Tobolskin kuvernementti

Tobolskin kuvernementti (myös lääni; ven. Тобо́льская губе́рния, Tobolskaja gubernija) oli hallintoalue Venäjällä vuosina 1796–1920. Se käsitti Länsi-Siperian alangon ja osan Uralin vuoristoalueesta. 1900-luvun alussa kuvernementin pinta-ala oli 1 217 400 neliövirstaa. Se rajoittui koillisessa Jeniseiskin sekä idässä ja kaakossa Tomskin kuvernementteihin, etelässä Semipalatinskin ja Akmolinskin alueisiin sekä lännessä Ufan, Permin, Arkangelin ja Vologdan kuvernementteihin. Hallinnollinen keskus oli Tobolsk.

Kuvernementin kartta.

Kuvernementin vaakuna.

Kuvernementti korvasi vuonna 1782 perustetun Tobolskin käskynhaltijakunnan. Sitä ennen alue oli kuulunut Siperian kuvernementtiin. Vuonna 1804 kaakkoisosa erotettiin erilliseksi Tomskin kuvernementiksi. Vuosina 1822–1838 oli olemassa erillinen Omskin alue. Vuosina 1822–1882 Tobolskin kuvernementti kuului Länsi-Siperian kenraalikuvernementtiin. 1800-luvun lopulla kuvernementissä oli kymmenen kihlakuntaa, joiden keskuksina toimivat Berjozov, Išim, Jalutorovsk, Kurgan, Surgut, Tara, Tjukalinsk, Tjumen, Tobolsk ja Turinsk.

Vuonna 1899 kuvernementissa oli 1,5 miljoonaa asukasta, joista noin 5,8 prosenttia oli kaupunkiväestöä. Venäläisiä oli yli miljoona, tataareja ja buharalaisia 42 000, hanteja, manseja ja nenetsejä 22 500 sekä puolalaisia, saksalaisia ja suomalaisia lähes 7 000. Eteläosassa harjoitettiin maanviljelyä ja nautakarjan kasvatusta, pohjoisessa kalastusta, metsästystä ja poronhoitoa. Taloudellinen keskus oli 1800-luvun alkuun saakka Tobolsk, mutta myöhemmin tärkeimmän aseman saivat uuden Siperian maantien varrella sijainneet Tjumen, Išim ja Jalutorovsk.

Kuvernementin hallinto siirrettiin Tjumeniin huhtikuussa 1918. Vuonna 1920 sen nimi muutettiin Tjumenin kuvernementiksi.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tobolskin kuvernementti Wikimedia Commonsissa