[go: up one dir, main page]

Ranskan departementit

Ranskan aluehallinnon yksikkö

Departementti (ransk. département) on aluehallinnon yksikkö Ranskassa. Departementteja on 101, joista 96 sijaitsee Euroopassa ja jotka on ryhmitelty 18 alueeseen, région, joista 13 sijaitsee Euroopassa. Departementit jaetaan edelleen 342 arrondissementtiin. Ranskan hallitus nimittää prefektin (préfet) jokaisen departementin johtoon ja departementin asukkaat valitsevat sille yleisneuvoston, conseil général.

Kartta Ranskan departementeista ja niiden pääkaupungeista.

Useimmat departementit ovat saaneet nimensä jokien mukaan. Jokaisella departementilla on lisäksi järjestysnumero, jota yleisesti käytetään nimen yhteydessä, postinumeroissa ja autojen rekisterikilvissä. Numerointi on alkujaan ollut aakkosjärjestyksen mukainen, mutta departementtijakoon myöhemmin tehtyjen muutosten vuoksi numeroinnissa on nykyään muutamia poikkeuksia aakkosellisuudesta. Departementtien toimivaltaan kuuluvat sosiaalihuolto, liikenne, collèget peruskoulun yläluokat ja kulttuuri.

Historia

muokkaa

Departementit luotiin Ranskan vallankumouksen yhteydessä vuonna 1790 aluehallinnon yhtenäistämiseksi. Sitä ennen Ranska oli jaettu provinsseihin, joilla saattoi olla hyvinkin suuri itsehallinto ja hyvinkin merkittävästi toisistaan poikkeavia lakeja. Departementtien koko suunniteltiin niin, että matka niiden pääkaupunkiin kesti yhden päivän hevosella departementin rajoilta. Alun perin departementteja oli 83 kappaletta. Enimmillään departementteja oli 130 kappaletta vuonna 1811, kun Napoleon liitti keisarikuntaansa laajoja alueita ympäröivistä maista. Napoleonin kukistumisen jälkeen Ranskan alueet palautuivat samoiksi kuin vuonna 1790. Departementtien lukumääräksi tuli kuitenkin 86, kun Rhône-et-Loire'n departementti jaettiin kahtia Rhônen ja Loiren departementeiksi ja luotiin Vauclusen ja Tarn-et-Garonnen departementit. Vuonna 1860 Ranskassa oli 89 departementtia sen jälkeen, kun Nizza ja Savoiji liitettiin Ranskaan. Nizzan alueelle luotiin Alpes-Maritimesin departementti, ja Savoiji jaettiin Savoien ja Haute-Savoien departementteihin.

Vuonna 1871 Ranska menetti Saksan keisarikunnalle Elsass-Lothringenin, joka käsitti Alsacen maakunnan kaksi departementtia (Bas-Rhin ja Haut-Rhin sekä suurimman osan Mosellen departementista). Tällöin departementtien lukumäärä väheni 86:een sillä Mosellen departementin jäljelle jäänyt osa yhdistettiin Meurthen departementin kanssa uudeksi Meurthe-et-Mosellen departementiksi. Tämä alue liitettiin takaisin Ranskaan vuonna 1919, jolloin departementtien lukumäärä kasvoi jälleen 89:een ja lopulta 90:een vuonna 1922, kun muodostettiin Territoire de Belfort'in departementti.

Muutamat Ranskan siirtomaistaRanskan Guayana, Guadeloupe, Martinique ja Réunion – muutettiin vuonna 1946 Ranskan merentakaisiksi departementeiksi. Lisäksi Ranskalla oli Algeriassa vielä viisi departementtiä vuoteen 1956 asti ja viisitoista vuoteen 1962 asti, jolloin maa itsenäistyi.

Vuoden 1968 alussa muutettiin Pariisin seudun departementtijakoa. Seinen departementista muodostettiin neljä pienempää departementtia Pariisi, Hauts-de-Seine, Seine-Saint-Denis ja Val-de-Marne, joista ensin mainittu käsittää ainoastaan Pariisin kaupungin alueen. Samalla Seine-et-Oisen departementti jaettiin kolmeen departementtiin: Essonne, Yvelines ja Val-d'Oise. Kun Korsika vuonna 1976 jaettiin vielä Corse-du-Sud'in ja Haute-Corsen departementteihin, oli niitä tasan sata, joista neljä merentakaisia.

