Valois’n Katariina
 |
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Sivun nimen olisi käytännöllisempää olla muotoa Catherine de Valois. Wikipedian sivun kääntäjäautomaatti suomentaa väkivaltaisesti ja kömpelösti vakiintuneita ulkomaisia henkilönimiä.. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Catherine de Valois (engl. Catherine of Valois); (27. lokakuuta 1401 – 3. tammikuuta 1437) oli Englannin kuningatar vuosina 1420–1422. Hän oli Ranskan kuninkaan Kaarle VI:n ja Isabella Baijerilaisen tytär, Englannin kuninkaan Henrik V:n vaimo, Henrik VI:n äiti ja Henrik VII:n isoäiti toisen puolisonsa Owen Tudorin kautta.[1]
Elämäkerta
muokkaaCatherine oli Ranskan Kaarle VI:n ja Baijerin Isabellan tytär. Hän syntyi Pariisissa vuonna 1401 ja vuonna 1420 hänet luvattiin puolisoksi Henrik V:lle, jonka alkuperäinen suunnitelma tosin oli ollut avioitua Catherinen vanhemman sisaren Isabellen kanssa. Henrik vaati kuitenkin myös Normandian ja Akvitanian palautusta osana avioliittosopimusta, mikä laukaisi Azincourtin taistelun, joka oli osa satavuotista sotaa Englannin ja Ranskan välillä. Sen seurauksena solmittiin Troyesin sopimus, jonka mukaan Henrik perisi Ranskan valtaistuimen Kaarle VI:n kuoltua, mikä olisi merkinnyt Englannin ja Ranskan yhdistymistä yhden monarkin hallintaan.[1]
Catherine kruunattiin Englannin kuningattareksi Westminster Abbeyssä helmikuussa 1421. Hänen ja Henrik V:n ainoa lapsi, tuleva Henrik VI, syntyi 6. joulukuuta 1421. Seuraavan vuoden elokuussa Henrik V kuoli yllättäen.[1] Catherine sai jäädä Wallingfordin linnaan, mutta ranskalaisen syntyperänsä vuoksi hän joutui pois hovista.
Sijaishallitsijat pitivät Catherinen erossa pojastaan ja hän kääntyi walesiläisen hoviherra Owen Tudorin puoleen. Miehestä tuli Tudorin hallitsijasuvun perustaja. Vuonna 1428 parlamentti kuuli huhuja Katariinan ja Owen Tudorin suhteesta ja kielsi Catherinea avioitumasta ilman kuninkaan ja neuvoston lupaa. Ei ole varmuutta, oliko Catherine jo tuolloin naimisissa Owen Tudorin kanssa vai avioituivatko he salaa vasta 1429 tai 1432. Joka tapauksessa hänellä ja Owen Tudorilla oli ainakin viisi lasta. Yksi tytär kuoli jo lapsena, mutta kolme poikaa ja toinen tytär selviytyivät. Yksi pojista ryhtyi munkiksi. Kaksi muuta poikaa, Edmund Tudor ja Jasper Tudor, olivat merkittävässä roolissa Englannin monarkian kannalta.
Catherine kuoli Lontoossa 3. tammikuuta 1437, ja hänet haudattiin Westminster Abbeyyn. Owen Tudor eli vuoteen 1461, jolloin yorkilaiset teloittivat hänet Mortimer's Crossin taistelun seurauksena. Kuningas Henrik VI nimitti heidän poikansa jaarleiksi Catherinen kuoleman jälkeen. Edmundista tuli tulevan kuninkaan Henrik VII:n isä.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Catherine Of Valois Encyclopaedia Britannica. Viitattu 27.4.2018.