Tuulimylly

Tuulimylly on mylly, jonka toiminta perustuu tuulen liike-energian eli tuulivoiman hyödyntämiseen pyörivien siivekkeiden avulla. Tuulimyllyssä tuulivoimaa hyödynnetään mekaanisesti esimerkiksi pumppaamaan vettä, pyörittämään viljamyllyssä jauhinkiviä, toimimalla mekaanisten koneiden voimanlähteenä.

*Moulins en Hollande* (”Myllyjä Hollannissa”), Armand Guillaumin (1904).

Tuulimylly on eri asia kuin tuulivoimalaitos, joka tuottaa tuuliturbiinin ja sähkögeneraattorin avulla sähköenergiaa.^[1]

Historia

Tuulimylly on luultavasti keksitty useita kertoja toisistaan riippumattomasti. Heron Aleksandrialainen esitti siitä yhden version ensimmäisellä sataluvulla. Tuulimylly mainitaan islamilaisten Banu Musa-veljesten tekstissä 800-luvulta. Myllynsiivet olivat nykyisestä poiketen vaakasuorassa, ja tuuli pääsi puhaltamaan niihin vain yhdeltä suunnalta, mikä pani laitteen muistuttamaan turbiinia. Tämä keksintö tehtiin ilmeisesti koillisessa Persiassa ennen arabivalloitusta.^[2] Persiasta tuulimylly levisi koko islamilaiseen maailmaan. Pystysuorassa olevaa tuulimyllyä pidetään kuitenkin puhtaasti eurooppalaisena keksintönä ja sen esikuvana todennäköisimmin antiikin vesimyllyjä.^[3]

Parhaiten suhteellisen matalat tuulimyllyt pystyvät hyödyntämään tuulta alavilla rannikkoseuduilla, minkä johdosta eniten tuulimyllyjä rakennettiin Alankomaihin ja Tanskaan. Myös La Manchan tuulimyllyt Espanjassa ovat kuuluisia, sillä ne esiintyvät Cervantesin romaanissa Don Quijote. Yhdysvalloissa kapeita ja melko korkeita tuulimyllyjä on käytetty veden nostamiseen maatilojen käyttöön. Nykyisin perinteisiä tuulimyllyjä käytetään lähinnä vain syrjäisillä seuduilla, ja monista vanhoista tuulimyllyistä on tullut kulttuuriperinnöllisiä kohteita.^lähde?

Käyttö

Alun perin tuulimyllyjä käytettiin viljan jauhamiseen sekä vedennostoon. Nykyisin niiden tärkeimmäksi käyttötarkoitukseksi on tullut tuulisähkön tuottaminen, ja perinteisistä tuulimyllyistä on kehitetty erityisiä tuulivoimaloita. Erityisen suuri merkitys koko maalle tuulimyllyillä oli Alankomaissa, missä aluksi 43 tuulimyllyllä kuivattiin 27 000 hehtaarin kokoinen alue. Patenttien ummettua vuosikymmenten kuluessa alettiin tuulivoimaa käyttää myös lankkujen sahaamiseen Alankomaissa kahden miehen käsisahan sijasta, mikä moninkertaisti lautojen tuotantokyvyn ja teki mahdolliseksi Alankomaille satojen purjelaivojen rakentamisen sekä siirtomaavallan aseman.^lähde?

Suomen kunnista Jalasjärvi pitää epävirallisena vertauskuvanaan tuulimyllyä, joita on kaksi Jalasjärven kotiseutumuseossa sekä niiden tapaan valtatie 3:n varrella Jalasjärven kirkonkylän eteläpuolella Aittoomäellä yksi. Kunnassa on myös Hirvijärvellä hyvin kunnostettu tuulimylly. Myös Kainuuta, erityisesti Oulujärven ympäristöä ja Etelä-Lappia on pidetty tuulimyllyseutuina.^lähde?

Tuulimyllyt rakennuksina ja laitteina

Useimmiten tuulimylly on korkeahko rakennus, jonka sisällä on käyttötarkoituksen mukaan vaihteleva koneisto ja ulkopuolella yläosassa siipipari eli neljä siivekettä. Nykyaikaisissa tuulivoimaloissa siipiä on kuitenkin vain kolme, kuten myös tuulivoimaloissa, joissa käytetään tuulimyllyn periaatetta. Siipien lavat kiinnittyvät ns. siipitukkiin ja niissä voi olla tuuliluukut, joilla voidaan säätää lavan ilmanvastusta eli jauhatusnopeutta. Samaa tarkoitusta palvelee siipijarru. Jauhatuksen jälkeen siivet lukitaan kiinni säpeillä.^lähde?

