[go: up one dir, main page]
Wikipedia

Nestlé

sveitsiläinen elintarvikekonserni
(Ohjattu sivulta Nestle)

Nestlé eli Société des Produits Nestlé S.A. on maailman suurin ruoka- ja juomayhtiö. Sen pääkonttori on Veveyssä Sveitsissä. Nestlén nykyiset tuotteet ovat kaikkea lähdevesistä vauvanruokiin ja kahvista meijerituotteisiin.

Nestlé S.A.
Tunnuslause Good Food, Good Life.
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
ISIN CH0038863350, US6410694060
Perustettu 1866
Perustaja Henri Nestlé
Toimitusjohtaja Mark Schneider[1]
Puheenjohtaja Paul Bulcke[1]
Kotipaikka Sveitsi Vevey, Sveitsi
Toimiala elintarviketeollisuus
Tuotteet juomat ja juomajauheet 25 %,
terveystuotteet 16 %, lemmikkituotteet 15 %, maitotuotteet 14 %, tuotemerkkejä...
Liikevaihto 93 miljardia Sveitsin frangia (2019)[2]
Henkilöstö 291 000 (2019)[2]
Kotisivu www.nestle.com

Nestlé on maailman suurin pullotetun veden ja vauvanruokien valmistaja sekä maailman suurimman kosmetiikkayhtiön L’Oréalin toinen pääomistaja.[3] Makeisvalmistajana Nestlé on vuonna 2017 maailman viidenneksi suurin.[4]

Historiaa

muokkaa

Vuonna 1866 amerikkalaisten Charles ja George Pagen perustama Anglo-Swiss Condensed Milk Company -yhtiö perusti Euroopan ensimmäisen kondensoitua maitoa valmistavan tehtaan Sveitsin Chamiin. Seuraavana vuonna saksalainen farmaseutti Henri Nestlé alkoi valmistaa Veveyssä lehmänmaidosta, vehnäjauhoista ja sokerista äidinmaidonkorviketta. Nestlé ja Anglo-Swiss Condensed Milk Company olivat kilpailijoita, kunnes yhtiöt yhdistyivät vuonna 1905.

Ensimmäisen maailmansodan aikana meijerituotteista oli Euroopassa pulaa ja Nestlé solmi valtioiden kanssa sopimuksia maitotuotteiden toimittamisesta. Sodan aikana yhtiö osti useita tehtaita Yhdysvalloista ja sodan päättyessä Nestlé omisti yhteensä 40 tehdasta. 1920-luvun lama aiheutti Nestlélle taloudellisia vaikeuksia. 1920-luvulla yhtiö osti Peterin, Caillerin ja Kohlerin suklaayhtiön ja suklaasta tuli tärkeä osa Nestlén liiketoimintaa. Vuonna 1938 alettiin myydä Nescaféa ja 1940-luvulla Nesteatä. Toisen maailmansodan aikana Nescafésta tuli suosittu juoma Euroopassa ja Aasiassa palvelevien amerikkalaisten sotilaiden keskuudessa ja sodan myötä juoma yleistyi.

Toisen maailmansodan jälkeen Nestlén kasvu kiihtyi ja yhtiö julkaisi kymmeniä uusia tuotteita. Vuonna 1947 Alimentana-yhtiö tuli osaksi Nestléä ja Maggi-tuotteet (muun muassa kastikkeita ja keittoja) tulivat yhtiön omistukseen. Vuonna 1948 kehitettiin suklaajuoma Nesquik.

Vuonna 1974 Nestlé laajeni elintarviketeollisuuden ulkopuolelle, kun se osti osuuden kosmetiikkavalmistaja L’Oréalista. Vuonna 1977 Nestlé osti yhdysvaltalaisen lääkeyhtiö Alconin. Vuonna 1984 Nestlé osti amerikkalaisen elintarvikeyhtiö Carnationin kolmella miljardilla Yhdysvaltain dollarilla. Kauppa oli aikanaan yksi elintarviketeollisuuden suurimpia yritysostoja.

Vuonna 1986 Nestlé alkoi myydä Nespresso-nimistä espressotuotetta. Vuonna 1988 Nestlé osti italialaisen Buitonin. Vuonna 2001 Nestlé osti Ralston Purinan, josta muodostettiin lemmikkieläinyhtiö Nestlé Purina PetCare. Vuonna 2002 Nestlén Yhdysvaltojen jäätelötoiminta yhdistyi jäätelöyhtiö Dreyer'sin kanssa. Samana vuonna Nestlé osti pakastevalmistaja Chef American 2,6 miljardilla dollarilla. Vuonna 2003 Nestlé osti jäätelöyhtiö Mövenpickin, vuonna 2006 Jenny Craigin sekä Uncle Toby'sin ja vuonna 2007 Novartis Medical Nutritionin, Gerberin ja Henniezin. Vuonna 2010 Nestlé myi loput Alconin osakkeensa ja osti Kraft Foodsin pakastepizzatuotannon.

