Teknillinen korkeakoulu
Teknillinen korkeakoulu (lyh. TKK, ruots. Tekniska högskolan, engl. Helsinki University of Technology) oli yliopisto, jonka alaan kuuluivat tekniset tieteet. Se oli alallaan Suomen suurin ja vanhin, ja toimi 1950-luvulta alkaen Espoon Otaniemessä. Vuoden 2010 alusta TKK liitettiin Aalto-yliopistoon, jossa se toimi yhden vuoden nimellä Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu[2], kunnes se vuoden 2011 alussa jakautui neljäksi tekniikan kouluksi: Aalto-yliopiston insinööritieteiden, kemian tekniikan, sähkötekniikan ja perustieteiden korkeakouluksi.
Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu | |
---|---|
Helsingin teknillinen reaalikoulu Teknillinen korkeakoulu |
|
Perustettu | 1849 |
Lakkautettu | 2011 |
Tyyppi | Julkinen |
Dekaani | Matti Pursula[1] |
Henkilökunta | 3 300 |
Opiskelijoita | 15 000 |
Sijainti | Espoo, Suomi |
Kampus | Otaniemi |
Sivusto |
www |
Korkeakoulussa oli noin 3 300 henkilöstön jäsentä ja noin 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa. Professoreita TKK:ssa oli 250.
Korkeakoulun viimeisenä rehtorina (2003–2009) ja johtavana dekaanina (2010) toimi Matti Pursula, joka oli aiemmin toiminut liikennetekniikan professorina ja vararehtorina.[3]
Historiaa
muokkaaTKK perustettiin 1849 Helsinkiin nimellä Helsingin teknillinen reaalikoulu. Oppilaitoksen tarkoituksena oli mahdollistaa Suomen elinkeinoelämän modernisointi kouluttamalla henkilöitä, jotka kykenivät työskentelemään uudenaikaisissa teollisissa ammateissa tai toimimaan nykyaikaisen valtion virkamiehistöltä vaadittavalla ammattitaidolla teknillisissä tehtävissä esimerkiksi liikenteen tai yhdyskuntarakenteiden suunnittelun parissa.
Helsingin Teknillinen reaalikoulu aloitti työskentelynsä vuoden 1848 puolella Aleksanterinkatu 50:ssä sijaitsevassa ja edelleen olemassa olevassa Litoniuksen talossa (lat. Domus Litonii), joka oli valmistunut vuonna 1847 Gustaf Paulus Leanderin suunnittelemana. Tässä vielä nykypäivänäkin Litoniuksen suvun omistamassa talossa se toimi aina vuoteen 1877 asti, jolloin se siirtyi Hietalahdentorin lähellä sijaitsevaan, sittemmin useita kertoja laajennettuun rakennukseen sekä sen ympärille kasvaneelle alueelle.[4][5] Vuonna 1872 nimi muuttui Polyteknilliseksi kouluksi, 1879 Polyteknilliseksi opistoksi ja lopulta 1908 Suomen Teknilliseksi Korkeakouluksi asetuksella 2. huhtikuuta 1908[6]. Tällöin korkeakoulu toimi vielä Helsingissä. Polyteknillinen-sanasta juontaa juurensa myös yhä edelleen käytössä oleva puhekielinen ilmaisu Poli.
Vuonna 1949 kaavoitettiin Otaniemen alue, jonne TKK siirtyi 1950-luvun lopulta alkaen. Teknillisen korkeakoulun ensimmäinen laboratoriorakennus Otaniemessä, koesahalaitos ja kuivaamo, otettiin käyttöön tammikuussa 1955. Rakennustyöt aloitettiin edellisvuoden kesäkuussa. Saha oli ensimmäinen rakennuskohde, sillä se palveli Otaniemen myöhempää rakentamista. Otaniemen saharakennuksen suunnitteli professori Alvar Aalto ja teknisen toteutuksen suunnitteli rehtori Martti Levón.[7]
Vuodesta 1966 lähtien korkeakoulu on toiminut sitä varten rakennetulla kampuksella Otaniemessä Espoossa. Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen on suunnitellut Alvar Aalto.
