Solna
Solnan kunta (ruots. Solna kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin.[3] Solnan kaupunkialue kuuluu kokonaisuudessaan Tukholman taajamaan.
| Solnan kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Tukholman lääni |
| Maakunta | Uplanti |
| Keskustaajama | Solna |
| Kuntakoodi | 0184 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 19,29 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 84 187 |
| – Väestötiheys | 4 364,3 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 19,29 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 84 187 henkeä (31.12.2021).[2]
Solnan naapurikuntia ovat Tukholma, Sundbyberg, Sollentuna ja Danderyd.
Solnan kunta sijaitsee Tukholman keskustasta luoteeseen ja kuuluu Suur-Tukholman suurkaupunkialueeseen. Pinta-alaltaan se on Ruotsin kolmanneksi pienin kunta. Pienestä koosta ja suuresta väkiluvusta johtuen kunnan alueella ei ole lainkaan maalaismaisemaa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Solnan rakennetuilla alueilla on esikaupunkimainen luonne, mutta siellä on myös suuria puistoja, kuten Hagaparken.
Tietoja kunnan peltopinta-alasta vuonna 2007 ei ole saatavilla.[4]
Kuntajaon kehitys
muokkaaSolnan maalaiskuntaan muodostettiin 1900-luvun vaihteen tienoilla taajaväkisiä yhdyskuntia, jotta kasvavaa esikaupunkiasutusta voitaisiin hallita paremmin. Hagalund muodostettiin 1899, Nya Huvudsta 1903, Lilla Alby 1907 ja Råsunda 1911. 1900-luvun alussa selvitettiin myös Solnan liittämistä Tukholmaan Bromman ja Brännkyrkan kuntien tavoin. Erinäisistä syistä liitosta ei kuitenkaan tehty. Taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin vuonna 1943, jolloin Solnasta tuli kaupunki. Lilla Albyn alue siirrettiin Sundbybergiin vuonna 1949. Samanaikaisesti Råstahemin alue siirrettiin Solnaan Spångasta. 1960-luvun puolivälissä Solna ja Sundbyberg liitettiin yhteen kuntablokiksi, mutta kuntaliitos jäi toteuttamatta. Solnasta tuli jälleen kunta, kun Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon vuonna 1971.
Solna on yksi niistä 14:stä Ruotsin kunnasta, joka on päättänyt käyttää itsestään kaupunki-nimitystä muissa kuin oikeudellisesti sitovissa yhteyksissä.
Väestönkehitys
muokkaaKunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[6] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 21 015 | 27,6 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 6 339 | 8,3 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 7 642 | 10,0 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 41 162 | 54,0 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 673 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 2,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 15,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 019 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 4,1 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 219 294 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 77 000 kruunua.[10]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]
- 0–17-vuotiaat: 16,2 %
- 18–64-vuotiaat: 67,8 %
- 65 vuotta täyttäneet: 16,0 %
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,2 | 0,2 | |
| jalostus | 12,0 | 11,0 | |
| palvelut | 87,5 | 88,2 | |
| tuntematon | 0,3 | 0,7 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 69 503 | 35 967 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 193,2 | ||
Taajamat
muokkaaKunnassa on yksi taajama, jonka osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 100,0 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 0 asukasta.[14] Kunnan koko taajamaväestö kuuluu Tukholman taajamaan, josta tässä kunnassa asui 68 144 asukasta.[15]
Koko Tukholman taajamassa on 1 372 565 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Botkyrkan kuntaan, Danderydin kuntaan, Haningen kuntaan, Huddingen kuntaan, Järfällan kuntaan, Nackan kuntaan, Sollentunan kuntaan, Sundbybergin kuntaan, Tukholman kuntaan ja Tyresön kuntaan.[15]
Kunnanvaltuusto
muokkaaRuotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Solnan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[16]
- Solna Norra (30 valtuutettua)
- Solna Södra (31 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Solnan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 11 | 12 | 18 | 20 | 19 | 17 | 20 | 21 | 23 | 20 | 28 | 26 | 20 | 19 | ||
| Keskustapuolue | 8 | 6 | 5 | 4 | 2 | 2 | 2 | 2 | 0 | 0 | 1 | 2 | 2 | 4 | ||
| Liberaalit | 7 | 9 | 9 | 4 | 9 | 10 | 8 | 6 | 4 | 8 | 6 | 6 | 6 | 5 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 4 | 4 | 2 | 2 | 2 | 2 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 4 | 3 | 3 | 3 | 3 | 4 | 6 | 8 | 5 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 21 | 20 | 24 | 27 | 24 | 23 | 20 | 24 | 20 | 21 | 16 | 15 | 14 | 15 | ||
| Vasemmistopuolue | 4 | 4 | 5 | 5 | 5 | 5 | 4 | 4 | 7 | 5 | 4 | 4 | 5 | 6 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 5 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | ||
| Yhteensä [18] | 51 | 51 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | ||
Luettelo Solnan kunnanhallituksen puheenjohtajista vuodesta 1943 lähtien
muokkaa- 1943–1956 CA Andersson (s)
- 1956–1967 KA Larsson (s)
- 1968–1976 CG Eklund (l)
- 1977–1982 Sune Berglund (m)
- 1983–1988 Gösta Fagerberg (s)
- 1989–1991 Karl Gustav Svensson (s)
- 1991–1994 Anders Gustâv (m)
- 1994–1998 Karl Gustav Svensson (s)
- 1998–2006 Anders Gustâv (m)
- 2006 Anders Ekegren (l)
- 2006– Lars-Erik Salminen (m)
- (m) = Maltillinen kokoomus
- (s) = Sosiaalidemokraatit
- (l) = Liberaalipuolue
Liikenne ja talouselämä
muokkaa
Solnasta on julkinen liikenneyhteys Tukholmaan bussilla, metrolla ja lähiliikennejunilla. Metroa ja lähiliikennejunia ylläpitää Storstockholms Lokaltrafik (SL). Vuoteen 1959 saakka Solnaan liikennöivät myös raitiovaunut, ja vuodesta 2013 Solnaan on päässyt Tukholman keskustaa ympäröivää Tvärbanan-pikaraitiotietä pitkin.
