Nuorgam
Nuorgam (pohjoissaameksi Njuorggán) on Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin kylä (70° 5′ pohjoista leveyttä). Se sijaitsee Utsjoen kunnassa Tenojoen rannalla.
Yhteydet
muokkaaNuorgamissa on Suomen ja Norjan välinen rajanylityspaikka. Utsjoen kirkonkylästä Nuorgamiin on matkaa 47 kilometriä Tenon rantaa kulkevaa seututietä 970. Tenon toisella puolella kulkee Norjan valtatie E6. Nuorgamin kylässä on noin 130 asukasta.[1] Etäisyys Lapin maakuntakeskukseen Rovaniemelle on noin 510 kilometriä ja Ivaloon, missä sijaitsee lähin Suomen puolella sijaitseva lentoasema, matkaa on 210 kilometriä. Nuorgamista on päivittäinen linja-autoyhteys Rovaniemelle. Kylässä on myös huoltoasema, Matkahuollon piste, lääkekaappi, kaksi rautakauppaa, ruokakauppa, Alko, asiamiesposti, alakoulu, päiväkoti ja rukoushuone. Vuonna 2010 koulussa oli 14 oppilasta ja kolme opettajaa, joista yksi opettaa saamenkielisiä.
Nuorgamin lähistöllä Tenon rannassa noin viisi kilometriä Utsjoen keskustan suuntaan on Nivajoki–Alajalve-museotie. Kylässä puhutaan suomen lisäksi pohjoissaamea ja norjaa. Jäämeren rannalle on matkaa vain noin 30 kilometriä.[2][3]
Nuorgam on Norjan läheisyyden vuoksi hankala alue myös radio- ja televisioyhteyksien järjestämiselle. Koska Inarin yleisradiolähetysasema ei ole kyennyt kattamaan Nuorgamia ja sen lähialueita, on Nuorgamissa oma lähetin.
Elinkeinot
muokkaaRajakauppa
muokkaaKyläläiset saavat elantonsa hyvin pitkälti Norjan rajakaupasta ja matkailusta. Kun Alko perusti Nuorgamiin myymälänsä, se sai suurimmat asiakasmääränsä Norjan puolelta, koska siellä on Norjan Vinmonopoletin hintatasoon verrattuna halpoja alkoholijuomia. Nuorgamin Alkon vuosimyynti oli vuonna 2002 noin 3,4 miljoonaa euroa, mikä on noin kolmannes Alkon suurimman myymälän myynnistä.[3][4][5] Nuorgamissa on EU:n pohjoisin elintarvikeliike, K-Market Auralan Säästö, jonka asiakkaista suurin osa tulee Norjan puolelta, ja pohjoisin pikaruokala, Scanburger.
Matkailu
muokkaaJoka kesä paikalle saapuu paljon ihmisiä paitsi ihailemaan yötöntä yötä myös kalastamaan lohia Tenojoesta, jonka kuuluisin kalastusalue on Alaköngäs. Tunturijärvillä voi kalastusonneaan kokeilla talvisin vaikkapa rautupilkillä.
Kaldoaivin erämaa-alue on kylän eteläpuolella. Ympäristö on sopivaa retkeilymaastoa. Nuorgamin ja Sevettijärven välillä kulkevat retkeily-, hiihto- ja vaellusreitit, ja talvisin on tarjolla 300 kilometriä merkittyä moottorikelkkareittiä. Hiljaisuutta ja Lapin aitoa luontoa riittää. Talvella on mahdollisuus lähteä jopa noin 60 kilometrin mittaiselle Nuorgamin ja Sevettijärven väliselle hiihtoreitille. Kesäreitti on 60–70 kilometriä pitkä. Vaellusreiteillä on autiotupia kymmenen kilometrin välein. Reitit kulkevat Pulmankijärven ohi, joka on jokilaaksoineen vanhaa Jäämeren vuonoa. Automatkalla Pulmankijärvelle voi ihailla Isonkivenvaaran puutonta ylänköä, joka on lähellä Nuorgamin kylää ja niin ollen tavoitettavissa helposti myös kävellen. Nuorgamista on myös hyvät mahdollisuudet tehdä päiväretkiä Norjaan ja Jäämeren rannalle noin 30 kilometrin päähän. Iijärveltä lähtee erämaa-alueen läpi melontareitti pitkin Näätämöjokea aina Barentsinmereen saakka.[2]
Kesällä Nuorgamiin saapuu matkailijoita runsaasti, minkä vuoksi paikalliset yritykset tarvitsevat kesäisin myös kausityöntekijöitä.
Ilmasto
muokkaa
Nuorgamin ilmastotilastoa
|
Kuvia
muokkaa-
Revontulet Nuorgamissa.
-
Nuorgamin alakoulu ja päiväkoti.
-
Nuorgamin kylänäkymä.
-
Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin piste.
Lähteet
muokkaa- Nuorgamin koulu
- Inarin ja Lapin matkailu ry (Arkistoitu – Internet Archive)
- Jussi Ojasen Teno-aiheinen Internet-sivusto
- Nuorgam (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
muokkaa- ↑ Nuorgamin koulu
- ↑ a b Nuorgamin matkailu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Talouselämä 30.6.2003[vanhentunut linkki]
- ↑ Nuorgam (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Alko Utsjoki Nuorgam Uusimmat taloustiedot
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nuorgam Wikimedia Commonsissa
- Nuorgamin Lomakeskus
- Tenojoki
- Alma Arktika Nuorgamissa
- Nuorgam - Suomen "huippu". Kylä, jonka kaikki asukkaat ovat Holmbergejä, Kuva, 30.03.1938, nro 7, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot