Kunnallisvaalit 1988
Kunnallisvaalit 1988 olivat Suomessa 16.–17. lokakuuta 1988 järjestetyt vaalit, joissa valittiin kunnanvaltuustot. Vaalien yllätyksiä olivat SDP:lle ennustetun tappion kääntyminen hienoiseksi voitoksi ja sen säilyminen suurimpana kuntapuolueena. Selvästi suurimmaksi vaalivoittajaksi nousi kuitenkin Keskusta. [1] Myös Suomen Kristillinen Liitto lisäsi valtuustopaikkojaan, kun taas suurimmat häviäjät olivat SKDL ja yli neljänneksen valtuustopaikoistaan menettänyt Suomen Maaseudun Puolue. Uusina yrittäjinä vaaleihin osallistuivat Demokraattinen Vaihtoehto ja Suomen Eläkeläisten Puolue sekä Eläkkeensaajien ja Vihreä Yhteisvastuupuolue, joista viimeksimainittu jäi ilman valtuustopaikkoja. Eniten huomiota vaaleissa herätti kuitenkin se, että 1,1 miljoonaa suomalaista eli noin 30 prosenttia äänioikeutetuista jätti äänestämättä; Helsingissä äänioikeuttaan ei käyttänyt 37,5 prosenttia äänioikeutetuista, Vantaalla vastaava luku oli peräti 38,1 prosenttia. [2] Professori Tuomo Martikaisen mukaan tyypillinen "nukkuvien puolueeseen" kuuluva oli nuori asutuskeskuksessa asuva työtön, joka ei ollut käynyt lukiota. [3]
Vuoden 1989 alussa tapahtui yksi kuntaliitos, kun Nuijamaa liitettiin Lappeenrantaan. Molemmissa kunnissa vaalit toimitettiin uuden kuntajaon mukaisesti.
Tulokset
muokkaa| äänestysaktiivisuus | 70,5%[4] | −3,5 |
|---|
| puolue | valtuutetut | äänet | ||||
| lukumäärä | osuus | |||||
| Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | 2 866 | +36 | 663 692 | −2 526 | 25,23% | +0,5 |
| Kansallinen Kokoomus | 2 392 | −31 | 601 468 | −17 796 | 22,87% | −0,1 |
| Suomen Keskusta | 4 227 | +175 | 554 924 | +9 890 | 21,10% | +0,9 |
| Suomen Kansan Demokraattinen Liitto | 1 209 | −273 | 270 532 | −84 050 | 10,29% | −2,9 |
| Ruotsalainen kansanpuolue | 712 | +11 | 139 209 | +1 372 | 5,29% | +0,2 |
| Suomen Maaseudun Puolue | 453 | −186 | 95 258 | −47 216 | 3,62% | −1,7 |
| Suomen Kristillinen Liitto | 273 | +16 | 71 614 | −8 841 | 2,72% | −0,3 |
Vihreät
|
96 84 |
−5 | 63 075 57 373 |
−13 366 | 2,40%
2,18% |
−0,4 |
| Demokraattinen Vaihtoehto | 127 | – | 62 154 | – | 2,36% | – |
| Liberaalinen kansanpuolue | 62 | – | 29 339 | – | 1,12% | – |
| Suomen eläkeläisten puolue | 5 | – | 7 295 | – | 0,28% | – |
| Perustuslaillinen Oikeistopuolue | 1 | −4 | 4 672 | −5 186 | 0,18% | −0,2 |
| Eläkkeensaajien ja Vihreä Yhteisvastuupuolue | -- | – | 560 | – | 0,02% | – |
| Muut | 419 | +28 | 66 323 | +1 204 | 2,52% | +0,1 |
| Yhteensä | 12 842 | −39 | 2 630 115 | −67 167 | 100% | |
| Lähde: Tilastokeskus 1989[5] | ||||||
Lähteet
muokkaa- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1990, s. 24. Helsinki: Otava, 1989.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1990, s. 24.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1990, s. 174.
- ↑ Kunnallisvaalit 1918–2004 (Oikeusministeriö)
- ↑ Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989) ISSN 0787-7153; ks. myös Kunnallisvaalit - aikasarjat (Tilastokeskus)