Mikko Ekorre
Mikko Erik Ekorre (22. elokuuta 1941 Petsamo – 27. marraskuuta 2022 Kemi[1]) oli suomalainen vasemmistoliittolainen poliitikko. Hän oli SKDL:n kansanedustaja Lapin vaalipiiristä (1974–1983). Ekorre oli sivistysvaliokunnan puheenjohtaja 1979–1982 sekä jäsen muun muassa perustuslakivaliokunnassa, puolustusvaliokunnassa sekä suuressa valiokunnassa. Ekorre toimi Kemin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1975–1988. Koulutukseltaan hän oli kansakoulunopettaja.
Vuonna 1979 Ekorre arvosteli jättämässään kirjallisessa kysymyksessä voimakkaasti erästä yhtymää, minkä vuoksi kyseinen yhtymä ja sen toimitusjohtaja vaativat Ekorren asettamista syytteeseen herjauksesta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta esitti vaatimuksen torjumista, ja eduskunta hyväksyi esityksen ilman äänestystä. Kyseinen tapaus oli laadultaan hyvin harvinainen; ennen tätä kansanedustajan syytesuojaa oli yritetty murtaa Suomen itsenäisyyden aikana 1932 Yrjö Räisäsen tapauksessa ja 1947 Lauri Järven tapauksessa .[2]
Ekorre oli Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) niin sanotun kirveslinjan näkyvimpiä hahmoja 1980-luvulla. Hän tuli tunnetuksi muun muassa siitä, että hänen esityksestään pudotettiin ennen vuoden 1983 eduskuntavaaleja edellisten vaalien ääniharava, vähemmistökommunisti Esko-Juhani Tennilä, SKDL:n Lapin vaalipiirin ehdokaslistalta. Tämä koitui kuitenkin tappioksi, sillä lopputulos oli Ekorren putoaminen ja Tennilän valinta eduskuntaan tämän omalta listalta. Mikäli ehdokkaat olisivat olleet samalla listalla, olisi Ekorre säilyttänyt paikkansa. Kun TV-lähetyksessä arvioitiin vaalitulosta, Tennilä ei suostunut edes istumaan Ekorren kanssa samaan pöytään.
Tuomiot
muokkaaEkorre tuomittiin vuonna 1991 Kemin raastuvanoikeudessa väärennöksistä 190 päiväsakkoon.[3] Vuonna 1996 hän sai seitsemän kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen kirjanpitorikoksesta ja väärennöksestä laiminlyötyään konsulttiyrityksen kirjanpidon.[4]
Toukokuussa 2021 Lapin käräjäoikeus tuomitsi Ekorren kolmesta törkeästä veropetoksesta, kolmesta törkeästä kirjanpitorikoksesta sekä yhdestä törkeästä velallisen epärehellisyydestä vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Ekorre oli yhdessä yhtiökumppaninsa kanssa hävittänyt tai kätkenyt yritystensä kirjanpitoa ja laiminlyönyt tilinpäätösten laatimisen. Vankeusrangaistuksen lisäksi tuomioistuin määräsi heidät yhteisvastuullisesti maksamaan Verohallinnolle yli 400 000 euroa vahingonkorvauksia.[5] Rovaniemen hovioikeus piti vankeusrangaistuksen pituuden voimassa mutta alensi syytettyjen korvausvelvollisuuden noin 150 000 euroon.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ Keränen, Pertti; Hiltunen, Juhani: Kansanedustaja ja pitkäaikainen paikallispoliitikko. (muistokirjoitus) Kaleva, 31.12.2022, s. 41.
- ↑ Hämäläinen, Juha: Miksi kansanedustajat voivat kaataa kollegansa syytteen? Pykälä on ollut olemassa pitkään, mutta siihen on turvauduttu vain kolme kertaa 23.1.2020. Yle.
- ↑ Mikko Ekorrelle sakkotuomio väärennöksistä. Helsingin Sanomat, 12.6.1991. Hakutulos HS:n arkistosta. Viitattu 13.7.2010.
- ↑ Entinen kansanedustaja suorittaa tuomionsa yhdyskuntapalveluna. Helsingin Sanomat, 25.1.1996. Hakutulos HS:n arkistosta. Viitattu 13.7.2010.
- ↑ Rintala, Mirja: Ex-kansanedustajalle tuomio useista törkeistä talousrikoksista IS.fi. 17.5.2021. Viitattu 17.5.2021.
- ↑ Reinboth, Susanna: Entinen kansanedustaja Mikko Ekorre sai tuomion talousrikoksista Helsingin Sanomat. 25.11.2022. Viitattu 25.12.2022.
Aiheesta muualla
muokkaa- Mikko Ekorre Suomen kansanedustajat. Eduskunta.