityksiä ''SO 36'' ja ''SW 61''. Alue ''SO 36'' on tunnettu maahanmuuttajien ja erilaisten vaihtoehtoliikkeiden kaupunginosana, kun taas ''SW 61'' on keskiluokkaisempi asuntoalue.<ref>http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,901030421-443145,00.html {{Wayback|1=http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,901030421-443145,00.html |päiväys=20121023084212 }} www.time.com Regine Wosnitza: "Berlin on its wild site" 13.4.2003, julkaistu uudelleen 21.3.2008</ref> |
|||
| ⚫ | |||
Kreuzberg oli 1970-luvulla [[Länsi-Berliini]]n köyhimpiä ja syrjäisimpiä kaupunginosia,<ref>[http://www2.tu-berlin.de/fb2/sozpaed/tps/kreuzber.html Kreuzberg] {{Wayback|1=http://www2.tu-berlin.de/fb2/sozpaed/tps/kreuzber.html |päiväys=20080206214927 }}</ref> mutta nykyisin siitä on tullut jälleen yhdistyneen kaupungin keskustassa sijaitseva kulttuurikeskus.<ref>[http://www.cnn.com/2007/TRAVEL/DESTINATIONS/06/01/berlin.culture/index.html Berliinin kulttuuriklubi - CNN.com]</ref><ref>[http://www.berlinonline.de/berliner-zeitung/archiv/.bin/dump.fcgi/2007/1027/magazin/0002/ Kreuzbergs Retter : Tekstiarkisto : Berliner Zeitung'in arkisto]</ref> |
|||
| ⚫ | |||
Kaupunginosan asukkaista poikkeuksellisen suuri osa on maahanmuuttajia, etenkin [[Saksan turkkilaiset|turkkilaisia]] tai heidän jälkeläisiään. Vuonna 2006 Kreuzbergin asukkaista 31,6 prosenttia ei ollut Saksan kansalaisia.<ref>[http://web1.bbu.de/publicity/bbu/internet.nsf/index/de_nachrichtenpool.htm?OpenDocument&50BC6CB63623F96BC12571EE00357CB3 Verband Berlin-Brandenburgischer Wohnungsunternehmen e.V] {{Wayback|1=http://web1.bbu.de/publicity/bbu/internet.nsf/index/de_nachrichtenpool.htm?OpenDocument&50BC6CB63623F96BC12571EE00357CB3 |päiväys=20120210180126 }}</ref> Vuonna 2020 jo suurin osa asukkaista oli turkkilaistaustaisia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11151160|nimeke=Berliini muuttui 10 vuodessa, samoin kuvataiteilija Olli Piippo: "Paluu Suomeen pelottaa"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-01-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vaikka monikulttuurinen Kreuzberg yhä vetää monia puoleensa, sille ominaista on myös asukkaiden suuri [[työttömyys]]prosentti, jossa asukkaiden keskimääräiset tulot kuuluvat yhä Berliinin alhaisimpiin.<ref>http://www.ifa.de/journal/rep2004_hall.htm {{Wayback|1=http://www.ifa.de/journal/rep2004_hall.htm |päiväys=20061010131242 }}</ref> |
|||
== Sijainti== |
== Sijainti== |
||
Idässä Kreuzbergia rajoittaa [[Spree]]-joki. Kanava [[Landwehrkanal]] kulkee Kreuzbergin poikki itä-länsisuunnassa. |
Idässä Kreuzbergia rajoittaa [[Spree]]-joki. Kanava [[Landwehrkanal]] kulkee Kreuzbergin poikki itä-länsisuunnassa. Kaupunginosan kautta kulkee myös [[Berliinin metro]]n (U-Bahn) linja [[U1 (Berliinin metro)|U1]], jonka asemia ovat muun muassa [[Görlitzer Bahnhofin metroasema|Görlitzer Bahnhof]] sekä [[Kottbusser Torin metroasema|Kottbusser Tor]]. |
||
[[Kuva:Anhalter Steg.jpg|thumb|left|Landwehrkanal ja sen ylittävä silta Kreuzbergissä]] |
