Lumikuningatar (baletti)
Lumikuningatar (ruots. Snödrottningen, engl. The Snow Queen) on Suomen Kansallisbaletin taiteellisen johtajan Kenneth Greven koreografioima suomalainen baletti. Sen musiikin on säveltänyt Tuomas Kantelinen. Se perustuu H.C. Andersenin samannimiseen satuun vuodelta 1845. Se on vuosikymmeniin ensimmäinen Suomen Kansallisbaletille tehty kotimainen kokoillan balettiteos.[1]
| Lumikuningatar | |
|---|---|
| Koreografi | Kenneth Greve |
| Säveltäjä | Tuomas Kantelinen |
| Ensi-ilta |
23. marraskuuta 2012 Suomen Kansallisooppera |
| Alkuperäinen seurue | Suomen Kansallisbaletti |
| Lavastus |
Erika Turunen Mikki Kunttu |
| Puvustus | Erika Turunen |
| Valaistus | Mikki Kunttu |
| Naamiointi | Pekka Helynen |
Lumikuningatar sai ensi-iltansa Suomen Kansallisoopperassa Kansallisbaletin 90-vuotisjuhlavuonna 23. marraskuuta 2012.
Taustaa
muokkaaKenneth Greve aloitti Suomen Kansallisbaletin taiteellisena johtajana vuonna 2008, ja hän halusi tehdä erityisesti yhden baletin Suomessa. Greven isoäiti oli lukenut Lumikuningatar-satua hänelle lapsena, ja isoäidin versiossa sadun tapahtumat sijoittuivat aina Suomeen.[2] Andersenin satu muokkaantui baletiksi dramaturgi Pirjo Toikan ja ohjaaja Raija-Sinikka Rantalan avulla.[1] Lumikuningatar on Greven kunnianosoitus suomalaiselle kulttuurille ja elämänmuodolle.[3] Baletissa seikkaillaankin muun muassa 1900-luvun Helsingin Kauppatorilla, jossa on Havis Amandan patsas ja tanssitaan suomalaista jenkkaa, sekä Lapissa, jossa on sauna.[2]
Baletin visuaalisuudesta vastasivat pukusuunnittelija Erika Turunen ja valaistussuunnittelija Mikki Kunttu. He suunnittelivat yhdessä teoksen lavastuksen. Naamioinnin suunnitteli Pekka Helynen.[4]
Toisen päähenkilön Kertun isoäiti toimii baletissa kertojana. Isoäidin roolissa ovat olleet näyttelijät Krista Kosonen ja Minna Haapkylä sekä tähtitanssija Minna Tervamäki.[4][1]
Musiikki
muokkaa
Lumikuningattaren musiikin sävelsi lähinnä elokuvamusiikistaan tunnettu säveltäjä Tuomas Kantelinen. Koreografi Kenneth Greve pyysi Kanteliselta musiikkia, jossa kohtaisivat Harry Potter - ja Tähtien sota -elokuvien musiikit ja sinfoninen taustasointu. Kantelinen seurasi pari kuukautta Kansallisbaletin harjoituksia ja esityksiä. Lokakuussa 2012 Kantelinen sanoi: ”Olen tehnyt paljon synkkävireistä elokuvamusiikkia. Nyt avautui mahdollisuus tehdä satumaista, kilttiä ja fantasiapitoista musiikkia. Toki mukana on draamaakin. Tämä on unelmatyö, josta minulla on vain haltioitunutta sanottavaa.”[5]
Kantelinen sanoi halunneensa ”tehdä musiikista melodista, kaunista ja helposti lähestyttävää, sillä teoksen tehtävänä on ennen kaikkea luoda iloista joulumieltä kaikenikäisille. Siinä näkyy luonnollisesti koko perheen joulubalettien perinne Pähkinänsärkijän hengessä muun muassa lyhyissä tansseissa, jotka kuvastavat kansallisuuksia eri maissa.”[3]
Esityksessä Kantelisen musiikki soitetaan nauhalta. Sen esittää äänitteellä Kansallisoopperan orkesteri Kantelisen johdolla.[3] Äänite julkaistiin myös CD:llä vuonna 2013.[3]
