[go: up one dir, main page]
Wikipedia

Kiffen

helsinkiläinen urheiluseura
(Ohjattu sivulta Kronohagens IF)

Kiffen (Kronohagens Idrottsförening eli KIF) on helsinkiläinen urheiluseura, jonka lajeja ovat nykyisin jalkapallo, käsipallo, keilailu ja futsal.[4][5] Jalkapallossa ja käsipallossa se on yksi Suomen menestyneimmistä seuroista. Kiffen on perustettu 27. syyskuuta 1908 Kruununhaassa nimellä Kronohagens Idrottsförbund, joka seuraavana vuonna muuttui muotoon Kronohagens Idrottsförening (KIF).[6][7] Vuonna 1976 seuran kutsumanimi Kiffen tuli sen viralliseksi nimeksi.[8]

Kiffen
Perustettu 27. syyskuuta 1908
Paikkakunta Helsinki, Suomi
Värit                    
Lajit jalkapallo, käsipallo, futsal, keilailu (aiemmin jääkiekko, jääpallo, pesäpallo, ammunta, nyrkkeily, yleisurheilu ja pyöräily[1][2])
Puheenjohtaja Ilpo Kilpeläinen[3]

Seura on saavuttanut myös kolme jääkiekon Suomen-mestaruutta ja voittanut yleisurheilussa Kalevan maljan. Kiffen osallistui myös pesäpallon Suomen-mestaruuskilpailuihin 1928–1929. Seuran pesäpalloperinteitä jatkamaan perustettiin lajin erikoisseura Helsingfors Bobollklubb.[2] Seuran muita lajeja ovat olleet jääkiekko, jääpallo, ammunta, nyrkkeily, yleisurheilu ja pyöräily.[1]

Alkuperäinen KIF eli Kronohagens Idrottsförening toimii seuran kattojärjestönä. Jalkapallo-, käsipallo- ja keilailujaostot toimivat kukin omina yhdistyksinään. Lisäksi sillä on tukiyhdistys KIF’s Garantiförening.[9]

Perustaminen

muokkaa
 
Maneesikatu 2a vuonna 1907.

Kronohagens Idrottsförbund perustettiin 27. syyskuuta 1908 Schybergsonin puutarhan kellarissa osoitteessa Maneesikatu 2. Perustajajäseninä toimivat kahdeksan 13–17-vuotiasta poikaa.[10] Perustajiin kuului sekä ruotsin- että suomenkielisiä henkilöitä, ja alusta asti Kiffeniä pidettiin suvaitsevana seurana, jossa kieli- tai luokkarajat eivät olleet jäsenyyden esteenä.[11] Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Ragnar Wickström, ja kokouksessa päätettiin myös, ettei jäseniksi hyväksytä tyttöjä. Toiminta alkoi yleisurheilulla, jossa käytiin jäsentenvälisiä kilpailuja.[10]

Seuran kutsumanimi Kiffen alkoi yleistyä vuonna 1909. Puheenjohtaja Ragnar Wickströmin äidin ehdotuksesta virallinen nimi muutettiin ilman virallista päätöstä muotoon Kronohagens Idrottsförening. Kiffen pelasi ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa saman vuoden 17. lokakuuta, jolloin se voitti IF Sportin 3–2. Seuran sisäisiä kilpailuja järjestettiin pikaluistelussa, uinnissa ja ammunnassa.[10]

Kiffenin jääpallojaosto perustettiin 1910. Samana vuonna seura pelasi ensimmäisen virallisen jalkapallo-ottelunsa, jonka se hävisi edellisvuoden mestarille Unitasille 2–3. Kiffen myös liittyi Suomen Palloliiton jäseneksi.[10] Vuonna 2010 Kiffen otti myös käyttöönsä ensimmäisen logonsa. Seuraavana vuonna 1911 se liittyi Suomen Voimistelu- ja Urheiluliittoon, ja samana vuonna painettiin seuran ensimmäiset säännöt.[12]

Kiffen saavutti ensimmäiset jalkapallomestaruutensa vuosina 1913, 1915 ja 1916.[13]

Suomen sisällissodassa vuonna 1918 Kiffenin jäsenistä kaatui kaikkiaan 14, heidän joukossaan perustajajäsen Richard Schybergson. Seuran jäsenistä 90 prosentin on väitetty toimineen suojeluskunnissa. Kiffenin historian ensimmäinen menestysjakso päättyi samana vuonna.[14]

Jalkapallo

muokkaa
Pääartikkeli: FC Kiffen
 
Kiffen juhlii vuoden 1955 Suomen mestaruutta Helsingin olympiastadionilla.

