Jätevedenkäsittely

Jätevedenkäsittelyllä tarkoitetaan tapaa, jolla jätevedet järjestetään niiden syntymisen jälkeen puhdistettavaksi. Jätevedet voidaan käsitellä kiinteistökohtaisesti, useamman kiinteistön yhteiskäsittelynä tai johtaa ne kunnallista viemäriverkkoa pitkin jätevedenpuhdistamolle. Suomalaisista noin 20% asuu haja-asutusalueilla, mikä tarkoittaa runsaan 250 000 vakituisesti asutun kiinteistön sijaitsevan kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella. Haja-asutusalueella viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevia kiinteistöjä koskettaa ympäristönsuojelulaki ja jätevesiasetus (157/2017) eli valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla.

Osin puhdistettua jätevettä yhdysvaltalaisella jätevedenpuhdistamolla.

Kiinteistökohtainen käsittely

Hajajätevesilainsäädönnön vaatimusten mukaiselle kiinteistön jätevesijärjestelmälle teknisiä vaihtoehtoja ovat erilaiset maapuhdistamot sekä pienpuhdistamot. Jätevesi voidaan myös kerätä umpisäiliöön ja toimittaa kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Valinta tulee suorittaa kiinteistön erityispiirteet ja kiinteistön elinkaari huomioon ottaen. Suomen ympäristökeskus ylläpitää luetteloa vaihtoehtoisista käsittelyjärjestelmistä ja niillä saavutettavista puhdistustuloksista.

Puhdistusmenetelmät lyhyesti

Jäteveden maasuodattamossa jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan esikäsittelyyn saostussäiliöön ja edelleen maakerroksista rakennettuihin suodatinkerroksiin. Puhdistettu vesi kootaan putkistolla edelleen johdettavaksi ympäristöön tai jatkokäsittelyyn. Jäteveden maahanimeyttämössä jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan esikäsittelyyn saostussäiliöön, josta jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan maaperän omissa rakennekerroksissa ennen sen kulkeutumista pohjaveteen.

Panospuhdistamossa talousvettä puhdistetaan fysikaaliseen, kemialliseen ja biologiseen prosessiin tai näiden menetelmien yhdistelmään perustuen. Panospuhdistamossa hyväksikäytetään pieneliöiden ja jäteveden hapetettua mikrobiprosessia ja jäteveden kemiallisen saostumisen menetelmää jäteveden puhdistamisessa. Samaa tekniikkaa käytetään kunnallisissa jätevedenpuhdistamoissa.

Umpisäiliö ei ole puhdistamo vaan vesitiivis, talousjäteveden tai lietteen varastoimiseen tarkoitettu säiliö, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Umpisäiliön jätevedet kuljetetaan myöhemmin kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Umpisäiliö voi olla osana jäteveden puhdistamoa kaksoisviemäröinnissä, jossa yhdistetään umpisäiliön ja maasuodatuksen tai maaimeytyksen puhdistusmenetelmiä. Kaksoisviemäröintijärjestelmässä WC-vedet johdetaan umpisäiliöön varastoitavaksi myöhempää kunnallisen jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessia varten. Vastaavasti pesu- ja talousjätevesi johdetaan maasuodattamoon tai maaimeyttämöön puhdistettavaksi.

Tyypillinen kunnallinen jäteveden käsittelyprosessi

Pääartikkeli: Kunnallinen jätevedenpuhdistus

Perinteinen yhdyskuntajäteveden käsittelyprosesi muodostuu yleensä mekaanisesta, biologisesta ja kemiallisesta jätevedenpuhdistustekniikasta:

Esikäsittelyssä jätevedestä erotetaan mm. hiekka ja suuret kiintoainepartikkelit (mekaaninen osuus).
Esiselkeyttimessä raskaampi kiintoaine erotetaan jätevedestä. Tähän saatetaan käyttää saostuskemikaaleja, jotka edesauttavat kiintoaineen laskeutumista (kemiallinen osuus).
Biologisessa puhdistusvaiheessa veteen liuenneet ravinteet hapetetaan tai kulutetaan muuten biologisesti (biologinen osuus).

Biologisessa prosessissa syntyy biolietettä (ns. biomassaa), joka voidaan saostaa pois vedestä mm. kemiallisesti ja mekaanisesti.

Katso myös

Lähteet

Hajajätevesiopas 4/2017 Muoviteollisuus ry. Viitattu 8/2017.
Jätevesiopas puhdastulevaisuus.fi. Viitattu 8/2017.