Tanssijat ensi-illassa
muokkaa| Krista Kosonen | … | Isoäiti (ei tanssirooli) |
| Salla Eerola | … | Kerttu |
| Samuli Poutanen | … | Kai |
| Tiina Myllymäki | … | Lumikuningatar |
| Elena Ilyina | … | Lapin seita |
| Wilfried Jacobs | … | Lapin velho |
Vastaanotto
muokkaaYleisömenestys
muokkaaLumikuningatar on ollut yleisö- ja arvostelumenestys. Sen alkuperäiset 14 esitystä myytiin loppuun jo ennen ensi-iltaa.[6] Lumikuningattarelle järjestettiin kuusi lisäesitystä tammikuulle 2013 ja niiden 7 800 lippua myytiin loppuun alle viidessä tunnissa.[7][6] Ensimmäisenä vuonna Lumikuningattaren näki 26 000 katsojaa.[4] Myös talven 2013–2014 kaikki 21 esitystä olivat loppuunmyytyjä.[8]
Arvostelut
muokkaaBaletti sai kriitikoilta hyvin positiivisen vastaanoton. Helsingin Sanomien Jussi Tossavainen kirjoitti arvostelussaan, että ”Kansallisbaletin unelmasadussa kaikki osaset ovat kohdallaan ja se on taattu hitti vuosiksi”.[9] Turun Sanomien Suvi Satama kirjoitti, että Lumikuningatar on ”erinomainen vaihtoehto perinteisesti joulua ennen esitetylle Pähkinänsärkijälle. Sen kiehtova visuaalisuus ja tarinan syvä viisaus tekevät siitä klassikon, joka toivottavasti vakiintuu Kansallisbaletin talviseen ohjelmistoon”.[10] Demari-lehden Annikki Alku sanoi Lumikuningattaren olevan ”lumoava ja pelottavakin satuspektaakkeli, jonka satumaisen kauniit ja yksityiskohtia täynnä olevat puvut ja näyttämökuvat projisointeineen ovat melkein yksistään syy nähdä esitys.”[11]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Puukka, Päivi: Lumikuningatar-baletissa peikotkin saunovat Yle. 21.11.2012. Viitattu 3.7.2014.
- ↑ a b Greven Lumikuningatar elää Suomessa Turun Sanomat. 19.12.2013. Viitattu 3.7.2014.
- ↑ a b c d Lumikuningatar-baletin musiikki ilmestyy CD:llä Kansallisooppera. 29.8.2013. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 3.7.2014.
- ↑ a b c Huippusuosittu Lumikuningatar palaa Kansallisbalettiin Suomen Kansallisooppera. 19.11.2013. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 3.7.2014.
- ↑ Oopperasanomat Suomen Kansallisooppera. lokakuu 2012. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 3.7.2014.
- ↑ a b Joulun 2013 Lumikuningatar-esitykset myyntiin jo nyt Suomen Kansallisooppera. 30.11.2012. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 3.7.2014.
- ↑ Kansallisbaletin Lumikuningattarelle kuusi lisäesitystä Turun Sanomat. 28.11.2012. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 3.7.2014.
- ↑ Lumikuningatar (syksy 2013) Suomen Kansallisooppera. 2013. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 3.7.2014.
- ↑ Tossavainen, Jussi: Lumikungatar on taattu hitti vuosiksi Helsingin Sanomat. 25.11.2012. Arkistoitu 15.7.2014. Viitattu 25.12.2023.
- ↑ Satama, Suvi: Lumikuningatar sulatti katsomon rajattomalla mielikuvituksellaan Turun Sanomat. 25.11.2012. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 3.7.2014.
- ↑ Alku, Annikki: Lumikuningatar on lumoava ja pelottavakin satuspektaakkeli Demari. 27.11.2012. Viitattu 3.7.2014.