[[Kuva:Anhalter Steg.jpg|thumb|left|Landwehrkanal ja sen ylittävä silta Kreuzbergissä]] |
||
[[Kuva:Berlin-kreuzberg u-bhf-goerlitzer-bahnhof 20051019 324.jpg|thumb|left| |
[[Kuva:Berlin-kreuzberg u-bhf-goerlitzer-bahnhof 20051019 324.jpg|thumb|left|[[Görlitzer Bahnhofin metroasema]]]] |
||
== Historia == |
== Historia == |
||
Monet Berliinin nykyiset kaupunginosat ovat kaupunkiin vuoden |
Monet Berliinin nykyiset kaupunginosat ovat kaupunkiin vuoden 1920 alueliitoksessa liitettyjä vanhoja kyliä tai kaupunkeja. Kreuzberg muodostettiin omaksi aluekokonaisuudekseen vasta samassa yhteydessä. Sen nimi tarkoittaa sananmukaisesti ''Ristivuorta'' ja viittasi ennestään vain alueen korkeimpaan kohtaan, [[Viktoriapark]]issa sijaitsevaan 66 metriä merenpinnan yläpuolelle<ref name="autogenerated1">http://www.muz-online.de/sights/berlinB3.html {{Wayback|1=http://www.muz-online.de/sights/berlinB3.html |päiväys=20051102205445 }}</ref> kohoavaan [[Kreuzberg (kukkula)|mäkeen]], joka on vanhastaan suosittu viikonloppuretkien kohde monine ravintoloineen. Nimi johtuu sinne vuonna 1821 pystytetystä, [[Karl Friedrich Schinkel]]in tekemästä [[Napoleonin sodat|Napoleonin sotien]] muistomerkistä. |
||
Lukuun ottamatta pohjoisosiaan nykyinen Kreuzberg oli selvästi maaseutua, kunnes Berliini alkoi 1860-luvulla teollistumisen takia kasvaa nopeasti. Tämä johti yleiseen maakeinotteluun, ja nykyisen Kreuzbergin alueelle rakennettiin paljon taloja varsinkin köyhälle väestölle. Monet Kreuzbergin nykyiset rakennukset ovat peräisin tuolta ajalta.<ref>http://www.visitberlin.de/english/sightseeing/e_si_architektur.php {{Wayback|1=http://www.visitberlin.de/english/sightseeing/e_si_architektur.php |päiväys=20080403095710 }}</ref> Vielä pitkään 1900-luvulle Kreuzberg oli asukasluvultaan Berliinin suurin kaupunginosa, jossa oli yli 400 000 asukasta, vaikka se oli pinta-alaltaan pieni. Sen asukastiheys, yli 60 000 asukasta neliökilometrillä, oli näin ollen Berliinin suurin. |
|||
Asuntoalueiden lisäksi Kreuzbergiin syntyi myös runsaasti teollisuutta. Niin sanotussa ''vientikorttelissa'' Ritterstraßen varrella oli paljon pienyrityksiä, kun taas ''lehdistökortteliin'' Kochstraßen varrelle keskittyivät monien Saksan suurten sanomalehtien toimitukset sekä myös kirjakustannusliikkeet Ullstein, Scherl ja Mosse. |
|||
Monet teollisuuskorttelit tuhoutuivat lähes täysin toisen maailmansodan loppuvaiheessa |
Monet teollisuuskorttelit tuhoutuivat lähes täysin toisen maailmansodan pommitusten loppuvaiheessa 3. helmikuuta 1945. [[Axel Springer]]in lehtiyhtiö sijoitettiin kuitenkin sodan jälkeen uudelleen Kochstraßelle. Se rakensi uuden pääkonttorinsa aivan lähelle rajalinjaa, jolle myöhemmin rakennettiin [[Berliinin muuri]]. |
||
Kun toisen maailmansodan voittajat jakoivat Berliinin miehitysvyöhykkeisiin, Kreuzberg kuului [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] vyöhykkeeseen |
