Trakai
Trakai (saks. Traken, puol. Troki, ven. Трака́й, Trakai[2], 1940 asti ven. Тро́ки, Troki[3]) on kaupunki Liettuassa, 28 kilometriä länteen Vilnasta. Trakai on suosittu turistikohde. Kaupungin asukasluvuksi (2012) arvioitiin 4 934.[1]
| Trakai | |
|---|---|
 vaakuna |
|
  Trakai |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Liettua |
| Lääni | Vilnan lääni |
| Kunnallispiiri | Trakain kunnallispiiri |
| Kaupunkioikeudet | 1409 |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 11,5 km² |
| Väkiluku (2012) ([1]) | 4 934 |
| Postinumero | LT-21001 |
Trakain alueella sijaitsee yli kaksisataa järveä, joista suurin ja syvin on Galvė. Järvet ympäröivät joka puolelta myös kaupunkia.
Historia
muokkaa |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kaupunki ja lähialue alkoivat kehittyä 1200-luvulla. Tarinan mukaan Liettuan suurruhtinas Gediminas löysi menestyksekkään metsästysretkensä päätteeksi kauniin, järvien ympäröimän paikan läheltä Liettuan suurruhtinaskunnan silloista pääkaupunkia Kernavėa. Gediminas rakensi paikalle linnan, jonka lähistölle Vanha Trakai (Senieji Trakai) alkoi kehittyä. Trakain nimi mainitaan ensimmäisen kerran Saksalaisen ritarikunnan kronikoissa vuodelta 1337, ja siksi vuotta 1337 pidetään kaupungin virallisena perustamisvuotena. Kaupunkioikeudet Trakai sai vuonna 1409, jolloin kaupunki perustettiin.
Gediminasin poika, suurruhtinas Kęstutis siirsi kaupungin nykyiselle paikalleen kolmen kilometrin päähän (Uusi Trakai, Naujieji Trakai) ja rakennutti uuden linnan Galvė- ja Lukajärvien väliselle niemelle sekä toisen linnan Galvėjärven saarelle. Trakai kasvoi linnojen ympärille.
1400-luvun alussa Vytautas Suuri vietti paljon aikaa Trakaissa. Hän vahvisti Trakain linnoja, ja Trakaista muodostui suurruhtinaskunnan poliittinen ja hallinnollinen keskus.
Liettuan suurruhtinaskunnan liityttyä Puolan kuningaskuntaan Trakain merkitys alkoi vähitellen pienentyä samalla kun Vilnan merkitys kasvoi. Venäjän ja Puolan sodissa vuosina 1654–1667 kaupunki ryöstettiin ja poltettiin ja sen linnat tuhottiin. Suuren Pohjan sodan aikana Trakai joutui jälleen ryöstetyksi, ja kaupungin asukkaiden vaivana olivat nälänhätä ja rutto.
Niin sanotussa Puolan kolmannessa jaossa vuonna 1795 Trakai päätyi osaksi Venäjän keisarikuntaa. Kaupunki toimi Vilnan kuvernementin Trakain kihlakunnan keskuksena.[3] ensimmäisen maailmansodan jälkeen puolalaiset joukot valtasivat alueen jälleen. Toisessa maailmansodassa alueen valtasi ensin Neuvostoliitto ja sittemmin Natsi-Saksa. Natsien hallinnon aikana murhattiin yli 5 000 alueen juutalaista asukasta. Sodan jälkeen alue päätyi osaksi Neuvosto-Liettuaa.