Solnassa on paljon yrityksiä ja viranomaisia, jotka tuovat merkittävästi työpaikkoja Tukholman kaupunkialueelle. Tärkeimpiä työnantajien joukossa on lääketieteellinen yliopisto Karoliininen instituutti (Karolinska Institutet) ja Karoliininen yliopistosairaala (Karolinska Universitetssjukhuset). Euroopan-laajuinen sairauksien torjunta- ja valvontakeskus (ECDC) sijaitsee myös Solnassa. Lisäksi Solnassa on runsaasti teollisuutta.
Solnassa sijaitsee jalkapallostadion Friends Arena, joka on Ruotsin jalkapallomaajoukkueen päästadion sekä jalkapalloseura AIK Fotboll:n kotikenttä. AIK Fotboll on perinteikkään AIK-urheiluseuran jaos. Friends Arenan edeltäjä oli vuonna 2013 purettu Råsundastadion.
Friends Arenan vieressä sijaitsee Skandinavian toiseksi suurin ostoskeskus, Westfield Mall of Scandinavia[19][20].
Kunnanosat
muokkaaSolna kostuu kahdesta seurakunnasta: Råsundasta (asukkaita 29 677) ja Solnasta (asukkaita 28 317). Solna on totuttu jakamaan kahdeksaan alueeseen, joilla kuitenkaan ei ole hallinnollista merkitystä. Alueet ovat:
Piirit
muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
- Solna
Historialliset seurakunnat
muokkaaSeuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Invalidkåren på Ulriksdal*
- Kadettkåren*
- Norska jägarkåren* (Norska gardet)
- Råsunda
- Solna
- Svea ingenjörkår*
Kirkot
muokkaa-
Bergshamran kirkko -
Hagalundin kirkko -
Löftetin kirkko -
Råsundan kirkko -
Solnan kirkko -
Ulriksdalin linnankappeli
Nähtävyydet
muokkaa- Hagaparken on osa kansallista kaupunkipuistoa. Sen perusti Ruotsin kuningas Kustaa III (1771–1792). Puisto on suunniteltu ja toteutettu englantilaistyylisesti.
- Kolme Ruotsin kuninkaallista palatsia.
- Friends Arena, Pohjoismaiden suurin jalkapallostadion.
- Solnan kirkko, rakennettu 1200-luvulla. Puolustustarkoituksia varten kirkko rakennettiin pohjakaavaltaan ympyrän muotoiseksi pyörökirkoksi, joita löytyy Ruotsista vain muutama.
Solna kirjallisuudessa
muokkaaRuotsalaisen nuortenkirjailijan Ann-Helén Laestadiuksen Soppero-kirjasarjan tapahtumat sijoittuvat osittain Solnaan[23].
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.6.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Solna Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.6.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Lehmusvirta, Antti: Näin järkälemäinen on Skandinavian suurin ostoskeskus Kauppalehti. 14.11.2015. Viitattu 15.11.2015.
- ↑ Kejonen, Siw: Mall of Scandinavia blir Westfield Mall of Scandinavia Dagens Handel. 26.6.2019. Viitattu 6.6.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mieli kotiin www.kieletar.net. Viitattu 7.6.2020.
Aiheesta muualla
muokkaa
| Bollmora (Tyresön kunta) • Djursholm (Danderydin kunta) • Ekerö • Gustavsberg (Värmdön kunta) • Handen (Haningen kunta) • Huddinge • Jakobsberg (Järfällan kunta) • Kungsängen (Upplands-Bron kunta) • Lidingö • Märsta (Sigtunan kunta) • Nacka • Norrtälje • Nykvarn • Nynäshamn • Salem • Sollentuna • Solna • Sundbyberg • Tukholma • Tumba (Botkyrkan kunta) • Täby • Upplands Väsby • Vallentuna • Vaxholm • Åkersberga (Österåkerin kunta) |
| Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamista • Luettelo Ruotsin kunnista |