Jalkapallossa Kiffen luetaan yhdeksi Helsingin ”neljästä suuresta” yhdessä HJK:n, HIFK:n ja HPS:n kanssa.[15] Kiffenin jalkapallotoiminta on vuodesta 1996 eriytetty Football Club Kiffen 08:aan.[16] Kiffenin jalkapalloilijat tunnetaan lempinimellä Mustat Hurmurit, joka on peräisin 1930-luvulla käyttöön otetun pelipaidan mustasta väristä.

Seuran suurimmat menestyksen vuodet sijoittuvat Venäjän vallan aikaan, jolloin laji oli Suomessa vielä uusi. Tukholman olympialaisissa vuonna 1912 Kiffenin Ragnar Wickström ja Lars Schybergson kuuluivat Suomen jalkapallomaajoukkueeseen. Vielä 1950- ja 1960-luvuilla seura taisteli monena kautena maan kärkikaartissa. Toistaiseksi viimeisin Suomen mestaruus tuli vuonna 1955. Vuonna 1964 seura putosi SM-sarjasta Suomen sarjaan, ja tästä alkoi pitkä taaperrus, kunnes vuonna 1976 Kiffen nousi vielä mestaruussarjaan, mutta putosi sieltä vuonna 1978. Seuran viimeisimmän mestaruussarjavisiitin aikana joukkueessa pelasi lahjakas joukko tunnettuja pelaajia kuten Erkki Alaja, Juha Dahllund, Kai Haaskivi, Atik Ismail ja Reima Kokko. Jalkapallotilastoissa Kiffen pitää edelleen kyseenalaista kärkipaikkaa mestaruussarjan suurimmissa kotitappioissa. 25. syyskuuta 1932 Kiffen hävisi kotonaan Vaasan Palloseuralle maalein 0–9. 32 kautta myöhemmin 21. heinäkuuta 1964 Kiffen hävisi Pallokentällä samoin numeroin Valkeakosken Hakalle. Kiffenin kanssa häpeän jakaa – tosin vain yhdellä kiinnityksellä – Kotkan Reipas, joka hävisi Ilves-Kissoille 1–10 vuonna 1957.

Kiffenin edustusjoukkue pelaa Kakkosessa.[17] Seuralla on myös kakkos-, kolmos- ja ikämiesjoukkueet.[5]

Naisissa Kiffenin joukkue pääsi karsinnasta mestaruussarjaan vuonna 1980. Joukkue luopui sarjapaikastaan vapaaehtoisesti kauden 1989 jälkeen.

Käsipallo

muokkaa

Käsipallo tuli Kiffenin lajivalikoimaan vuonna 1942.[18] Nykyisin seuran käsipallotoiminnasta vastaa taustayhtiö HC Kiffen 1908 ry,[19] joka on perustettu vuonna 1996.[20]

Kiffenin käsipalloilijoiden kulta-aikaa olivat 1970–1980-luvut, jolloin seura oli SM-mitaleilla yhteensä kymmenen kertaa, voitti kahdesti Suomen Cupin sekä Suomen mestaruuden vuonna 1978. Kiffen pelasi miesten SM-sarjassa yhtämittaisesti vuodesta 1969 vuoteen 2003, jolloin seura vapaaehtoisesta luopui sarjapaikastaan pelaajapulan vuoksi. Valmentajaksi oli ehditty pyytää Kari Lehtolainen, joka oli edustanut Kiffeniä pelaaja-valmentajana sen menestysvuosina.[20] Kiffeniläisistä eniten miesten maaotteluita ovat pelanneet Markku Mäkinen ja Mikko Koskue. Naisten sarjassa menestystä tuli sekä 1980- että 1990-lukujen alussa, ja SM-mitaleita naisille kertyi yhteensä seitsemän.lähde? Naiset voittivat Suomen mestaruuden vuosina 1992 ja 1993 sekä kahdesti Suomen Cupin.[20]