Jalka- eli varvasmylly

Tuulimylly Tyrnävällä

Pääartikkeli: Varvasmylly

Ns. jalka- eli varvasmyllyn jalusta eli varvas, johon myllyn ristikkojalka kiinnittyy, on matala. Myllyn pystytukki eli tammi voi olla kuitenkin pitkä, niin että koko myllyn korkeus on useita metrejä. Jos myllyrakennus eli -aitta on kevyt, siivet on joskus tarpeen tukea jalustaan kiinnitetyllä A-pylväällä. Mylly seisoo ja kääntyy tammen varassa eli tuulta vastaan käännetään koko myllyaitta. Isossa jalkamyllyssä on välilattia, jonka yläkerroksessa sijaitsevat voimansiirtolaitteet ja monesti myös jauhinkivet, alakerroksessa taas jauhotorvi ja mahdollinen siipien jarrulaite. Pienissä myllyissä koko koneisto on yhdessä kerroksessa. Jalkamyllyn koneistossa on rautainen vaakasuora siipiakseli, joka pyörittää puisen hammasrattaan kautta pystysuorassa olevaa katkaistun kartion muotoista voimansiirtoratasta eli ns. lyhtyä. Siihen on kiinnitetty myllynkiven silmään menevä rautainen pystyakseli, joka taas pyörittää ns. siiliraudan avulla ylempää myllynkiveä. Jauhettavat jyvät valutetaan kivien väliin laajemmasta jyvätuutista ohuemman putken eli ns. porsaan kautta. Valmiit jauhot valuvat säkkeihin puista jauhotorvea myöten, jonka päässä on suljettava luukku. Jauhatuksen karkeutta säädetään kivien etäisyyden avulla. Esimerkiksi kainuulainen rieskajauho on karkeaa, muu leipäjauho hienompaa ja ohravellin jauho hyvin hienoksi jauhettua. Myllynkiviä joudutaan välillä myös teroittamaan.^lähde?

Harakkamyllyt

Harakanpyrstöinen tuulimylly Jalasjärvellä.

Pääartikkeli: Harakkamylly

Kehittyneemmässä myllyssä vain osa myllyrakennuksesta käännetään tuuleen. Ylimmältä osaltaan käännettäviä tuulimyllyjä on Suomessa kutsuttu harakkamyllyiksi, koska niissä on pitkä häntäpuu, eli ne muistuttavat pyrstöään heiluttavaa kääntyilevää harakkaa. Harakkamyllyn jauhatuslaitteet ovat myllyn alaosassa, koneet ja siivet yläosassa. ^lähde?

Mamsellimyllyt

Kehittynein malli, ns. mamsellimylly, toimii samalla periaatteella, mutta siinä erikseen liikkuva yläosa on laakeroitu alaosaan, jonka kanssa se muodostaa yhtenäisen ääriviivoiltaan leningin kaltaisen rakennelman. Hollantilaiset myllyt ovat yleensä juuri mamsellityyppisiä. Etelä- ja Lounais-Suomeen sekä Hämeeseen ensin tulleet mamsellimyllyt yleistyivät sisämaassa vasta 1800-luvun lopulla eivätkä koskaan ehtineet Savoon, ennen kuin tuulimyllyjen aika oli jo ohi.^lähde?

Mamsellimyllyjä on Suomessa noin 75.^[4] Esimerkkejä:

Iniön Åselholmin mylly on toimintakunnossa^[4]

Halikon Kreivinmäen ulkomuseoalueen mylly on toimintakunnossa^[5]^[4]

Seurasaaren ulkomuseossa sijaitsee Oripään mamsellimylly^[4]

Tehokkuus

Jalka- ja harakkamyllyn tavallinen tehokkuus oli viisi tai kuusi tynnyriä jauhoja vuorokaudessa. Mamsellimyllyt olivat tehokkaampia, niiden tuotto oli vesimyllyjen luokkaa. Tuulimyllyihin oli monesti liitetty pärehöylä, joskus myös lankkusaha ja sarkatamppi. Voima myllyn lisälaitteisiin otettiin yleensä siipiakselilla olevasta ylimääräisestä hammasrattaasta.^lähde?

