pato

Katso myös: pätö

Suomi

Pato

Substantiivi

pato (1-F)

1. vedenpinnan korkeutta ja veden virtausta ohjaava vesirakennuksen piiriin kuuluva rakennelma, jolla on yleensä seinämäinen tai vallimainen rakenne. Patoja tehdään vesivoimatekniikan ja muihin tarpeisiin.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpɑt̪o/
• tavutus: pa‧to

Käännökset

1. vedenpinnan korkeutta ja veden virtausta ohjaava rakennelma

englanti: dam, embankment, weir espanja: pantano m., presa esperanto: akvobaraĵo italia: diga f. ranska: digue, barrage romania: dig n., baraj n. ruotsi: damm

saksa: Damm m. tšekki: přehrada, hráz f. turkki: baraj ukraina: гребля f. unkari: gát venäjä: плотина, дамба viro: tamm, pais; kaitsevall

Liittyvät sanat

• tammi, tokee

Johdokset

• substantiivit: patous
• verbit: patoutua

Yhdyssanat

hyydepato, jokipato, jääpato, lohestuspato, lohipato, maapato, majavanpato, nahkiaispato, neulapato, patoallas, patoaukko, patolevy, säännöstelypato

Aiheesta muualla

• pato Kielitoimiston sanakirjassa
• pato Tieteen termipankissa
• pato Suomen etymologisessa sanakirjassa
• pato Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

Espanja

Substantiivi

pato m. (monikko patos)

1. ankka

Huomautukset

• Aku Ankka on espanjaksi Pato Donald

Esperanto

Substantiivi

pato

1. paistinpannu

Portugali

Substantiivi

pato m. (monikko patos)

1. ankka