1. tammikuuta 2010 Teknillinen korkeakoulu yhdistyi Taideteollisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa Aalto-yliopistoksi. Tällöin Teknillisen korkeakoulun nimi muuttui Aalto-yliopiston teknilliseksi korkeakouluksi. Vuotta myöhemmin Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu jaettiin neljäksi Aalto-yliopiston alaiseksi korkeakouluksi. Jako perustui vuoden 2008 alussa luotuun tiedekuntajakoon. Tämä virtaviivaisti Aalto-yliopiston rakennetta poistamalla yhden organisaatiotason Aalto-yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun tiedekuntien väliltä. Uudistuksen jälkeen Aalto-yliopistossa on kuusi likimain samankokoista korkeakoulua.
Korkeakoulun johtajat
muokkaaVuosina 1849–2010 korkeakoulun johtajan virkanimeke oli rehtori. Vuonna 2010 korkeakoulua johti dekaani.
Helsingin Teknillinen reaalikoulu 1849–1872
- Anders Olivier Saelan 1848–1874 (nimike johtaja)
Polyteknillinen koulu 1872–1879
- Karl Leonard Lindeberg 1874–1880
Polyteknillinen Opisto 1879–1908
- Ernst Edvard Qvist 1880–1903
- Hjalmar Mellin 1904–1907
Suomen Teknillinen Korkeakoulu 1908–1942
- Gustaf Nyström 1907–1910
- Uno Albrecht 1910–1913
- Axel Ahlfors 1913–1916
- Taavi Hirn 1916–1919
- Leonard Hjelmman 1919–1928
- Onni Tarjanne 1928
- Leonard Hjelmman 1928–1937
- Hjalmar Brotherus 1937–1940
Teknillinen korkeakoulu 1942–2010
- Martti Levón 1940–1943
- Jussi Paatela 1943–1946
- Martti Levón 1946–1955
- Jaakko Rahola 1955–1965
- Einar Stenij 1965–1968
- Torsti Verkkola 1968–1970
- Pentti Laasonen 1970–1979
- Paul Wuori 1979–1985
- Jussi Hyyppä 1985–1994
- Paavo Uronen 1994–2003
- Matti Pursula 2003–2010
Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu 2010
- Matti Pursula 2010
Koulutustarjonta
muokkaaTKK:n tarjoama koulutus koostuu 19 tutkinto-ohjelmasta. Niiden tarjoamat tutkintonimikkeet ovat tekniikan kandidaatti, diplomi-insinööri (maisterintutkinto), arkkitehti, maisema-arkkitehti, tekniikan lisensiaatti, tekniikan tohtori ja erityistapauksissa filosofian tohtori. Diplomi-insinöörin koulutus kestää viisi vuotta, arkkitehdin kauemmin. Lisensiaatti ja tohtori ovat jatkotutkintoja. Vuodesta 2005 lähtien on suoritettava tekniikan kandidaatin tutkinto ennen DI-tutkintoa. TKK ei kouluta insinöörejä eikä sillä ole erillistä kandidaattitason ohjelmaa, vaan opiskelija voidaan hyväksyä vain diplomi-insinööriksi asti kouluttamiseen. Se ottaa eurooppalaisia tekniikan kandidaatteja DI-vaiheen opintoihin ja TKK:n kandidaatit voivat valmistua diplomi-insinööreiksi missä tahansa EU:ssa.
Vuonna 2007 yliopistosta valmistui 1034 diplomi-insinööriä, arkkitehtia ja maisema-arkkitehtia. Tohtoreita valmistui ennätysmäärä 162, kuitenkin vähemmän kuin lisensiaatteja.[8]
Kaikkiaan TKK:lta on valmistunut yli 2 300 tohtoria, lisensiaatteja huomattavasti enemmän. Opiskelijamäärät ovat oppilaitoksen historian aikana kolmikymmenkertaistuneet ja professorien määrä kymmenkertaistunut. TKK:lta on sadan vuoden aikana valmistunut yli 35 000 diplomi-insinööriä, arkkitehtia ja maisema-arkkitehtia.