Katso myös

Moulin Rouge

Lähteet

Tervonen, P. 1995. Kainuun tuulimyllyt. Teoksessa: Rajamailla I 1994. Julkaisija: Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi. Documenta Septentrionalia 26, s. 119–130. ISBN 952-9888-04-X
Lippo, V. 1996. Kainuussa vaalitaan myllyperinnettä. Teoksessa: Rajamailla II 1995. Julkaisija: Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi. Documenta Septentrionalia 30, s. 119–130. ISBN 952-9888-08-2

Viitteet

↑ Tuulivoimateknologia motiva.fi. Helsinki: Motiva Oy. Viitattu 20.9.2023.
↑ UNESCO: Asbads (windmill) of Iran World Heritage tentative list. Viitattu 31.10.2020.
↑ Ahmad Y. Al-Hassan & Donald R. Hill: Islamic Technology: An Illustrated History, s. 54–55. Cambridge University Press, 1986. Teoksen verkkoversio.
↑ ^a ^b ^c ^d Uhanalaiset tuulimyllyt saavat Museovirastolta korjausohjeen Museovirasto. 5.6.2019. Viitattu 29.9.2023.
↑ hannu: Kreivinmäen ulkomuseoalueen mylly on alkuperäisellä paikallaan Jälkipeli.net. 29.6.2022. Viitattu 29.9.2023.

Aiheesta muualla

Sirelius, U.T. 1919. Suomen kansanomaista kulttuuria II osa. Helsinki 1919. (11. painos, Vammala 1989)
Museovirasto (Arkistoitu – Internet Archive) (Viitattu 13.10.2008)
Kirsti Horn : Superluokan tuulimyllyt 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa
Tuulimyllyjä, Aamulehti, 14.02.1937, nro 43, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Tuulimyllyjen tuutulaulu, Helsingin Sanomat, 28.02.1937, nro 57, s. 37, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta tuulimylly Wikimedia Commonsissa

Uusiutuva energia ja kestävä kehitys

Aurinkovoima	aurinkokenno aurinkolämmitys aurinkokeräin keskittävä aurinkovoima aurinkojäähdytys
Tuulivoima	merituulivoima luettelo merituulivoimasta tuulipuisto tuulimylly
Vesivoima	aaltoenergia vuorovesienergia vuorovesimylly
Maa, vesi ja ilma	geoterminen energia maalämpö ilmalämpöpumppu ilma-vesilämpöpumppu ilmavirtavoimala
Biologinen	biomassa energiakasvit puupolttoaine pelletti biopolttoaine bioetanoli E85 biodiesel biokaasu
Kemiallinen	polttokenno vetytalous metanolitalous
Muuta	energiansäästö energiatehokkuus fuusioreaktori vihreä sähkö hajautettu energiantuotanto sähköntuotanto lämmöntuotanto kaukolämpö energiankulutus valaistus tuontisähkö säätövoima lämmön varastointi sähkön varastointi kuljetus sähköauto hybridiauto joukkoliikenne kimppakyyti
Teemasivut	Kestävä kehitys Ympäristönsuojelu Energia

Energiantuotanto

Käsitteitä

Uusiutumaton energia

Fossiilinen	hiilivoima maakaasuvoima maaöljy
Muut	turvevoima ydinvoima

Uusiutuva energia

[motiva_tuulivoi-1] Tuulivoimateknologia motiva.fi. Helsinki: Motiva Oy. Viitattu 20.9.2023.

[2] UNESCO: Asbads (windmill) of Iran World Heritage tentative list. Viitattu 31.10.2020.

[3] Ahmad Y. Al-Hassan & Donald R. Hill: Islamic Technology: An Illustrated History, s. 54–55. Cambridge University Press, 1986. Teoksen verkkoversio.

[:0-4] Uhanalaiset tuulimyllyt saavat Museovirastolta korjausohjeen Museovirasto. 5.6.2019. Viitattu 29.9.2023.

[5] u: Kreivinmäen ulkomuseoalueen mylly on alkuperäisellä paikallaan Jälkipeli.net. 29.6.2022. Viitattu 29.9.2023.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]