Kiffenin käsipallotoiminta hiipui 2000-luvulla. Syksyllä 2018 oli jäljellä enää yksi, vuonna 2004 syntyneiden poikien joukkue, joka siirtyi seuraavaksi kaudeksi HIFK:n alaisuuteen.[21]

Toiminta käynnistyi uudelleen vuonna 2022. Seuran 50-vuotiaat ikämiehet voittivat keväällä SM-kultaa.[22] Sen innoittamana ilmoitettiin edustusjoukkue syksyllä käynnistyvälle II-divisioonan kaudelle.[23] Hallituksen puheenjohtajaksi nimettiin Ilpo Kilpeläinen.[24] Naisten edustusjoukkue teki paluun vuotta myöhemmin kaudella 2023 II-divisioonassa.[25]

Jääpallo

muokkaa
 
Bandyn finaaliottelu Sudet - Kiffen Helsingissä 6.3.1932. Sudet voitti mestaruuden 4 - 1. Tilanne Kiffenin maalin edessä, jossa Kiffen-maalia vartioi Josef Leffkowitsch. Tämä oli viimeinen vuosi, jossa Kiffen saavutti jääpallon SM-mitalin

Kiffen on saavuttanut jääpallossa viisi SM-hopeaa. Jokaisella kerralla mestaruus on mennyt Viipurin Susille. Cup-muotoisessa SM-kilpailussa Kiffen ylsi loppuotteluun vuonna 1917, mutta hävisi sen Susille maalein 2–11. Seuraavan kerran Kiffen oli finaalissa 1922, mutta Sudet oli jälleen vahvempi maalein 3–1. Kiffen selvisi SM-loppuotteluun vielä vuosina 1926 ja 1930, mutta Sudet voitti nämä ottelut loppulukemin 2–1 ja 4–2.[26] Kiffen ylsi SM-sarjassa 1932 jaetulle ensimmäiselle sijalle seitsemällä sarjapisteellä, mutta hävisi uusintaottelun mestaruudesta ja jäi hopealle.[27]

Tunnetuimpia Kiffenin jääpalloilun maajoukkuemiehiä ovat olleet[28]: Josef Lefko, Josef Kaplan, Georg Laibert, Lars Schybergson, Georg Westerling, Ali Biaudet, Mauritz Wickström, Holger Thorn, Matti Aalto ja Emil Fält.

Organisaatio

muokkaa

Alkuperäinen KIF eli Kronohagens Idrottsförening toimii seuran kattojärjestönä ja jalkapallo-, käsipallo- ja keilailujaostot omina yhdistyksinään.[4] Lisäksi seuralla on tukiyhdistys KIF’s Garantiförening.[9]

KIF:n puheenjohtajat

muokkaa
  • Runo Wiberg (1952–1953)
  • Tor Hindsberg (1954)
  • Dennis Lindell (1955–1959)
  • Tor Lindemark (1959–1961)
  • Dennis Lindell (1961–1963)
  • Tor Lindemark (1963–1965)
  • Dennis Lindell (1966)
  • Knud Heinrichsen (1967–1968)
  • Göran Wallén (1968–1981)
  • Åke Forssell (1982–1987)
  • Timo Huotinen (1988–2007)
  • Tapio Hakala (2008–2011[29])
  • Henrik Lindström
  • Ilpo Kilpeläinen (2023–)[30]

[9][31]

Saavutukset

muokkaa

Jalkapallo

muokkaa

[32]

Käsipallo

muokkaa

Miehet

  • Suomen-mestaruus: 1978
    • SM-hopea: 1972, 1973, 1977, 1981, 1982
    • SM-pronssia: 1974, 1975, 1976, 1979, 1989
  • Suomen Cup: 1975, 1978

Naiset

  • Suomen-mestaruus: 1992, 1993
    • SM-hopeaa: 1982, 1989, 1991, 1994
    • SM-pronssi: 1984, 1990
  • Suomen Cup: 1981, 1992

[33]

Jääkiekko

muokkaa

[34]