31. maaliskuuta 2011 Mayottesta tuli Ranskan 101. departementti. Liittymisestä lähemmin Ranskan yhteyteen päätettiin kansanäänestyksessä, jossa 95,2 prosenttia äänestäneistä mayottelaisista oli liittymisen kannalla.[1]

Luettelo Ranskan nykyisistä departementeista

muokkaa
Numero Vaakuna Departmentti[2] Prefektuuri pääkaupunki Alue
01   Ain Bourg-en-Bresse Auvergne-Rhône-Alpes
02   Aisne Laon Hauts-de-France
03   Allier Moulins Auvergne-Rhône-Alpes
04   Alpes-de-Haute-Provence Digne-les-Bains Provence-Alpit-Riviera
05   Hautes-Alpes Gap Provence-Alpit-Riviera
06   Alpes-Maritimes Nice Provence-Alpit-Riviera
07   Ardèche Privas Auvergne-Rhône-Alpes
08   Ardennes Charleville-Mézières Grand Est
09   Ariège Foix Oksitania
10   Aube Troyes Grand Est
11   Aude Carcassonne Oksitania
12   Aveyron Rodez Oksitania
13   Bouches-du-Rhône Marseille Provence-Alpit-Riviera
14   Calvados Caen Normandia
15   Cantal Aurillac Auvergne-Rhône-Alpes
16   Charente Angoulême Uusi-Akvitania
17   Charente-Maritime La Rochelle Uusi-Akvitania
18   Cher Bourges Centre-Val de Loire
19   Corrèze Tulle Uusi-Akvitania
20   Corse Ajaccio Korsika
21   Côte-d'Or Dijon Burgundi-Franche-Comté
22   Côtes-d'Armor Saint-Brieuc Bretagne
23   Creuse Guéret Uusi-Akvitania
24   Dordogne Périgueux Uusi-Akvitania
25   Doubs Besançon Burgundi-Franche-Comté
26   Drôme Valence Auvergne-Rhône-Alpes
27   Eure Évreux Normandia
28   Eure-et-Loir Chartres Centre-Val de Loire
29   Finistère Quimper Bretagne
30   Gard Nîmes Oksitania
31   Haute-Garonne Toulouse Oksitania
32   Gers Auch Oksitania
33   Gironde Bordeaux Uusi-Akvitania
34   Hérault Montpellier Oksitania
35   Ille-et-Vilaine Rennes Bretagne
36   Indre Châteauroux Centre-Val de Loire
37   Indre-et-Loire Tours Centre-Val de Loire
38   Isère Grenoble Auvergne-Rhône-Alpes
39   Jura Lons-le-Saunier Burgundi-Franche-Comté
40   Landes Mont-de-Marsan Uusi-Akvitania
41   Loir-et-Cher Blois Centre-Val de Loire
42   Loire Saint-Étienne Auvergne-Rhône-Alpes
43   Haute-Loire Le Puy-en-Velay Auvergne-Rhône-Alpes
44   Loire-Atlantique Nantes Pays de la Loire
45   Loiret Orléans Centre-Val de Loire
46   Lot Cahors Oksitania
47   Lot-et-Garonne Agen Uusi-Akvitania
48   Lozère Mende Oksitania
49   Maine-et-Loire Angers Pays de la Loire
50   Manche Saint-Lô Normandia
51   Marne Châlons-en-Champagne Grand Est
52   Haute-Marne Chaumont Grand Est
53   Mayenne Laval Pays de la Loire
54   Meurthe-et-Moselle Nancy Grand Est
55   Meuse Bar-le-Duc Grand Est
56   Morbihan Vannes Bretagne
57   Moselle Metz Grand Est
58   Nièvre Nevers Burgundi-Franche-Comté
59   Nord Lille Hauts-de-France
60   Oise Beauvais Hauts-de-France
61   Orne Alençon Normandia
62   Pas-de-Calais Arras Hauts-de-France
63   Puy-de-Dôme Clermont-Ferrand Auvergne-Rhône-Alpes
64   Pyrénées-Atlantiques Pau Uusi-Akvitania
65   Hautes-Pyrénées Tarbes Oksitania
66   Pyrénées-Orientales Perpignan Oksitania
67   Bas-Rhin Strasbourg Grand Est
68   Haut-Rhin Colmar Grand Est
69   Rhône Lyon Auvergne-Rhône-Alpes
69M   Lyon Metropolis[3] Lyon Auvergne-Rhône-Alpes
70   Haute-Saône Vesoul Burgundi-Franche-Comté
71   Saône-et-Loire Mâcon Burgundi-Franche-Comté
72   Sarthe Le Mans Pays de la Loire
73   Savoie Chambéry Auvergne-Rhône-Alpes
74   Haute-Savoie Annecy Auvergne-Rhône-Alpes
75   Pariisi Pariisi Île-de-France
76   Seine-Maritime Rouen Normandia
77   Seine-et-Marne Melun Île-de-France
78   Yvelines Versailles Île-de-France
79   Deux-Sèvres Niort Uusi-Akvitania
80   Somme Amiens Hauts-de-France
81   Tarn Albi Oksitania
82   Tarn-et-Garonne Montauban Oksitania
83   Var Toulon Provence-Alpit-Riviera
84   Vaucluse Avignon Provence-Alpit-Riviera
85   Vendée La Roche-sur-Yon Pays de la Loire
86   Vienne Poitiers Uusi-Akvitania
87   Haute-Vienne Limoges Uusi-Akvitania
88Q   Vosges Épinal Grand Est
89   Yonne Auxerre Burgundi-Franche-Comté
90   Territoire de Belfort Belfort Burgundi-Franche-Comté
91   Essonne Évry Île-de-France
92   Hauts-de-Seine Nanterre Île-de-France
93   Seine-Saint-Denis Bobigny Île-de-France
94   Val-de-Marne Créteil Île-de-France
95   Val-d'Oise Pontoise Île-de-France
Merentakaiset departementit
971   Guadeloupe Basse-Terre Guadeloupe
972   Martinique Fort-de-France Martinique
973   Guayana Cayenne Guayana
974   Réunion Saint-Denis de la Réunion Réunion
976   Mayotte Mamoudzou Mayotte


