Vouti
Vouti (lat. advocātus, saks. Vogt, ruots. fogde[1]) on Pohjoismaissa kuninkaan virkamiehestä käytetty nimitys.
Historia
muokkaaKeskiajalla voudit kuuluivat ylhäisaateliin. Heidän tehtäviään oli tuolloin periä kuninkaalle menevät verot sekä toimia käskynhaltijana tietyllä alueella tai linnassa linnanisännän apulaisena. Esimerkiksi Turun linnanvoutina toimi vuosina 1515–1520 laamanni Klaus Henrikinpojan poika Krister.[2]
Voudin asema saattoi houkutella haltijansa väärinkäytöksiin. Vuonna 1589 Ruotsin kuningas Juhana III:lle Tukholmaan toimitetussa Suuressa valituksessa kerrotaan voudeista seuraavaa:[3]
»Päivittäin tapahtuvin laittomin toimin, väkivallalla ja vääryydellä Ruotsin kruunulle suureksi vahingoksi ja meille ikuiseksi surkeudeksi ovat knaapit, voudit ja voudinkirjurit, nimismiehet, verokuntamiehet ja rikkaat talonpojat näinä kalliina aikoina rikastuneet.»
Jo aikaisemmin, vuonna 1581, oli Juhana III antanut määräyksen erityisistä tutkintakäräjistä sen selvittämiseksi, olivatko eräät voudit ja voudinkirjurit pettäneet häntä tai hänen alamaisiaan.[4]
Myöhemmin voudilla voidaan tarkoittaa eräänlaista tilanhoitajaa tai toisaalta tiettyyn tehtävään nimettyä luottamushenkilöä (jahtivouti, lohivouti, siltavouti). Esimerkiksi Aleksis Kivi mainitsee Seitsemässä veljeksessä kyläläisten keskuudestaan valitseman jahtivoudin ja toisaalta Viertolan kartanon voudin.[5]
Erilaisia vouteja
muokkaaMaavouti
muokkaaTurun linnaläänissä oli maavouti jo 1400-luvulla, jonka tehtävänä paikallishallinnon virkamiehenä oli johtaa hallintoa ja kruunun veronperintää tietyllä alueella.[6]
Lohivouti
muokkaaLohivouti oli 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa nimetty pitäjän kalastusta valvova virkamies (yleensä talonpoikaisvirka), jokaiselle joelle asetettiin oma lohivouti, joka toimi kruunun luottamusmiehenä ja johti paikallista kalastusta, sekä nautti valtion palkkaa.[7]
Jahtivouti
muokkaaJahtivouti oli 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa kruunun vakinaisia virkamiehiä avustava virkailija, jonka tehtäviin kuului petoeläinten kuten susien metsästysten toimeenpano ja metsäpalojen sattuessa sammutustöiden johtaminen. Tämä tehtävä lakkautettiin vuonna 1891 annetulla asetuksella.[8]
Siltavouti
muokkaaSiltavouti oli 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa pitäjään nimitetty kunnallinen järjestysmies, jonka tehtävänä oli valvoa maanteiden, aitojen ja siltojen kunnossapitoa pitäjän alueella. Sama henkilö hoiti usein myös jahtivoudin tehtäviä. Siltavoudin toimet lakkautettiin 1892 jolloin nämä tehtävät siirtyivät maaseudun poliisikonstaapeleille. Silta- ja jahtivoutien palkkaamiseksi kerättiin erityistä silta- ja jahtivoudin kapoiksi kutsuttua veroa. Tämä vero meni virkojen lakkauttamisen jälkeen valtiolle ja sen periminen päättyi vuonna 1925.[9]
Nykyään
muokkaaNykyisin paikallisena ulosottomiehenä Suomessa toimii kihlakunnanvouti ja Ruotsissa kruununvouti.lähde?
Lähteet
muokkaa- Forsman, Jaakko; Wecksell, J. A., Havu, I & Salovaara, Hannes (toim.): Pieni tietosanakirja. (digitaalinen näköispainos 2011) Otava / Project Runeberg, 1925–1928 (2011). Teoksen verkkoversio.
- Knihtilä, Leena: Tornionjokialueen lohenkalastus 1800-luvulla pro gradu, Suomen historia. 1981. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 14.9.2021.
Viitteet
muokkaa- ↑ Vouti, Tietosanakirja. Osa 10, palsta 1525. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1919
- ↑ Suomen historia osa 2: Keskiaika, s. 178. 1985.
- ↑ Suomen historia osa 2: Keskiaika, s. 278. 1985.
- ↑ Suomen historia osa 2: Keskiaika, s. 279. 1985.
- ↑ Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, ensimmäinen luku & yhdeksäs luku.
- ↑ Landsfogde Förvaltningshistorisk ordbok, SLS.
- ↑ Knihtilä 1981, s. 16.
- ↑ hakusana Jahtivouti Pieni tietosanakirja 1925–1928 (Runeberg-projekti).
- ↑ hakusana Siltavouti Pieni tietosanakirja 1925–1928 (Runeberg-projekti).
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vouti Wikimedia Commonsissa