[go: up one dir, main page]
Wikipedia

William Morris

englantilainen arkkitehti, graafikko, kirjailija, kirjainmuotoilija ja sosialisti
Tämä artikkeli kertoo taiteilijasta. Morris-autotehtaan perustajaa käsittelee artikkeli William Richard Morris.

William Morris (24. maaliskuuta 1834 – 3. lokakuuta 1896) oli englantilainen tekstiilitaiteilija, graafikko, kirjainmuotoilija ja sosialisti. Hän oli myös runoilija ja prosaisti ja kääntäjä. Morris oli arts and crafts -liikkeen johtohahmoja, ja hän vaikutti vallankumouksellisella tavalla viktoriaanisen ajan taidemakuun.[2] Hänet tunnetaan ehkä parhaiten kirjapainotoiminnastaan sekä suunnittelemistaan tapeteista ja tekstiileistä, joista osa on edelleen tuotannossa.

William Morris
George Frederic Watts, William Morris, 1870.
George Frederic Watts, William Morris, 1870.
Henkilötiedot
Syntynyt24. maaliskuuta 1834
Kuollut3. lokakuuta 1896 (62 vuotta)
Kansalaisuus brittiläinen
Kirjailija
Äidinkielienglanti
Tuotannon kielienglanti
Kirjallinen suuntaussymbolismi [1]
Aiheesta muualla
William Morris Society (englanniksi)
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Morrisista on julkaistu lukuisia elämäkertoja. Toistaiseksi perusteellisin on Fiona MacCarthyn teos 1990-luvulta.[3]

Tausta, opiskelu ja uran varhaisvaiheet

muokkaa

William Morris syntyi varakkaaseen perheeseen, jonka sukujuuret olivat lähtöisin Walesista. Morrisin isä oli rikastunut Devonshiressä sijainneella kuparikaivoksella, ja pystyi takaamaan yhdeksänlapsiselle perheelle vakaan toimeentulon. William oli lapsista kolmanneksi vanhin. Morrisin lapsuus oli onnellinen ja tasapainoinen, ja hän peri isältään kiinnostuksen keskiaikaan. Nuori William kiinnostui myös luonnosta ja sen kauneudesta.[4]

Morris opiskeli Oxfordissa Exeter Collegessa. Siellä hän tutustui Edward Burne-Jonesiin, josta tuli hänen elinikäinen ystävänsä. Nuorista miehistä piti alun perin tulla pappeja, mutta taidekriitikko John Ruskinin kirjoitukset saivat heidät kiinnostumaan taiteesta.[2] Morris tutustui myös Dante Gabriel Rossettiin, Ford Madox Browniin ja Philip Webbiin. Opiskeluaikoinaan hän myös kohtasi tulevan vaimonsa Jane Burdenin.

Suoritettuaan vuonna 1856 BA-tutkinnon Morris työskenteli noin yhdeksän kuukauden ajan arkkitehti G.E. Streetin arkkitehtitoimistossa harjoittelijana ensin Oxfordissa ja myöhemmin Lontoossa. Rossetti sai kuitenkin Morrisin kiinnostumaan maalaustaiteesta ja arkkitehtuuri jäi. Morris ei koskaan ehtinyt valmistua arkkitehdiksi, sillä se olisi vaatinut 5-7 vuoden harjoittelun.[3] Vuosina 1856–1859 Morris ja Burne-Jones jakoivat työhuoneen Lontoossa. Morris meni naimisiin Burdenin kanssa 1859, ja pyysi pian Philip Webbiä suunnittelemaan avioparille talon Bexleyheathiin. Talon nimeksi tuli Red House siinä käytettyjen punatiilien mukaan. Morris ja Jane muuttivat taloon kesällä 1860. Talon sisustukseen ei löytynyt silmää miellyttäviä tuotteita kaupoista, joten sisustamiseen osallistui suuri joukko Morrisin ystäviä mm. koristemaalaamalla seiniä, ikkunoita ja taloon tehtyjä keskiaikaa henkiviä huonekaluja. Vuonna 1861 ystävykset päättivät perustaa Morris, Marshall, Faulkner & Company -yrityksen. Uusi yritys alkoi vähitellen saada tilauksia, joista huomattavin oli Cambridgen Jesus Collegen kappelin koristelu lasi- ja kattomaalauksin. Vuonna 1874 Morris käynnisti neuvottelut yhtiön omistuksen muuttamisesta, ja pitkällisten neuvottelujen jälkeen vuonna 1875 perustettiin uusi yhtiö Morris & Co. jota William Morris hallitsi. Morris teki suunnittelutöitä yritykselle koko elämänsä ajan.[2]

Prerafaeliitti

muokkaa

Morris ystävineen tuli kuuluisaksi prerafaeliittien taidesuuntauksesta. Prerafaeliitit pitivät keskiaikaa ihanteenaan ja pyrkivät nostamaan käsityöläisyyden arvoa. Morrisin oma taidenäkemys lähti viktoriaanisen taiteen vastustuksesta. Hän piti Englannin silloista taidetta ja arkkitehtuuria rappeutuneena sekä persoonattomana. Hänen mielestään syy laadun heikkenemiseen oli teollistuminen ja massatuotanto. Taiteen tuli Morrisin mielestä olla ihmisten toisille ihmisille tekemää, ja tähän päästäisiin vain palauttamalla keskiajan käsityömenetelmät entiseen arvoonsa.