Huomautuksia

  • 1. Ranskan merentakaisilla departementeilla on vastaavanlainen status manner-Ranskan departementteihin nähden. Ne kuuluvat siten konkreettisesti Ranskaan, Euroopan unioniin ja euroalueeseen sekä jokainen niistä muodostaa samalla oman alueensa région.

Huomautuksia

  • 1. Ranskan merentakaisilla departementeilla on vastaavanlainen status manner-Ranskan departementteihin nähden. Ne kuuluvat siten konkreettisesti Ranskaan ja Euroopan unioniin sekä jokainen niistä muodostaa samalla oman alueensa région.

Luettelo Ranskan entisistä departementeista

muokkaa
Departmentti[4] Prefektuuri pääkaupunki Vuosina[4] Tietoa[4]
Rhône-et-Loire[5] Lyon 1790–1793 jaettu Rhôneen ja Loireen 12. elokuuta 1793.
Korsika[6] Bastia 1790–1793 jaettu Goloon ja Liamoneen.
Golo [6] Bastia 1793–1811 Liamone yhdistyi Korsikaan.
Liamone[6] Ajaccio 1793–1811 Liamone yhdistyi Korsikaan.
Mont-Blanc[7] Chambéry 1792–1815 entinen Savoyn herttuakunta, Piedmonten ja Sardinian kuningaskunnan alue joka palautettiin Piemont-Sardinian alueeksi Napoleonin sotien jälkeen. Departamentti liittyi Savoien ja Haute-Savoien kanssa yhteen.
Léman[8] Geneve 1798–1814 Muodostui, kun Geneven tasavalta liitettiin ensimmäiseen Ranskan imperiumiin. Geneve lisättiin alueeseen, johon otettiin useilta muilta departamenteiltä maata Lémanin luomiseksi. Departamentti vastaa nykyistä Sveitsin Geneven kantonia ja osia nykyisistä Ranskan departementeista Ain ja Haute-Savoieta.
Meurthe [9] Nancy 1790–1871 Meurthe lakkasi olemasta kun Saksan keisarikunta liitti Alsace-Lorrainen vuonna 1871 valtakuntaan eikä sitä luotu uudelleen sen jälkeen, kun alue palautettiin osaksi Ranskaa Versaillesin sopimuksella.
Seine[4] Pariisi 1790–1967 Nimenä vuosina 1790–1795 Pariisi (Paris). Seine jakautui 1. tammikuuta 1968 neljään uuteen departementtiin: Pariisiin, Hauts-de-Seineen, Seine-Saint-Denisiin ja Val-de-Marneen.
Seine-et-Oise[10] Versailles 1790–1968 Seine-et-Oise jakautui 1. tammikuuta 1968 neljään uuteen departementtiin: Yvelinesiin, Val-d'Oiseen, Essonneen ja Val-de-Marneen.
Korsika[11] Ajaccio 1811–1975 Korsika jakautui 15. syyskuuta 1975 kahteen osaan: Corse-du-Sudiin ja Haute-du-Corseen.
Saint Pierre ja Miquelon[12] Saint-Pierre 1976–1985 Saint-Pierre ja Miquelon oli merentakainen departementti vuodesta 1976 asti, kunnes se muutettiin merentakaiseksi alueeksi 11. kesäkuuta 1985.
Corse-du-Sud[13] Ajaccio 1975–2018 yhdistettiin Haute-du-Corsen kanssa ja muodisti Korsikan.
Haute-Corse[13] Bastia 1975–2018 yhdistettiin Corse-du-Sudin kanssa ja muodisti Korsikan.

