[go: up one dir, main page]

Polynesia

Oseanian osa

Polynesia (kreikan kielestä, "paljon saaria") on suuri saariryhmä keskisellä ja eteläisellä Tyynellämerellä.[1][2]

Kartta Polynesiaan kuuluvista saarista.

Maantieteellisesti Polynesia on kolmio, jonka kulmat ovat Havaiji, Uusi-Seelanti ja Pääsiäissaari. Muut merkittävät saaristot ovat Samoa, Tonga, Cookinsaaret, Ranskan Polynesia ja Tuvalu.

Polynesian alkuperäiskansat puhuvat polynesialaisia kieliä. Kulttuurillisesti Polynesia jakautuu kahteen ryhmään, Itä- ja Länsi-Polynesiaan.

Länsi-Polynesian kulttuuriin ovat vaikuttaneet väenpaljous ja tarttuvat taudit. Siellä on voimakas avioliittoinstituutio ja voimakkaat perinteet oikeuden, kaupan ja rahatalouden suhteen. Länsi-Polynesia ulottuu lähes Japanista Indonesian kautta Marquesassaarille niitä lukuun ottamatta. Saarilla omaksuttiin kristinusko varsin helposti.

Marquesassaarten itäpuolella kulttuurit ovat mukautuneet eristykseen. Maanviljely, kalastus, sään ennustaminen, katamaraanien rakentaminen ja suunnistaminen merellä olivat erittäin kehittyneitä taitoja, sillä koko saaren väestö saattoi olla niistä riippuvainen. Monilla matalilla saarilla vallitsi nälänhädän uhka, jos hurrikaanien nostattama suolavesi myrkytti viljelykset. Silloin ei edes kalastus, joka oli pääasiallinen proteiinin lähde, auttanut kalorien menetyksessä. Varsinkin navigoijia kohdeltiin kuin päälliköitä.

Seuraavia saaria ja saariryhmiä on perinteisesti pidetty osana Polynesiaa[2]:

Itsenäiset valtiot

muokkaa
Valtio Pääkaupunki Pinta-ala (km²) Asukasluku Asukastiheys (per km²) ISO 3166-1 Valtiomuoto
  Samoa Apia 2 944 179 000 63,2 WS tasavalta
  Tonga Nukuʻalofa 748 106 137 141,9 TO perustuslaillinen monarkia
  Tuvalu Funafuti 26 11 146 428,7 TV parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia
  Uusi-Seelanti Wellington 267 710 4 545 627 15 NZ parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia

Itsehallintoalueet

muokkaa
Alue Pääkaupunki Pinta-ala (km²) Asukasluku Asukastiheys (per km²) ISO 3166-1 Emämaa
  Amerikan Samoa Pago Pago 199[3] 54 947[3] 276 AS   Yhdysvallat
  Cookinsaaret Avarua 240 20 811 86,7 CK   Uusi-Seelanti
  Havaiji Honolulu 16 636 1 360 301 81,8 US   Yhdysvallat
  Niue Alofi 260 2 134 8,2 NU   Uusi-Seelanti
  Pitcairn Adamstown 5 53 10 PN   Britannia
  Pääsiäissaari Hanga Roa 163,6 3 791 23,1 CL   Chile
  Ranskan Polynesia Papeete 4 167 257 847 61,9 PF   Ranska
  Tokelau Nukunonu 10 1 431 143,1 TK   Uusi-Seelanti
  Wallis ja Futuna Mata-Utu 274 15 585 56,9 WF   Ranska

Lähteet

muokkaa
  1. Chrisholm, Hugh: ”Polynesia”, The Encyclopaedia Britannica : a dictionary of arts, sciences, literature and general information (Volume 22), s. 33–37. New York: Cambridge University Press, 1911. encyclopaediabri22chisrich Teoksen verkkoversio (viitattu 13.12.2018). (englanniksi)
  2. a b What Is Polynesia? Articles. World Atlas. Viitattu 13.12.2018. (englanniksi)
  3. a b American Samoa The World Fact Book. 4.1.2013. CIA. Arkistoitu 8.1.2019. Viitattu 16.1.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa