Myllytullin koulu
Myllytullin koulu eli entinen Oulun tyttölyseo on yksi yhdeksästä Oulun kaupungin ylläpitämästä 1.–9. luokkien yhtenäiskoulusta. Koulun painopistealueita ovat kuvataide ja vieraat kielet ja nykyisenä rehtorina toimii Helena Pirilä.
| Myllytullin koulu | |
|---|---|
| Oulun suomalainen tyttökoulu | |
 |
|
| Sijainti | Myllytulli, Oulu |
| Koordinaatit | |
| Tyyppi | yhtenäiskoulu |
| Perustettu | 1879 |
| Rehtori | Helena Pirilä |
| Luokat | 1-9 |
| Oppilaita | 550 |
| Verkkosivut | |
Koulun perustaminen
muokkaaOulun suomalainen tyttökoulu perustettiin 1879, jolloin Oulu oli Suomen viidenneksi suurin kaupunki, asukkaita siellä oli 7 493. Koulun perustamisen taustalla olivat lehtori ja rouva Hällfors, rehtori Anton Forsman, pastori William Lindstedt ja lehtori (myöhemmin rehtori) Mauno Rosendal. Suomessa oli tuolloin vain neljä tyttökoulua: Jyväskylässä, Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Kuopiossa, jonne suomenkielinen oppilaitos perustettiin samana vuonna kuin Ouluun. Mikkelin tyttökoulu aloitti myös toimintansa vuonna 1879, mutta sai virallisen toimiluvan vasta seuraavana vuonna. Kutsu tulla keskustelemaan koulun perustamisesta julkaistiin oululaisessa sanomalehti Kaiussa 19. huhtikuuta 1879, kokoukseen tuli 60 henkeä.
Koulurakennukset
muokkaa
Syyskuun 8. päivänä ensimmäiset 18 (sanomalehti Kaiun mukaan vain 17) oppilasta aloittivat koulun leipuri A.E. Siversonin vuokraamassa leipomon yläkerran huoneistossa Isokatu 37:ssä. Toisen lukuvuoden koulu toimi Fellmanin talossa Kirkkokadun ja Kajaaninkadun kulmassa ja sitten vielä Hedmansonin talossa Torikatu 19:ssä. Koulun ensimmäinen oma rakennus oli kaupungininsinööri O. Rehnbinderin piirtämä ja vuonna 1883 valmistunut koulutalo Aleksanterinkadun ja Albertinkadun kulmassa, johon rakennettiin 1890 eli vasta seitsemän vuotta myöhemmin rakennusmestari Albert Grönholmin suunnittelema juhla- ja voimistelusali.
Marraskuun 11. 1901 vihittiin sitten käyttöön valtion rakennuttama ja Oulun lääninarkkitehti Johan Jacob Ahrenbergin piirtämä kaksikerroksinen ja lähinnä uusgoottilaista tyylisuuntaa edustava kivinen koulurakennus Kirkko-ja Isokatujen kulmauksessa. Vuonna 1933 saatiin lisätiloiksi pormestari Appelgrenin rakennuttamat ja sittemmin Åströmeille kuuluneet kaksi läheistä rakennusta. Vuonna 1960 saatiin taas lisätiloja, kun arkkitehti Liisa Oikkosen suunnittelema ns. uusi puoli otettiin käyttöön.
Koulumuodot
muokkaaAlkuperäinen viisiluokkainen suomalainen tyttökoulu muutettiin senaatin vuonna 1915 tekemällä päätöksellä asteittain kuusiluokkaiseksi. Ensimmäisen kerran koulu toimi kokonaan tällaisena lukuvuonna 1920–1921. Seuraavana vuonna nimestä jäi pois sana ”suomalainen”. Vuodesta 1931 alkaen koulu muuttui asteittain yhdeksänluokkaiseksi tyttölyseoksi ja 1971 siitä tuli asteittain kahdeksanluokkainen yhteislyseo, nimeltään Myllytullin yhteislyseo. Kuitenkin jo 1974 peruskoulujärjestelmään siirryttäessä lukio-opetus siirtyi viereiseen Oulun lyseon lukioon, kun taas Myllytullin koulu sai lyseon keskikouluosan. Koulun nimi muuttui Myllytullin yläasteeksi.
Jo aivan alkuajoista lähtien pyrittiin koulun päättäneille tytöille järjestämään jatko-opetusta Helsinkiin 1881 perustetun suomalaisen jatko-opiston mallin mukaisesti. Oulun suomalaisen tyttökoulun jatko-opisto avattiinkin 14. syyskuuta 1892 Santaholman talossa Aleksanterikadun ja Pakkahuoneenkadun kulmassa. Oppilaita oli 14, johtajattarena toimi Mimmi Bergh. Myöhemmin jatko-opisto muutti kadun toiselle puolelle tehtailija Lindgrenin eli Karhin taloon, ja sitten rehtoreiden Rosendalin ja Westerlundin taloon Aleksanterin- ja Kauppurienkadun kulmaan. Vuodesta 1901 lähtien oppilaat saivat suorittaa ylioppilastutkinnon ilman eri anomusta. Kolmiluokkainen jatko-opisto oli siis yliopistoon johtava oppilaitos. Toiminta lakkasi vuonna 1920, mutta aloitettiin uudelleen neljä vuotta myöhemmin. Vihdoin vuonna 1933 jatko-opisto lopetti kokonaan toimintansa, koska Oulun tyttölyseo oli kehittynyt kolmiluokkaiseksi. Tämän vaiheen aikana jatko-opisto toimi mm. Bergdahlin kirjakaupan piharakennuksessa. Koulun koko toiminnan aikana siitä ehti valmistua yhteensä 526 oppilasta.
Opettajia ja oppilaita
muokkaaOulun suomalaisen tyttökoulun ensimmäiset oppilaat vuonna 1879 olivat: Olga Aho, Anna Alatalo, Jenny Alin, Hilma Björkman, Siina Helander, Aura Jurva, Sofia Jurvelius, Alina Korhonen, Maria Levonius, Olga M. Luoma, Maria Merenoja, Hilda Mönkkänen, Anna Simelius, Ida Simelius, Ida Stenfelt, Fanni Tuomela, Sofia Yrjänäinen ja Anna Österbladh.
Koulun ensimmäinen johtajatar oli Jenny Ingman vuosina 1879–1882 ja toinen Angelika Wenell 1883–1922. Anna Hägg toimi johtajattarena 1922–1929 ja rehtorina 1929–1939. Seuraavat rehtorit olivat Eevi Matinlassi 1939–1959, Anna Leinonen 1959–1964 ja Rakel Siilasvuo, kenraali Hjalmar Siilasvuon tytär 1964–1986.
Oulun ensimmäiset kolme naisylioppilasta, Greta von Fieandt (Suolahti), Hanna Liuski (Junnelius) ja Alfrid Vilander valmistuivat 1895, suoritettuaan tyttökoulun 1887–1892 ja mentyään sitten vasta perustettuun koulun jatko-opistoon. Ylioppilastutkintoon valmistautumista varten he saivat erityisluvan seurata opetusta, tosin omassa luokkahuoneessaan, Oulun lyseon ylimmällä luokalla ja joutuivat anomaan senaatilta luvan osallistua ylioppilaskirjoituksiin lyseolaisten kanssa. Jatko-opiston ensimmäiset oppilaat vuodelta 1892, edellä mainittujen kolmen lisäksi, olivat: Lydia Hägg, Inna Lindqvist, Hilja Ripatti, Thyra Rydman, Aino Spets, Sigrid Winckelman, Armida Sandberg ja Adelina Zins.
Lähteet
muokkaa- Bäckström, M.-L., Kukko-Liedes, L., Siilasvuo, R. (toim.) 1979. Satavuotias Oulun Tipala 1879–1979. Julkaisija: Oulun Tyttölyseon 100-vuotisjuhlatoimikunta. Painopaikka: Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva, Oulu. 160 s.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Myllytullin koulu Wikimedia Commonsissa
Kaiku-lehden 19.4.1879 sivu 4, jolla julkaistiin kutsu neuvottelukokoukseen tyttökoulun perustamisesta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/447061?page=4