Ranskan Algeriassa

muokkaa
 
Ranskan Algerian departementit 1957 - 1962
 
Kolme Algerian departementtitia1848

Toisin kuin muualla Ranskan Afrikassa Ranskan Algeria oli jaettu merentakaisiin departementtiteihin vuodesta 1848 aina sen itsenäistymiseen asti eli vuoteen 1962.

Ennen 1957[14]
Sija Departmentti Prefektuuri pääkaupunki Vuodet
91 Alger Alger 1848–1957
92 Oran Oran 1848–1957
93 Constantine Constantine 1848–1957
9C Bône Annaba 1955–1957


1957–1962[14]
Sija Departmentti Prefektuuri pääkaupunki Vuodet
8A Oasis Ouargla 1957–1962
8B Saoura Béchar 1957–1962
9A Alger Alger 1957–1962
9B Batna Batna 1957–1962
9C Bône Annaba 1955–1962
9D Constantine Constantine 1957–1962
9E Médéa Médéa 1957–1962
9F Mostaganem Mostaganem 1957–1962
9G Oran Oran 1957–1962
9H Orléansville Chlef 1957–1962
9J Sétif Sétif 1957–1962
9K Tiaret Tiaret 1957–1962
9L Tizi Ouzou Tizi Ouzou 1957–1962
9M Tlemcen Tlemcen 1957–1962
9N Aumale Sour el Ghozlane 1958–1959
9P Bougie Béjaïa 1958–1962
9R Saïda Saïda 1958–1962

Nimenmuutokset

muokkaa

Monet departementit ovat muuttaneet nimensä niiden perustamisen jälkeen, useimmiten sen takia, koska entinen nimi koettiin loukkaavaksi, kuten liitteet bas matala tai inférieur alempi.

Lähteet

muokkaa
  1. Shirbon, Estelle: Indian Ocean island votes to become fully French Reuters.com. 29. maaliskuuta 2009. Thomson Reuters Corporate. Viitattu 13.4.2009. (englanniksi)
  2. Carte de la France par Departements Français Bienvenue sur 1France, vous êtes actuellement sur la page de la Carte des Departements de France.. Arkistoitu 14.10.2018. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)
  3. Métropole de Lyon ou Département du Rhône ? Grand Métropole de Lyon. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)
  4. a b c d Départements modifiés Sorbonne. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)
  5. LA CREATION DU DEPARTEMENT DE RHONE-ET-LOIRE PHIAAC. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)
  6. a b c Corse-du-Sud et Haute-Corse : d'où vient le nom de ces départements ? Le Parisien. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)
  7. Le département du Mont-Blanc circonscriptions, organisation et personnel administratif de la Savoie de 1792 à 1815 Savoie Conseil General (ranskaksi)
  8. Le département du Léman La Maraîchine Normande. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)
  9. Histoire du département de la Meurthe-et-Moselle (Région Lorraine) LA FRANCE PITTORESQUE. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)
  10. Ancien département : Seine-et-Oise Historique Ancien département : Seine-et-Oise. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)
  11. L’histoire des Archives départementales L’héritage historique Corse du Sud[vanhentunut linkki](ranskaksi)
  12. Un département français d’outre-mer Saint-Pierre-et-Miquelon (France) Collectivité territoriale française. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)
  13. a b Morgane Rubetti: Corse : cinq questions pour comprendre les élections territoriales. Le Figaro, 1.12. 2017. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.12.2017.
  14. a b Départements d'Algérie entre 1848 et 1962 , période entre 1848 et 1957 période entre 1957 et 1962 - liste complète - plaques d'immatriculation des voitures en Algérie Bab El Oued Story. Viitattu 28.9.2018. (ranskaksi)

Aiheesta muualla

muokkaa