Tunnettuja Nestlén tuotteita

muokkaa
Katso myös: Luettelo Nestlén tuotemerkeistä

Nestléllä on tuhansia tuotemerkkejä. Suomessa huomiota sai keväällä 2004 tehty kauppa, jossa Valio myi Valiojäätelöä valmistavan Turengin tehtaansa Nestlélle ja vuokrasi tuotemerkin Nestlélle kymmeneksi vuodeksi.[5] Turengin jäätelötehdas ja Pingviini-jäätelö myytiin eteenpäin 2016.[6]

Yleismaailmallisesti tunnettuja tuotemerkkejä ovat muun muassa Nescafé-kahvi, After Eight -suklaa ja Perrier-kivennäisvesi.

Nestlé Suomessa

muokkaa

Nestlé on toiminut Suomessa vuodesta 1973 lähtien[7]. Vuonna 2020 yhtiön tuotantolaitokset Suomessa olivat liemi- ja kastiketehdas Juuassa ja lastenruokatehdas Turussa[8]. Nestlé valmistaa Piltti- ja Bona-lastenruokia.[9] Nestlé omisti Turengin jäätelötehtaan vuosina 2004–2016. Yhtiö omisti myös Suomessa toimineen Kotijäätelö-yrityksen[9]. Kotijäätelön toiminta Suomessa loppui 18. elokuuta 2013.[10]

Marraskuussa 2011 julkistettiin yrityskauppa, jossa Paulig-konsernin Oscar-yhtiöiden kastike- ja liemiliiketoiminta siirtyi Nestlén omistukseen.[11]

Suomen Nestlé työllisti vuonna 2019 Suomessa 294 työntekijää. Yhtiön liikevaihto oli 117 milj. euroa. Suomen Nestlé Oy:n toimitusjohtaja oli Michiel Kernkamp.[7]

Nestlé-boikotti

muokkaa

1950-luvulla Nestlé ja monet muut kansainväliset yhtiöt alkoivat myydä äidinmaidonkorviketta kehitysmaihin.[12] Niitä markkinoitiin vauvoille parempana kuin äidinmaito.[13] Yhä useammat äidit alkoivat juottaa lapsilleen imettämisen sijasta korvikkeita. Tuotteissa ei ollut varoituksia pulloruokinnan haitoista.[14] Vauvat sairastuivat ravinnon puutteellisuuden, kuten äidinmaidon sisältämien vasta-aineiden puuttumisen ja huonosti desinfioitujen tuttipullojen ja saastuneen veden takia ripuliin. Usein vanhemmilta myös loppuivat varat korvikkeen ostoon, joten korvikemaito jouduttiin korvaamaan pelkällä (usein likaisella) vedellä, joka vauhditti aliravitsemusta ja lisäsi riskiä sairastua ripuliin ja muihin vaarallisiin tauteihin. 1970-luvulla Unicef arvioi, että pulloruokintaan kuoli miljoona vauvaa vuodessa. Lastenruokinnan asiantuntija Patrice Jelliffe arvioi määräksi kehitysmaissa tuolloin kolme miljoonaa.[12]

Kritisoijien mielestä Nestlé oli tietoisesti piittaamaton toimintansa aiheuttamista haitoista, koska se jatkoi liiketoimintaansa, vaikka ongelmista oli raportoitu jo 1950-luvulta lähtien.[12] Väitteiden mukaan Nestlén palveluksessa oli myös 5 000 sairaanhoitajaksi pukeutunutta naista, jotka kävivät sairaaloissa ja joskus kylissä[15] markkinoimassa tuotteita tuoreille äideille. Yhtiö jakoi ilmaiseksi tai alennetulla hinnalla korvike-eriä ja lahjoja sairaaloille ja terveyskeskuksille. Näistä tapahtumista alkoi vuonna 1977 Nestlén tuotteita vastaan suunnattu boikotti, jota ajoivat kansalaisjärjestöjen lisäksi muun muassa monet kristilliset yhteisöt.[12]

