Triglyseridi
Triglyseridit eli varsinaiset rasvat muodostuvat yhdestä glyserolimolekyylistä sekä siihen esteröityneistä kolmesta rasvahappoketjusta. Ne ovat elimistön tärkein energian varastomuoto ja osa niistä varastoidaan rasvakudoksen rasvasolujen rasvapisaroihin.[1] Triglyseridit kiertävät veressä ja erityisesti lihassolut pilkkovat niitä ja hyödyntävät energianlähteenä.[1][2]
Ravinnosta on saatava tietty määrä rasvaa, jotta välttämättömiä rasvahappoja ja rasvaliukoisia vitamiineja saataisiin tarpeeksi. Vitamiinit imeytyvät suolesta vain yhdessä rasvojen kanssa ja välttämättömiä rasvahappoja elimistö ei pysty itse syntetisoimaan. Verenkierrossa triglyseridit kulkevat yhdessä fosfolipidien ja kolesterolin kanssa lipoproteiineissa, joita ovat muun muassa kylomikronit, VLDL (very low density lipoprotein), LDL (low density lipoprotein) ja HDL (high density lipoprotein).[3]
Veren kohonnut triglyseridipitoisuus saattaa aiheuttaa pitkään jatkuessaan sydän- ja verisuonitauteja. Vyötärölihavuuteen tai runsaaseen alkoholin käyttöön liittyvä maksan rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, runsas nopeiden hiilihydraattien nauttiminen ja huonossa tasapainossa oleva diabetes nostavat veren triglyseridin paastoarvoja. Veren triglyseridipitoisuutta mitataan triglyseridiarvona.[4] Triglyseridiarvo voi nousta tilapäisesti aterian aikana. Optimi triglyseridiarvolle on paastonäytteenä alle 1,7 mmol/l ja ilman paastoa 2,0 mmol/l.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b LDL- ja HDL-kolesteroli – sepelvaltimotaudin taistelupari THL-blogi. 10.10.2014. Viitattu 24.2.2020.
- ↑ Nostaako sokeri sydäntautiriskiäsi? Sen voi tehdä jo tavallinen aamiainen ja välipala ET. 25.5.2015. Viitattu 14.4.2020.
- ↑ Sinikka Piippo: Puhdasta ravintoa, s. 266-267, 270, 273. Minerva, 2017. ISBN 978-952-492-671-3
- ↑ Triglyseridit ovat energian varalähteitä (päivitetty 2021) Puhti. 20.6.2018. Viitattu 24.10.2021.
- ↑ Tietopankki Synlab. Viitattu 11.10.2023.
Aiheesta muualla
muokkaa