sorkka

Katso myös: Sörkka

Katso artikkeli Sorkka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[1] Metsäkauriin sorkat

Substantiivi

sorkka (10-A)

parivarpaisen kavioeläimen jalan alaosa
Lehmän sorkka, sian sorkka, pukin sorkka.
naulahahlo
Vasaran sorkkapää on naulojen kiskomista varten.

Ääntäminen

IPA: /ˈsorkːɑ/
tavutus: sork‧ka

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sorkka	sorkat
genetiivi	sorkan	sorkkien (sorkkain)
partitiivi	sorkkaa	sorkkia
akkusatiivi	sorkka; sorkan	sorkat
sisäpaikallissijat
inessiivi	sorkassa	sorkissa
elatiivi	sorkasta	sorkista
illatiivi	sorkkaan	sorkkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sorkalla	sorkilla
ablatiivi	sorkalta	sorkilta
allatiivi	sorkalle	sorkille
muut sijamuodot
essiivi	sorkkana	sorkkina
translatiivi	sorkaksi	sorkiksi
abessiivi	sorkatta	sorkitta
instruktiivi	–	sorkin
komitatiivi	–	sorkkine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	sorka-
vahva vartalo	sorkka-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. eläintiede

englanti: cloven hoof, hoof, trotters
espanja: pezuña
inarinsaame: kozzâ, (erityisesti poron) kyeppir
latina: ungula

puola: racica
ruotsi: klöv
turkki: toynak
viro: sõrk

2. työkalu

englanti: claw

ruotsi: pen

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

pukinsorkka, siansorkka, sorkka-aita, sorkkaeläimet, sorkkaeläin, sorkkamätä, sorkkarauta, sorkkatauti, sorkkavasara, sorkkaöljy

Aiheesta muualla

sorkka Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=sorkka&oldid=4636217”