Nestlé-boikotti on parhaita esimerkkejä laajalti levinneestä kansalaistoiminnasta. Yhdysvalloista alkanut boikotti levisi nopeasti moniin muihin länsimaihin, etenkin Suomeen[12] ja se sai pontta WHO:n 1980-luvun alussa antamasta kansainvälisestä äidinmaidonkorvikkeiden markkinointisäännöstöstä. Se tuomitsi korvikkeiden mainonnan, ilmaisnäytteet, korvikeyhtiöiden antamat lahjat terveydenhoitohenkilökunnalle, suorat kontaktit odottavien äitien tai vastasyntyneiden ja pienten lasten äitien kanssa sekä äidinmaidonkorvikkeita ihannoivat kuvat tai tekstit myyntipakkauksissa.[16] Vuonna 1984 Nestlé taipui ja lupasi siirtyä noudattamaan WHO:n ohjeita markkinoinnissaan. Se lupasi vähentää sairaaloihin ja terveyskeskuksiin tarjoamiaan tuote-eriä kehitysmaissa, lopettaa lääkärien lahjomisen tavaroilla, laittaa tuotteisiinsa varoitusmerkinnät ja varoittaa esitteissään korvikeruokinnan vaaroista.[12]

Vain neljä vuotta myöhemmin boikotti käynnistettiin uudelleen, kun huomattiin, ettei Nestlé ole pitänyt lupauksiaan, vaan käytti edelleen aggressiivista markkinointia jakamalla puoli-ilmaisia korvike-eriä sairaaloille, vaikka suorat mainokset ja räikeimmät muodot (esimerkiksi "sairaanhoitajattaret" ja lääkäreille jaetut reseptivihkot, joissa paperien kääntöpuolella on äidinmaidonkorvikkeen mainos) olivat kadonneet. Unicef arvioi 1990-luvulla, että korvikkeen väärinkäytön aiheuttamiin sairauksiin ja aliravitsemukseen kuolee vuosittain noin puolitoista miljoonaa lasta.[12]

Nestlé on myöntänyt aiempina vuosina tapahtuneita rikkomuksia, jotka on aikoinaan kieltänyt. Boikotin merkittävin seuraus Nestlén liiketoiminnassa on ollut PR-puoleen panostus.lähde?

Muu kritiikki

muokkaa

Syksyllä 2009 selvisi, että Nestlé osti maitoa Robert Mugaben vaimolta Grace Mugabelta. Tila oli takavarikoitu valkoihoisilta maanomistajilta. Yhteistyö sai paljon kansainvälistä arvostelua. Nestlé keskeytti kokonaan toimintansa Zimbabwessa 23.12.2009.[17]

Norsunluurannikolla Nestléä arvostellaan orjatiloilta hankitun kaakaon käytöstä sekä välinpitämättömyydestä lapsiorjien ihmisoikeuksia kohtaan. Pakistanissa ja useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa syytetään yhtiön pullovesituotantoa pohjavesien riistokäytöstä. Kiinassa maidontuottajat sanovat Nestlén polkevan tuottajahintoja.[3]

Indonesiassa, Pakistanissa ja Tunisiassa ammattiliitot ovat arvostelleet Nestléä alhaisista palkoista ja liittoon kuuluvien työntekijöiden syrjinnästä. Filippiineillä armeija on kutsuttu lopettamaan lakkoa Nestlén tehtaalla, minkä seurauksena kymmeniä ihmisiä sai surmansa.[3]

Kolumbiassa Nestléllä on ollut elintarviketyöläisten liiton Sinaltrainalin kanssa jatkuvasti kiistaa työntekijöiden oikeuksista. Sveitsiläinen ihmisoikeusryhmä MultiWatch raportoi, että Kolumbiassa on surmattu marraskuuhun 2013 mennessä yhteensä 15 Nestlén työntekijää. Viimeisin uhri oli ammattiyhdistysaktiivi, joka oli ollut nälkälakossa ajaakseen työntekijöiden oikeuksia, kunnes puolisotilaalliset joukot murhasivat hänet. Muutkin Nestléllä töissä olevat ammattiyhdistysaktiivit ovat saaneet tappouhkauksia puolisotilaallisten ryhmittymien nimissä. Nestlé on myös yrittänyt estää ammattiliiton työtä ja painostanut siihen kuuluvia vaihtamaan liittoa.[18]

