Paavo Kivikoski
Paavo Asser Kivikoski (1. tammikuuta 1905 Sysmä – 16. helmikuuta 1966 Helsinki)[2] oli suomalainen poliitikko, joka toimi muun muassa Suomen Kansan Demokraattisen Liiton varapuheenjohtajana (1946–1949)[3] ja Suomen Kommunistisen Puolueen johtavissa elimissä sekä vasemmistolaisen nuorisoliikkeen monissa eri tehtävissä. Kivikoski oli poliittisista syistä vangittuna yhteensä yli 13 vuotta vuosien 1925–1944 välisenä aikana.[1]
| Paavo Kivikoski | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. tammikuuta 1905 Sysmä |
| Kuollut | 16. helmikuuta 1966 Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti |
maalari toimittaja järjestötoimitsija |
| Poliitikko | |
| Puolue |
SKDL SKP |
| Tunnustukset | |
Kivikoski syntyi työläisperheeseen Sysmässä. Hän ryhtyi jo nuorena elättämään itsensä maalarina. Hän osallistui vuodesta 1917 alkaen työväenliikkeen lapsijärjestö Työväen Järjestönuorten Liiton toimintaan. 1920-luvun alkupuolella Kivikoski toimi kommunistisessa nuorisoliikkeessä ja hän liittyi SKP:hen 1924. Kivikoski joutui ensimmäisen kerran vankilaan 20-vuotiaana.[1] Vuosikymmenen lopussa Kivikoski kuului Suomen kommunistisen nuorisoliiton johtoon.[4] Hän toimi myös muun muassa Opintotyön Neuvontayhdistyksen sihteerinä.[5] Kivikoski valittiin SKP:n keskuskomiteaan kuudennessa puoluekokouksessa 1935. Hän kuului Suomen toimintoja johtaneeseen politbyroohon ja oli SKP:n kansanrintamahankkeita johtaneen Toivo Karvosen tärkein avustaja. Politbyroon toiminta päättyi 29. marraskuuta 1938, kun koko puoluejohto Kivikoski mukaan lukien pidätettiin poliisin tiedottajana toimineen Tauno Taivaisen tietojen perusteella. Kivikoski oli vangittuna ja työleireillä vuoteen 1944 asti.[6]
Kivikoski vapautui vankilasta syksyllä 1944 jatkosodan päätyttyä ja hän työskenteli aluksi toimittajana.[1] Kivikoski valittiin SKP:n väliaikaiseen puoluetoimikuntaan 15. lokakuuta 1944 salaisesti koolle kutsutussa kokouksessa, joka päätti puolueen legalisoinnista. Hän uusi paikkansa vuoden 1945 edustajakokouksessa. Kivikoski toimi puolueen nuorisotyön vastaavana. Hän kuului myös muun muassa Suomi–Neuvostoliitto-Seuran johtokuntaan.[7] Kivikosken ensisijaiseksi toiminta-alueeksi muodostui Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto, jonka kunniajäseneksi hänet myöhemmin nimettiin.[1] Kivikoski kuului Kustannusosakeyhtiö Yhteistyön hallitukseen 1944–1947[8] ja hän toimi Yleisen Lehtimiesliiton puheenjohtajana 1940- ja 1950-luvuilla.[9]
Kivikoski kuului SKP:n Tarkastuskomiteaan vuodesta 1960 alkaen.[1] Hän toimi pitkään Työläislasten Tuki -yhdistyksen puheenjohtajana.[2][10] Kivikoski työskenteli 1960-luvulla Suomi–Romania-Seuran sihteeri-toiminnanjohtajana.[1] Kivikosken muistotilaisuus pidettiin 25. helmikuuta 1966 Kulttuuritalossa.[2]
Kivikosken puoliso oli Soska Kivikoski.[11]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h Paavo Kivikoski kuollut. Kansan Uutiset, 17.2.1966.
- ↑ a b c (kuolinilmoitus). Kansan Uutiset, 19.2.1966.
- ↑ Kusti Kulo: Kymmenen vuotta SKDL:n toimintaa. teoksessa Demokraattisen kansan kalenteri 1954 (SKDL 1953), s. 33–39; Kusti Kulo: SKDL. Yhdistävä rengas. teoksessa Kymmenvuotias liitto (SKDL 1954), s. 7–8.
- ↑ Nestori Parkkari: Nuoret taistelun tiellä. Suomen vallankumouksellinen nuorisoliike 1900–1944, s. 193–194. Helsinki: Kansankulttuuri, 1970.
- ↑ Toivo Karvonen: Salaista ja julkista nuorisotoimintaa. Teoksessa SKP taistelujen tiellä III (SKP 1947)
- ↑ Kimmo Rentola: Kenen joukoissa seisot? Suomalainen kommunismi ja sota 1937–1945, s. 79–80, 114, 424, 489, 667–668. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19201-5
- ↑ Veli-Pekka Leppänen: Ohranasta oppositioon. Kommunistit Helsingissä 1944–1951, s. 26, 139-142, 504. SKP:n Helsingin piirijärjestö; kustantaja Kansan Sivistystyön Liitto, 1994. ISBN 951-9455-41-8
- ↑ (Toimituskunta): Painavaa yhteistyötä. Kustannusosakeyhtiö Yhteistyö 1929–1979, s. 107–110. Kustannusosakeyhtiö Yhteistyö, 1979. ISBN 951-99182-4-8
- ↑ Yleinen Lehtimiesliitto kansainväliseen järjestöön. Vapaa Sana, 20.2.1950.
- ↑ Järjestöperheen nuorimmat Poriin. Kansan Uutiset, 17.3.1964.
- ↑ Kimmo Rentola: Kenen joukoissa seisot? Suomalainen kommunismi ja sota 1937–1945, s. 215. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19201-5