Kun toisen maailmansodan voittajat jakoivat Berliinin miehitysvyöhykkeisiin, Kreuzberg kuului [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] vyöhykkeeseen Länsi-Berliinissä. Se sijaitsi kuitenkin aivan vyöhykerajan pinnassa, koska [[Mitte (kaupunginosa)|Mitte]] sen pohjoispuolella kuului [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vyöhykkeeseen ja [[Itä-Berliini]]in. Kuuluisa rajanylityspaikka [[Checkpoint Charlie]] [[Friedrichstraße]]n varrella johti Kreuzbergista Mitteen. Länsi-Berliinin varsinaiseksi liikekeskukseksi tuli [[Kurfürstendamm]] ympäristöineen, ja Berliinin vanhan keskustan vieressä ollut, mutta muurin siitä erottama Kreuzberg jäi syrjäiseksi laitakaupungiksi. |
||
Toisen maailmansodan jälkeen Kreuzbergin asuntojen vuokria säänneltiin lailla, mikä teki rakennusinvestoinnit vähemmän kannattaviksi. Tämän seurauksena alueen asuntokanta oli |
Toisen maailmansodan jälkeen Kreuzbergin asuntojen vuokria säänneltiin lailla, mikä teki rakennusinvestoinnit vähemmän kannattaviksi. Tämän seurauksena alueen asuntokanta oli heikkolaatuista ja samalla halpaa, mikä osaltaan sai aikaan sen, että Kreuzbergista tuli monien Saksaan tulleiden maahanmuuttajien ensimmäinen asuinpaikka.<ref>[http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,901030421-443145,00.html www.time.com] {{Wayback|1=http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,901030421-443145,00.html |päiväys=20121023084212 }} Regine Wosnitza "Berlin on its wild site" 13.4.2003</ref> |
||
1960-luvun lopulta lähtien yhä |
1960-luvun lopulta lähtien yhä enemmän opiskelijoita, taiteilijoita ja maahanmuuttajia asettui asumaan Kreuzbergiin. Tämä [[Berliinin muuri]]n kolmelta puolelta ympäröimä alue, ja varsinkin ''SO 36'' tuli kuuluisaksi vaihtoehtoisesta elämäntyylistään.<ref> [http://www.spiegel.de/international/germany/0,1518,482795,00.html www.spiegel.de]</ref> Vuodesta 1987 alueella on [[vappu]]na ollut jopa väkivaltaisia mellakoita. |
||
[[Kuva:OranienplBerl1Mai.jpg|thumb|left|Oranienplatz vappuna]] |
[[Kuva:OranienplBerl1Mai.jpg|thumb|left|Oranienplatz vappuna]] |
||
Saksan ja Berliinin yhdistyessä Kreuzberg sijaitsi jälleen keskellä kaupunkia. Alueen halvat vuokrat ja monet 1800-luvun rakennukset houkuttelivat myös varakkaita muuttamaan alueelle. Nykyisin Kreuzbergissa asukkaiden keski-ikä on kaikista Euroopan kaupunginosista alhaisimpia. Tilastollisesti lasketaan alueen koko väestön vaihtuvan keskimäärin viidessä vuodessa. |
|||
[[Kuva:KreuzbergStreet.jpg|thumb|left| |
[[Kuva:KreuzbergStreet.jpg|thumb|left|Kreuzbergin katuja]] |
||
Kun Berliinin hallinnollista jakoa vuonna 2001 uudistettiin, Kreuzberg yhdistettiin aikoinaan Itä-Berliiniin kuuluneen [[Friedrichshain]]in kanssa '' |
Kun Berliinin hallinnollista jakoa vuonna 2001 uudistettiin, Kreuzberg yhdistettiin aikoinaan Itä-Berliiniin kuuluneen [[Friedrichshain]]in kanssa ''Friedrichshain-Kreuzbergin'' hallintoalueeksi. Kreuzberg ja Friedrichshain sijaitsevat kuitenkin eri puolilla Spree-jokea, ja niitä yhdistää toisiinsa vain yksi silta, [[Oberbaumbrücke]]. Tämä liitos ei ollut asukkaille kovin mieluinen, eikä yksimielisyyteen päästy myöskään alueen uuden hallintokeskuksen sijainnista. Sijoittaminen Friedrichshainin puolelle ratkaistiin heittämällä arpaa viiden [[Saksan markka|Saksan markan]] kolikolla. |