Tutkinto-ohjelmat
muokkaaTKK:ssa on 19 tutkinto-ohjelmaa:
- Arkkitehtuuri
- Automaatio- ja systeemitekniikka
- Bioinformaatioteknologia
- Biotuotetekniikka
- Elektroniikka ja sähkötekniikka
- Energia- ja LVI-tekniikka
- Geomatiikka
- Informaatioverkostot
- Kemian tekniikka
- Kiinteistötalous
- Konetekniikka
- Maisema-arkkitehtuuri
- Materiaalitekniikka
- Puunjalostustekniikka
- Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka
- Teknillinen fysiikka ja matematiikka
- Tietoliikennetekniikka
- Tietotekniikka
- Tuotantotalous
- Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka
Tiedekunnat ja laitokset
muokkaaVuoden 2008 alusta TKK siirtyi tiedekunta- ja laitosrakenteeseen.[9] Tiedekuntia on nykyisin neljä, joissa on yhteensä 25 laitosta ja 5 erillislaitosta.
- Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta
- Automaatio- ja systeemitekniikan laitos
- Elektroniikan laitos
- Mikro- ja nanotekniikan laitos
- Radiotieteen ja -tekniikan laitos
- Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos
- Sähkötekniikan laitos
- Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos
- Metsähovin radiotutkimusasema (erillislaitos)
- Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta
- Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos
- Matematiikan ja systeemianalyysin laitos
- Mediatekniikan laitos
- Teknillisen fysiikan laitos
- Tietotekniikan laitos
- Tietojenkäsittelytieteen laitos
- Tuotantotalouden laitos
- BIT-tutkimuskeskus (erillislaitos)
- Kielikeskus (erillislaitos)
- Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta
- Arkkitehtuurin laitos
- Energiatekniikan laitos
- Koneenrakennustekniikan laitos
- Maanmittaustieteiden laitos
- Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos
- Sovelletun mekaniikan laitos
- Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos
- Lahden keskus (erillislaitos)
- Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK (erillislaitos)
- Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta
- Kemian laitos
- Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos
- Materiaalitekniikan laitos
- Puunjalostustekniikan laitos
Lisäksi korkeakouluun kuuluvat seuraavat tiedekuntajaon ulkopuoliset laitokset:
Myös seuraavat yliopistojen yhteiset erilliset laitokset on sijoitettu tiedekuntien ulkopuolelle:
- Fysiikan tutkimuslaitos (HIP, yhteinen Helsingin yliopiston kanssa)
- Palvelukeskus Pave
- Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikkö
- Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT (yhteinen Helsingin yliopiston kanssa)
- IT-palvelukeskus
Triviaa
muokkaaTKK:n alumni- ja sidosryhmälehti oli nimeltään Polysteekki. Julkaiseminen päättyi vuoden 2009 lopussa.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Automaatio- ja systeemitekniikan laitos (Arkistoitu – Internet Archive)
- KOTA-tietokanta
- Konetekniikan laitos (Arkistoitu – Internet Archive)
- Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta
Viitteet
muokkaa- ↑ Tkk.fi[vanhentunut linkki] TKK – Tietoa
- ↑ http://admissions.aalto.fi/fi/mika_on_aalto-yliopisto/aalto-yliopiston_korkeakoulut/ Aalto-yliopiston korkeakoulut
- ↑ Pursula toivoo teekkarihengen jäävän Aalto-yliopistoon TEK Verkkolehti. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 4.3.2015.
- ↑ http://www.archimad.fi/?p=664 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kuusi sukupolvea samassa kodissa keskellä Helsinkiä. Helsingin Sanomat, 27.5.2006. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Laati, Iisakki: Mitä Missä Milloin 1951, s. 137. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
- ↑ Helsingin Sanomat 17.2.1955 s. 16, Suomen Sosialidemokraatti 17.2.1955 s. 4
- ↑ TKK:n tutkintomäärät lievässä kasvussa Teknillinen korkeakoulu. Viitattu 13.11.2008.[vanhentunut linkki]
- ↑ TKK siirtyy neljään tiedekuntaan vuoden 2008 alusta lähtien 4.9.2007. TKK. Viitattu 9.1.2008.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
muokkaa- Aalto-yliopiston kotisivut
- Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
- Ylen Elävä arkisto: Opiskelijatempaus – Korkeakoulu Otaniemeen (1956)