Asukasluvun kehitys
muokkaa| Vuosi | 1840[3] | 1897[4] | 1959[5] | 1970[2] | 1979[6] | 1989[7] | 2001[8] | 2011[9] | 2012 [1] |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 1 794 | 3 240 | 3 075 | 4 677 | 5 969 | 7 165 | 5 725 | 4 933 | 4 934 |
Karaiimit
muokkaaAlueella asuu yhä pieni uskonnollisesti ja etnisesti muusta väestöstä eroava turkinsukuista kieltä puhuva ryhmä karaiimit. Karaiimit päätyivät Trakaihin 1300-luvun lopussa suurruhtinas Vytautasin taistellessa menestyksekkäästi Kultaista ordaa vastaan. Vuonna 1997 tehdyn väestölaskennan mukaan kaupungissa asui 65 karaiimia, ja kaupunki oli Vilnan jälkeen toiseksi suurin karaiimien keskus Liettuassa.[10]
Ystävyyskaupungit
muokkaa
Akko, Israel
Alanya, Turkki
Avola, Italia
Giżycko, Puola
Ivano-Frankivsk, Ukraina- Koszalin, Puola
Lida, Valko-Venäjä- Lutzk, Ukraina
- Malbork, Puola
Mtskheta, Georgia- Nowy Sącz, Puola
- Polatsk, Valko-Venäjä
Qazax, Azerbaidžan
Rheine, Saksa- Schönebeck (Elbe), Saksa
Lähde:[11]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c Lietuvos statistikos metraštis - Statistical Yearbook of Lituania 2012 (pdf, noin 19 MB) (Luku 2: Administative territorial division and population, sivut 33–72, sisältäen kaupunkien väestötiedot Taulukko 2.2. Cities and towns) 2012. Vilna: Lietuvos statistikos departamentas. Viitattu 28.4.2013. (liettuaksi) ja (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 28.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b c Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Kaupunki löytyy otsikon Vilenskaja gubernija eli Vilnan kuvernementin alta, julkaisun sivu 9/41) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 28.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Kaupunki löytyy otsikon Vilenskaja gubernija eli Vilnan kuvernementin alta) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 28.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 28.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 28.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 27.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Urban areas population ethnicity 2001 (Excel) (Excel-tiedosto Lierttuan kaupunkialueista 2001) Lietuvos statistikos departamentas, stat.gov.lt. Viitattu 28.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Urban areas population ethnicity 2011 (Excel) (Tiedosto Liettuan kaupunkialueista 2011) 2013. Lietuvos statistikos departamentas, stat.gov.lt. Viitattu 28.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Lithuanian Karaims, History (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Miestai partneriai Trakai. Viitattu 15.12.2021. (liettuaksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Trakai taskussasi (inyourpocket.com matkailuopas) (englanniksi)
Vilna | Kaunas | Klaipėda | Šiauliai | Panevėžys | Alytus | Marijampolė | Mažeikiai | Jonava | Utena | Kėdainiai | Telšiai | Visaginas | Tauragė | Ukmergė | Kretinga | Šilutė | Radviliškis | Palanga | Druskininkai | Gargždai | Rokiškis | Biržai | Elektrėnai | Kuršėnai | Garliava | Jurbarkas | Vilkaviškis | Raseiniai | Anykščiai | Lentvaris | Naujoji Akmenė | Grigiškės | Prienai | Joniškis | Kelmė | Varėna | Kaišiadorys | Pasvalys | Kupiškis | Zarasai | Skuodas | Kazlų Rūda | Širvintos | Molėtai | Šalčininkai | Šakiai | Švenčionėliai | Ignalina | Pabradė | Kybartai | Šilalė | Nemenčinė | Pakruojis | Švenčionys | Trakai | Vievis | Kalvarija | Lazdijai | Rietavas | Žiežmariai | Eišiškės | Ariogala | Neringa | Šeduva | Birštonas | Venta | Akmenė | Tytuvėnai | Rūdiškės | Vilkija | Pagėgiai | Viekšniai | Žagarė | Ežerėlis |Skaudvilė | Gelgaudiškis | Kudirkos Naumiestis | Simnas | Salantai | Linkuva | Veisiejai | Ramygala | Priekulė | Joniškėlis | Jieznas | Daugai | Obeliai | Varniai | Virbalis | Vabalninkas | Seda | Subačius | Baltoji Vokė | Dūkštas | Pandėlys | Dusetos | Užventis | Kavarskas | Smalininkai | Troškūnai | Panemunė