||
== Kulttuuri == |
== Kulttuuri == |
||
Berliiniläinen [[punk rock]] -liike ja monet muut vaihtoehtokulttuurit ovat syntyneet Kreuzbergissä. Legendaarinen klubi ''SO36'' on edelleen punkin keskuksia. Siellä |
Berliiniläinen [[punk rock]] -liike ja monet muut vaihtoehtokulttuurit ovat syntyneet Kreuzbergissä. Legendaarinen klubi ''SO36'' on edelleen punkin keskuksia. Siellä vierailivat 1970-luvulla usein myös [[Iggy Pop]] and [[David Bowie]]. Noihin aikoihin se kilpaili New Yorkin [[CBGB]]:n kanssa maailman hienoimman uuden aallon musiikkikeskuksen asemasta.<ref>[http://www.so36.de The SO36 Club]</ref> |
||
Kreuzbergin nuorisokulttuuri on saanut huomattavasti vaikutteita myös |
Kreuzbergin nuorisokulttuuri on saanut huomattavasti vaikutteita myös [[Afroamerikkalainen musiikki|afroamerikkalaisesta]] ja [[hip hop]]-kulttuurista, ja alueesta on tullut Berliinin [[rap]]in ja [[breakdance]]n keskus. Useimmat Kreuzbergin asukkaat ovat saksalaista tai turkkilaista syntyperää, mutta jotkut sikäläiset samastuvat pikemminkin amerikkalaisuuteen tai afroamerikkalisuuteen.<ref>Brown, Timothy S. “‘Keeping it Real’ in a Different ‘Hood: (African-) Americanization and Hip-hop in Germany.” In The Vinyl Ain’t Final: Hip Hop and the Globalization of Black Popular Culture, ed. by Dipannita Basu and Sidney J. Lemelle, 137-50. London; A</ref> Hip hopin toivat Kreuzbergiin varsinkin amerikkalaisten miehitysjoukkojen upseerien lapset ennen Saksan yhdistymistä.<ref>[http://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9905E1D7143BF931A25757C0A9659C8B63 THE SATURDAY PROFILE; A Bold New View of Turkish-German Youth - New York Times]</ref> |
||
Hip hop'in toivat Kreuzbergiin ennen kaikkea amerikkalaisten miehitysjoukkojen upseerien lapset ennen Saksan yhdistymistä.<ref>[http://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9905E1D7143BF931A25757C0A9659C8B63 THE SATURDAY PROFILE; A Bold New View of Turkish-German Youth - New York Times]</ref> |
|||
Joka vuosi Kreuzbergissä järjestetään |
Joka vuosi Kreuzbergissä järjestetään festivaali, ''Kulttuurien karnevaali'' (''[[Karneval der Kulturen]]''), jossa eri kulttuurit ja perinteet esittäytyvät värikkäissä katukulkueissa musiikkeineen, katuviihteineen, ruokalajeineen ja taide-esittelyineen.<ref>[http://www.karneval-berlin.de Karneval der Kulturen]</ref> |
||
== Kreuzberg kirjallisuudessa ja musiikissa == |
== Kreuzberg kirjallisuudessa ja musiikissa == |
||
Turkkilais-saksalainen elokuvaohjaaja Neco Celik |
Turkkilais-saksalainen elokuvaohjaaja Neco Celik kuvasi ensimmäisessä elokuvassaan ''Alltag'' amerikkalaisia vaikutteita Kreuzberin nuorisokulttuurissa. Hän sanoi: "Kreuzberg on eräänlainen biotooppi, jossa monet erilaiset kansallisuudet elävät, mutta jossa heidän elämänsä määräytyy ympäristön, ei kansallisuuden mukaan." |