Jääpallo

muokkaa

[35]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b Wallén & al.: s. 166–169.
  2. ↑ a b M.Rasilainen - seurat
  3. ↑ Juhlagaala vietettiin tunnelmallisesti Fckiffen.fi. 26.9.2023. FC Kiffen. Arkistoitu 4.12.2023. Viitattu 7.3.2024.
  4. ↑ a b Wallén & al.: s. 6.
  5. ↑ a b FC Kiffen 08 FC Kiffen. Viitattu 18.9.2017.
  6. ↑ Alaja: s. 31.
  7. ↑ Tästä löydät Urheilutiedon SM-kisakysymysten oikeat vastaukset 23.5.2011. Ilta-Sanomat. Viitattu 15.5.2017.
  8. ↑ Historia - FC Kiffen 08 FC Kiffen. Viitattu 9.6.2016.
  9. ↑ a b c Alaja, Erkki: Historia - Kiffen 110 vuotta juhlapuhe Erkki Alaja Fckiffen.fi. FC Kiffen 08 ry. Viitattu 1.10.2018.
  10. ↑ a b c d Wallén & Huotinen & Alaja 2008, s. 11.
  11. ↑ Wallén & Huotinen & Alaja 2008, s. 19.
  12. ↑ Wallén & Huotinen & Alaja 2008, s. 13, 21.
  13. ↑ Wallén & Huotinen & Alaja 2008, s. 13.
  14. ↑ Wallén & Huotinen & Alaja 2008, s. 22–23.
  15. ↑ Spelbok 3: Näin pelaa HIFK – filosofia identiteetin takana 2010. HIFK Fotboll. Viitattu 18.9.2017.
  16. ↑ Wallén & al.: s. 174.
  17. ↑ FC Kiffen Palloliitto.fi. Suomen Palloliitto. Viitattu 25.9.2022.
  18. ↑ Kiffen-historiaa - HC Kiffen HC Kiffen 1908 ry. Arkistoitu 27.9.2016. Viitattu 16.6.2016.
  19. ↑ Hallintoa - HC Kiffen HC Kiffen 1908 ry. Arkistoitu 4.10.2018. Viitattu 4.10.2018.
  20. ↑ a b c Kiffen luopui SM-käsipallosta Helsingin Sanomat. 1.9.2003. Viitattu 28.10.2022.
  21. ↑ Go Kiffen go! (Erkki Alajan juhlapuhe Kiffenin 110-vuotisjuhlissa 29.9.2018.) Fckiffen.fi. FC Kiffen. Viitattu 25.9.2022.
  22. ↑ Kiffenin IKI50 nappasi kultaa 19.4.2022. Kiffen käsipallo. Viitattu 25.9.2022.
  23. ↑ Kiffen palaa parketille 1.9.2022. Kiffen käsipallo. Viitattu 25.9.2022.
  24. ↑ Hallitus on valittu 25.8.2022. Kiffen käsipallo. Viitattu 25.9.2022.
  25. ↑ Naiset mukaan II-divisioonaan! – kausi alkaa 25.9. 17.9.2023. Kiffen käsipallo. Viitattu 2.11.2023.
  26. ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 186. Otava, 1970.
  27. ↑ http://www.urheilumuseo.fi/Portals/47/Arkistotiedostot/2742/2742_SUa_SPL_toimintakertomukset_1907-35_5.pdf (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 19.9.2017
  28. ↑ Kruunuhaan "mustat hurmurit" 60 vuoden merkkipaalulla. Helsingin Sanomat, 22.11.1968, s. 24. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.3.2023.
  29. ↑ Siventoinen, Kimmo: Kiffen Kakkosessa 2011. Kiffen – kausijulkaisu 2011, 2011.
  30. ↑ Kilpeläinen, Ilpo: Arvoisa yleisö!. Kiffen 115 vuotta -juhlajulkaisu, 2023.
  31. ↑ Wallén & al.: s. 81–95.
  32. ↑ Wallén & al: s. 151.
  33. ↑ Wallén & al: s. 157–158.
  34. ↑ Wallén & al: s. 167.
  35. ↑ Wallén & al: s. 168.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kiffen&oldid=22847758”