Kirjailija

muokkaa

Morris saavutti menestystä runoilijana vuonna 1867 julkaistulla romanttisella kertomuksellaan The Life and Death of Jason. Sen jälkeen hän kirjoitti The Earthly Paradise -runoteoksen, jonka runoelmat perustuivat antiikin ja keskiajan lähteisiin. Hänen pääteoksiinsa kuuluu vuonna 1876 julkaistu The Story of Sigurd the Volsung and the Fall of the Niblungs. Morris kirjoitti sen tutkittuaan pitkään muinaisnorjalla kirjoitettuja alkuperäisiä saagoja.[2]

Kirjanpainaja

muokkaa
 
Edward Burne-Jones ja William Morris

Morris perusti vuonna 1891 oman kirjapainon Kelmscott Pressin, jonka tarkoituksena oli tuottaa kauniita ja typografian kannalta helppolukuisia kirjoja. Morrisin esikuvana olivat 1400-luvulla painetut kirjat ja venetsialaisen kirjanpainajan Nicolaus Jensonin kirjasinleikkaukset. Morris suunnitteli kirjapainolleen kolme kirjasintyyppiä: Golden, Chaucer ja Troy. Kelmscott Pressin painamista kirjoista hienoimpana pidetään Geoffrey Chaucerin teosten koottua laitosta.[2]

Sosialisti

muokkaa

Morris ja hänen tyttärensä May (Mary) olivat sosialisteja. He tekivät yhteistyötä muun muassa Eleanor Marxin ja Friedrich Engelsin kanssa. Morris tutustui 1880-luvulla myös anarkisti Pjotr Kropotkiniin.[5] Morris kiersi ahkerasti luennoimassa sosialismista ja osallistui mielenosoituksiin.[2] Morris oli Engelsin tuella perustamassa Socialist League -järjestöä vuonna 1884. Hän jätti järjestön vuonna 1890, mutta jatkoi kuitenkin työtä Hammersmith Socialist Societyssa.[6]

Vaikutus

muokkaa

Morrisia pidetään nykyisin uraauurtavana ajattelijana, vaikka hän vieroksuikin oman aikansa ”ikävystyttävää sivistystä” ja etsi innoitusta menneisyyden myyteistä ja romantiikasta. Morris korosti taiteen ja kauneuden merkitystä elämässä. Hänelle kaikki ihmisen rakkaudella ja innolla tekemä oli taidetta.[2]

Morrisin proosateosten on sanottu vaikuttaneen niin C. S. Lewisin kuin J. R. R. Tolkieninkin teoksiin. Morrisin tuotannosta on suomennettu ainoastaan utopia News from Nowhere nimellä Ihannemaa vuonna 1900 ja toisella nimellä Huomispäivän uutisia vuonna 2008.

William Morris esiintyy lyhyesti sivuhenkilönä Alan Mooren ja Eddie Campbellin sarjakuvaromaanissa Helvetistä (From Hell, osassa 3 s. 35-36), jossa hän lausuu runonsa ”Rakkaus riittää” (The love is enough).

»En halua taidetta, sen enempää kuin koulutusta tai vapauttakaan vain harvoille.»
(William Morris)

Teokset

muokkaa
  • The Defence of Guinevere, and other Poems (1858)
  • The Life and Death of Jason (1867)
  • The Earthly Paradise (1868-70)
  • Love is Enough, or The Freeing of Pharamond (1872)
  • The Story of Sigurd the Volsung and the Fall of the Nibelungs (1876)
  • A Dream of John Ball (1886)
  • The House of the Wolfings (1888)
  • The Roots of the Mountains (1889)
  • News from Nowhere (1890, suom. Ihannemaa ja Huomispäivän uutisia)
  • The Story of the Glittering Plain (1890)
  • The Well at the World's End (1892)
  • The Wood Beyond the World (1892)

Suomennettu teos

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Fiona MacCarthy: William Morris. A Life for Our Time. Faber and faber, 1995 (1993).
  • Iain Zaczek: William Morris. Parragon 2000. ISBN 0-75254-718-6.

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Jean Cassou, Pierre Brunel, Francis Claudon, Georges Pillement ja Lionel Richard, Encyclopédie du symbolisme, (ISBN 2-85056-129-0, OCLC 231777612)  . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ a b c d e f g William Morris Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica.. Viitattu 16.3.2011. (englanti)
  3. ↑ a b MacCarthy, Fiona: William Morris. A Life for Our Time. Faber and faber, 1995 (1993).
  4. ↑ Zaczek: William Morris 2000, s. 6.
  5. ↑ Zaczek: William Morris 2000, s. 13
  6. ↑ William Morris Marxists Internet Archive. Viitattu 30.8.2009. (englanti)

Galleria

muokkaa
  •  
    La Belle Iseult, 1858, mallina Jane Burden.
  •  
    Suunnitelma Tulip and Willow (Tulppaani ja paju) -tekstiiliä varten, 1873.
  •  
    Acanthus-tapetti, 1875.
  •  
    John Ruskinin teoksen The Nature of Gothic ensilehti.
  •  
    Morrisin Kelmscott Press -kirjapainolle suunnittelemat kirjaintyypit.
  •  
    Kuningas Arthur ja Lancelot, lasimaalaus vuodelta 1862.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • MacCarthy, Fiona: William Morris, A Life for Our Time. Lontoo: Faber and faber 1995 (1993).
  • Halmesvirta, Anssi & Valta, Reijo (toim.): Aatteiden kamppailu elintilasta: Viktoriaanisen ajan näkemyksiä ihmisestä ja yhteiskunnasta. (Jyväskylän yliopiston historian laitos. Yleisen historian tutkimuksia 10) Jyväskylä: Kampus kustannus, 1999. ISBN 951-9113-48-7

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta William Morris.
Typografia
Typografit ja kirjainmuotoilijat
Kirjaintyylit ja -lajit
Merkit
Suuntaukset
Muut aiheet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=William_Morris&oldid=22760529”