||
[[Sven Regener]]in ensimmäisessä romaanissa ''Berlin Blues'' tapahtumat on sijoitettu Kreuzbergiin. |
[[Sven Regener]]in ensimmäisessä romaanissa ''Berlin Blues'' tapahtumat on sijoitettu Kreuzbergiin. |
||
| Rivi 47: | Rivi 54: | ||
Englantilainen rock-yhtye ''Bloc Party'' on tehnyt Kreuzberg-nimisen laulun, joka sisältyy albumiin ''A Weekend in the City''. |
Englantilainen rock-yhtye ''Bloc Party'' on tehnyt Kreuzberg-nimisen laulun, joka sisältyy albumiin ''A Weekend in the City''. |
||
Kreuzbergille tunnusomaista boheemista elämäntyyliä kuvastaa myös englantilaisen laulajan ja sanoittajan Sam Duckwirthin laulu ''Find the time'' |
Kreuzbergille tunnusomaista boheemista elämäntyyliä kuvastaa myös englantilaisen laulajan ja sanoittajan Sam Duckwirthin laulu ''Find the time'' albumilla ''Searching for the Hows and Whys''. Laulun alkusanat ovat suomennettuina: "Me teemme luetteloja, me teemme suunnitelmia kirjojen kirjoittamisesta, yhtyeiden perustamisesta tai muutosta Kreuzbergiin ja pakenemisesta yöhön. Pakatkaa siis matkalaukkunne ja ottakaa ohjat käsiinne. Sinä ja minä, mennään, seuraavan kerran kun olet yksin tai seuraavan kerran kun olet vapaa." |
||
== Lähteet == |
|||
| ⚫ | |||
== Aiheesta muualla== |
== Aiheesta muualla== |
||
| Rivi 55: | Rivi 65: | ||
* [http://www.bilderbook.org/berlin/kreuzberg/pictures/ photos of Kreuzberg] |
* [http://www.bilderbook.org/berlin/kreuzberg/pictures/ photos of Kreuzberg] |
||
* [http://wisarts.com/foto/kreuzberg_en.html a photowalk through Kreuzberg] |
* [http://wisarts.com/foto/kreuzberg_en.html a photowalk through Kreuzberg] |
||
* [http://www.karneval-berlin.de/de/english.175.html: Carnival of Cultures (English)] |
* [http://www.karneval-berlin.de/de/english.175.html: Carnival of Cultures (English)]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }} |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
[[Luokka: Berliinin kaupunginosat]] |
[[Luokka: Berliinin kaupunginosat]] |
||
[[bn:ক্রয়েৎসবের্গ]] |
|||
[[br:Kreuzberg]] |
|||
[[da:Kreuzberg]] |
|||
[[de:Berlin-Kreuzberg]] |
|||
[[en:Kreuzberg]] |
|||
[[es:Kreuzberg]] |
|||
[[eo:Kreuzberg (Berlino)]] |
|||
[[fr:Kreuzberg]] |
|||
[[it:Kreuzberg]] |
|||
[[he:קרויצברג]] |
|||
[[la:Mons Crucis]] |
|||
[[nl:Berlin-Kreuzberg]] |
|||
[[no:Kreuzberg]] |
|||
[[ru:Кройцберг]] |
|||
[[simple:Kreuzberg]] |
|||
[[sv:Kreuzberg]] |
|||
[[tr:Kreuzberg]] |
|||
[[bar:Kreizberg]] |
|||
Nykyinen versio 15. helmikuuta 2023 kello 11.47
Kreuzberg on Berliinin kaupunginosa (saks. Ortsteil). Se sijaitsee kaupungin vanhan keskustan, Mitten eteläpuolella. Kreuzbergin pinta-ala on 10,4 km², asukasluku 147 532 (31.12.2011)[1] ja asukastiheys 14 213 as./km². Aiemmin Kreuzberg oli paitsi kaupunginosa, myös oma hallintoalueensa (Bezirk). Vuonna 2001 Kreuzbergin hallintoalue yhdistettiin Friedrichshainin kanssa Friedrichshain-Kreuzbergin hallintoalueeksi, jonka alaisuuteen Kreuzbergin kaupunginosa nykyään kuuluu.