Kanadassa nostettiin rikossyyte Nestléä ja muita suklaavalmistajia vastaan hintakartellista.[19] Vuonna 2008 Nestlé oli yksi Kiinan maitojauheskandaalin syytetyistä: melamiinia löydettiin muiden muassa Nestlén maitotuotteista ja suklaapatukoista Aasiassa.[20] Vuonna 2012 dokumenttielokuva Pullovesibisnes kertoi, miten pullotetun veden markkinoita hallitseva Nestlé tekee tavallisella vedellä miljardien liikevoittoa eri puolilla maailmaa ja vaarantaa paikallisten asukkaiden vedensaantia.[21] Nestlén entinen toimitusjohtaja, nykyinen hallituksen puheenjohtaja Peter Brabeck-Letmathe on ehdottanut maailman juomavesivarojen yksityistämistä.[22]

Marraskuussa 2015 Nestlé ilmoitti havainneensa Thaimaan tuotantoketjussaan pakkotyön käyttöä. Nestlén meriruokateollisuuden siirtotyöntekijöiden havaittiin joutuneen ihmiskaupan uhreiksi, eikä heille ollut maksettu palkkaa. Orjatyöllä oli valmistettu Fancy Feast -tuotemerkille kuuluvaa kissanruokaa Nestlén tytäryhtiö Nestlé Purina Petcarelle. Orjuutta vastaan toimiva kansalaisjärjestö Freedom Fund kiitteli Nestléä ongelman vapaaehtoisesta paljastamisesta, mikä voi toimia esimerkkinä muille yrityksille.[23]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Management Nestlé. Viitattu 29.7.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b Annual Review 2019 (PDF) (Nestlé-konsernin vuosikertomus 2019, s. 1, 2) nestle.com. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Peik Johansson: Miksi Nestlé-boikotti jatkuu edelleen 6.7.2013. Kansan Uutiset. Viitattu 7.7.2013.
  4. ↑ 2017 Top 100 Candy Companies Candy Industry. Viitattu 12.12.2017.
  5. ↑ Valiojäätelö saisi palata markkinoille - Valio ei myönnä olevansa kiinnostunut Maaseudun tulevaisuus. 2016. Viitattu 15.2.2018.
  6. ↑ Turengin jäätelötehdas ja Pingviini-jäätelö vaihtavat taas omistajaa Taloussanomat. 2016. Viitattu 15.2.2018.
  7. ↑ a b Suomen Nestlé Oy Suomen Nestlé Oy:n taloustiedot vuodelta 2019 Finder-palvelussa. Viitattu 30.7.2020.
  8. ↑ Nestlé Suomessa (Nestlén toiminnasta Suomessa verkkosivuillaan) nestle.fi. Viitattu 30.7.2020.
  9. ↑ a b Nestlé Yritys Nestlé. Viitattu 24.8.2013.
  10. ↑ Näin verotus iski: Keksilobbarit voittoon – jätskiautot ulos Taloussanomat. 2013. Viitattu 15.2.2018.
  11. ↑ Oscar-divisioona siirtyy Nestlé Professionalille Paulig-konserni. 2011. Arkistoitu 3.6.2017. Viitattu 15.2.2018.
  12. ↑ a b c d e f g Nestlé-boikotti: Tappavaa maitojauhetta www.maailmankuvalehti.fi. Viitattu 5.2.2016.
  13. ↑ Muller, Mike: The baby killer, s. 6. War on Want, 1974. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 4.11.2020). (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ NESTLE BOYCOTT BEING SUSPENDED. The New York Times, 27.1.1984.
  15. ↑ http://www.thecrimson.com/article/1978/4/28/profits-and-babies-pbdburing-the-last/
  16. ↑ Miksi Nestlé-boikotti jatkuu edelleen Kansan Uutiset. Viitattu 5.2.2016. fi-FI
  17. ↑ Elintarvikejätti Nestle vetäytyy Zimbabwesta, Helsingin Sanomat 24.12.2009 B3
  18. ↑ Nestle worker and union activist killed by paramilitary in western Colombia colombiareports.com. Viitattu 5.2.2016. englanniksi
  19. ↑ Dana Flavelle: Nestlé Canada, others charged with chocolate price-fixing 6.6.2013. The Star. Viitattu 7.7.2013.
  20. ↑ Myös Marsin ja Nestlen suklaista löytynyt haitallista melamiinia 4.10.2008. Yle Uutiset. Viitattu 7.7.2013.
  21. ↑ Ulkolinja: Pullovesibisnes 9.11.2012. Yle TV1. Viitattu 7.7.2013.[vanhentunut linkki]
  22. ↑ Hänninen, Kari: Nestlén johtaja vaatii veden yksityistämistä 19.4.2013. Kauppalehti. Viitattu 10.6.2015.
  23. ↑ Nestlé admits slavery in Thailand while fighting child labour lawsuit in Ivory Coast. The Guardian, 1.2.2016. englanniksi

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nestlé&oldid=22605571”