Kreuzbergin katsotaan muodostuvan kahdesta luonteeltaan erilaisesta alueesta, joista yhä usein käytetään entisten postinumeroiden mukaisia, epävirallisia nimityksiä SO 36 ja SW 61. Alue SO 36 on tunnettu maahanmuuttajien ja erilaisten vaihtoehtoliikkeiden kaupunginosana, kun taas SW 61 on keskiluokkaisempi asuntoalue.[2]
Kreuzberg oli 1970-luvulla Länsi-Berliinin köyhimpiä ja syrjäisimpiä kaupunginosia,[3] mutta nykyisin siitä on tullut jälleen yhdistyneen kaupungin keskustassa sijaitseva kulttuurikeskus.[4][5]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunginosan asukkaista poikkeuksellisen suuri osa on maahanmuuttajia, etenkin turkkilaisia tai heidän jälkeläisiään. Vuonna 2006 Kreuzbergin asukkaista 31,6 prosenttia ei ollut Saksan kansalaisia.[6] Vuonna 2020 jo suurin osa asukkaista oli turkkilaistaustaisia.[7] Vaikka monikulttuurinen Kreuzberg yhä vetää monia puoleensa, sille ominaista on myös asukkaiden suuri työttömyysprosentti, jossa asukkaiden keskimääräiset tulot kuuluvat yhä Berliinin alhaisimpiin.[8]
Sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Idässä Kreuzbergia rajoittaa Spree-joki. Kanava Landwehrkanal kulkee Kreuzbergin poikki itä-länsisuunnassa. Kaupunginosan kautta kulkee myös Berliinin metron (U-Bahn) linja U1, jonka asemia ovat muun muassa Görlitzer Bahnhof sekä Kottbusser Tor.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monet Berliinin nykyiset kaupunginosat ovat kaupunkiin vuoden 1920 alueliitoksessa liitettyjä vanhoja kyliä tai kaupunkeja. Kreuzberg muodostettiin omaksi aluekokonaisuudekseen vasta samassa yhteydessä. Sen nimi tarkoittaa sananmukaisesti Ristivuorta ja viittasi ennestään vain alueen korkeimpaan kohtaan, Viktoriaparkissa sijaitsevaan 66 metriä merenpinnan yläpuolelle[9] kohoavaan mäkeen, joka on vanhastaan suosittu viikonloppuretkien kohde monine ravintoloineen. Nimi johtuu sinne vuonna 1821 pystytetystä, Karl Friedrich Schinkelin tekemästä Napoleonin sotien muistomerkistä.
Lukuun ottamatta pohjoisosiaan nykyinen Kreuzberg oli selvästi maaseutua, kunnes Berliini alkoi 1860-luvulla teollistumisen takia kasvaa nopeasti. Tämä johti yleiseen maakeinotteluun, ja nykyisen Kreuzbergin alueelle rakennettiin paljon taloja varsinkin köyhälle väestölle. Monet Kreuzbergin nykyiset rakennukset ovat peräisin tuolta ajalta.[10] Vielä pitkään 1900-luvulle Kreuzberg oli asukasluvultaan Berliinin suurin kaupunginosa, jossa oli yli 400 000 asukasta, vaikka se oli pinta-alaltaan pieni. Sen asukastiheys, yli 60 000 asukasta neliökilometrillä, oli näin ollen Berliinin suurin.
Asuntoalueiden lisäksi Kreuzbergiin syntyi myös runsaasti teollisuutta. Niin sanotussa vientikorttelissa Ritterstraßen varrella oli paljon pienyrityksiä, kun taas lehdistökortteliin Kochstraßen varrelle keskittyivät monien Saksan suurten sanomalehtien toimitukset sekä myös kirjakustannusliikkeet Ullstein, Scherl ja Mosse.
Monet teollisuuskorttelit tuhoutuivat lähes täysin toisen maailmansodan pommitusten loppuvaiheessa 3. helmikuuta 1945. Axel Springerin lehtiyhtiö sijoitettiin kuitenkin sodan jälkeen uudelleen Kochstraßelle. Se rakensi uuden pääkonttorinsa aivan lähelle rajalinjaa, jolle myöhemmin rakennettiin Berliinin muuri.
Kun toisen maailmansodan voittajat jakoivat Berliinin miehitysvyöhykkeisiin, Kreuzberg kuului Yhdysvaltojen vyöhykkeeseen Länsi-Berliinissä. Se sijaitsi kuitenkin aivan vyöhykerajan pinnassa, koska Mitte sen pohjoispuolella kuului Neuvostoliiton vyöhykkeeseen ja Itä-Berliiniin. Kuuluisa rajanylityspaikka Checkpoint Charlie Friedrichstraßen varrella johti Kreuzbergista Mitteen. Länsi-Berliinin varsinaiseksi liikekeskukseksi tuli Kurfürstendamm ympäristöineen, ja Berliinin vanhan keskustan vieressä ollut, mutta muurin siitä erottama Kreuzberg jäi syrjäiseksi laitakaupungiksi.
Toisen maailmansodan jälkeen Kreuzbergin asuntojen vuokria säänneltiin lailla, mikä teki rakennusinvestoinnit vähemmän kannattaviksi. Tämän seurauksena alueen asuntokanta oli heikkolaatuista ja samalla halpaa, mikä osaltaan sai aikaan sen, että Kreuzbergista tuli monien Saksaan tulleiden maahanmuuttajien ensimmäinen asuinpaikka.[11] 1960-luvun lopulta lähtien yhä enemmän opiskelijoita, taiteilijoita ja maahanmuuttajia asettui asumaan Kreuzbergiin. Tämä Berliinin muurin kolmelta puolelta ympäröimä alue, ja varsinkin SO 36 tuli kuuluisaksi vaihtoehtoisesta elämäntyylistään.[12] Vuodesta 1987 alueella on vappuna ollut jopa väkivaltaisia mellakoita.
Saksan ja Berliinin yhdistyessä Kreuzberg sijaitsi jälleen keskellä kaupunkia. Alueen halvat vuokrat ja monet 1800-luvun rakennukset houkuttelivat myös varakkaita muuttamaan alueelle. Nykyisin Kreuzbergissa asukkaiden keski-ikä on kaikista Euroopan kaupunginosista alhaisimpia. Tilastollisesti lasketaan alueen koko väestön vaihtuvan keskimäärin viidessä vuodessa.
Kun Berliinin hallinnollista jakoa vuonna 2001 uudistettiin, Kreuzberg yhdistettiin aikoinaan Itä-Berliiniin kuuluneen Friedrichshainin kanssa Friedrichshain-Kreuzbergin hallintoalueeksi. Kreuzberg ja Friedrichshain sijaitsevat kuitenkin eri puolilla Spree-jokea, ja niitä yhdistää toisiinsa vain yksi silta, Oberbaumbrücke. Tämä liitos ei ollut asukkaille kovin mieluinen, eikä yksimielisyyteen päästy myöskään alueen uuden hallintokeskuksen sijainnista. Sijoittaminen Friedrichshainin puolelle ratkaistiin heittämällä arpaa viiden Saksan markan kolikolla.
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Berliiniläinen punk rock -liike ja monet muut vaihtoehtokulttuurit ovat syntyneet Kreuzbergissä. Legendaarinen klubi SO36 on edelleen punkin keskuksia. Siellä vierailivat 1970-luvulla usein myös Iggy Pop and David Bowie. Noihin aikoihin se kilpaili New Yorkin CBGB:n kanssa maailman hienoimman uuden aallon musiikkikeskuksen asemasta.[13]
Kreuzbergin nuorisokulttuuri on saanut huomattavasti vaikutteita myös afroamerikkalaisesta ja hip hop-kulttuurista, ja alueesta on tullut Berliinin rapin ja breakdancen keskus. Useimmat Kreuzbergin asukkaat ovat saksalaista tai turkkilaista syntyperää, mutta jotkut sikäläiset samastuvat pikemminkin amerikkalaisuuteen tai afroamerikkalisuuteen.[14] Hip hopin toivat Kreuzbergiin varsinkin amerikkalaisten miehitysjoukkojen upseerien lapset ennen Saksan yhdistymistä.[15]
Joka vuosi Kreuzbergissä järjestetään festivaali, Kulttuurien karnevaali (Karneval der Kulturen), jossa eri kulttuurit ja perinteet esittäytyvät värikkäissä katukulkueissa musiikkeineen, katuviihteineen, ruokalajeineen ja taide-esittelyineen.[16]
Kreuzberg kirjallisuudessa ja musiikissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turkkilais-saksalainen elokuvaohjaaja Neco Celik kuvasi ensimmäisessä elokuvassaan Alltag amerikkalaisia vaikutteita Kreuzberin nuorisokulttuurissa. Hän sanoi: "Kreuzberg on eräänlainen biotooppi, jossa monet erilaiset kansallisuudet elävät, mutta jossa heidän elämänsä määräytyy ympäristön, ei kansallisuuden mukaan."
Sven Regenerin ensimmäisessä romaanissa Berlin Blues tapahtumat on sijoitettu Kreuzbergiin.
Englantilainen rock-yhtye Bloc Party on tehnyt Kreuzberg-nimisen laulun, joka sisältyy albumiin A Weekend in the City.
Kreuzbergille tunnusomaista boheemista elämäntyyliä kuvastaa myös englantilaisen laulajan ja sanoittajan Sam Duckwirthin laulu Find the time albumilla Searching for the Hows and Whys. Laulun alkusanat ovat suomennettuina: "Me teemme luetteloja, me teemme suunnitelmia kirjojen kirjoittamisesta, yhtyeiden perustamisesta tai muutosta Kreuzbergiin ja pakenemisesta yöhön. Pakatkaa siis matkalaukkunne ja ottakaa ohjat käsiinne. Sinä ja minä, mennään, seuraavan kerran kun olet yksin tai seuraavan kerran kun olet vapaa."
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Einwohnerinnen und Einwohner am Ort der Hauptwohnung in Berlin am 31.12.2011 nach Ortsteilen und Altersgruppen (PDF) Amt für Statistik Berlin-Brandenburg. Viitattu 4.6.2012. (saksaksi)
- ↑ http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,901030421-443145,00.html (Arkistoitu – Internet Archive) www.time.com Regine Wosnitza: "Berlin on its wild site" 13.4.2003, julkaistu uudelleen 21.3.2008
- ↑ Kreuzberg (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Berliinin kulttuuriklubi - CNN.com
- ↑ Kreuzbergs Retter : Tekstiarkisto : Berliner Zeitung'in arkisto
- ↑ Verband Berlin-Brandenburgischer Wohnungsunternehmen e.V (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Berliini muuttui 10 vuodessa, samoin kuvataiteilija Olli Piippo: "Paluu Suomeen pelottaa" Yle Uutiset. Viitattu 12.1.2020.
- ↑ http://www.ifa.de/journal/rep2004_hall.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.muz-online.de/sights/berlinB3.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.visitberlin.de/english/sightseeing/e_si_architektur.php (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ www.time.com (Arkistoitu – Internet Archive) Regine Wosnitza "Berlin on its wild site" 13.4.2003
- ↑ www.spiegel.de
- ↑ The SO36 Club
- ↑ Brown, Timothy S. “‘Keeping it Real’ in a Different ‘Hood: (African-) Americanization and Hip-hop in Germany.” In The Vinyl Ain’t Final: Hip Hop and the Globalization of Black Popular Culture, ed. by Dipannita Basu and Sidney J. Lemelle, 137-50. London; A
- ↑ THE SATURDAY PROFILE; A Bold New View of Turkish-German Youth - New York Times
- ↑ Karneval der Kulturen
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- friedrichshain-kreuzberg.de, the website of the combined borough (in German)
- the SO36 Club
- photos of Kreuzberg
- a photowalk through Kreuzberg
- Carnival of Cultures (English)[vanhentunut linkki]