Hämeenkoski
Hämeenkoski (vuoteen 1995 Koski Hl.) on Suomen entinen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Hämeenkoskella asui 31.12.2015 2 107 ihmistä[2] ja sen pinta-ala oli 195,63 km², josta 7,89 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 11,22 asukasta/km². Hämeenkosken naapurikuntia olivat Asikkala, Hausjärvi, Hollola, Hämeenlinna ja Kärkölä.
| Hämeenkoski | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Hollola |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Päijät-Hämeen maakunta |
| Seutukunta | Lahden seutukunta |
| Kuntanumero | 283 |
| Hallinnollinen keskus | Hämeenkoski |
| Perustettu | 1865 ja 1410–1540 Lammista |
| Liitetty | 2016 |
| – liitoskunnat |
Hollola Hämeenkoski |
| – syntynyt kunta | Hollola |
| Pinta-ala |
195,63 km² [1] (1.1.2015) |
| – maa | 187,74 km² |
| – sisävesi | 7,89 km² |
| Väkiluku |
2 107 [2] (31.12.2015) |
| – väestötiheys | 11,22 as./km² (31.12.2015) |
Historia
muokkaaKoski oli itsenäinen katolinen ja uskonpuhdistuksen jälkeen evankelis-luterilainen seurakunta vuosina 1410–1540, minkä jälkeen se liittyi kappeliseurakunnaksi Lammin seurakuntaan. Kunnallishallinnon erotessa evankelis-luterilaisista seurakunnista vuonna 1865 perustettiin Kosken kunta ja Kosken seurakunta jäi Lammin seurakunnan kappeliseurakunnaksi. Kosken seurakunta itsenäistyi Lammin seurakunnasta myöhemmin, vuonna 1870. Taloudellisen tilanteen vuoksi Hämeenkosken seurakunta liittyi kappeliseurakunnaksi Hollolan seurakuntaan vuonna 2007. Kunnallisesti Hämeenkoski jatkoi itsenäisenä vielä yhdeksän vuotta, kunnes sekin liitettiin Hollolaan vuoden 2016 alusta.
Etolasta Koskeksi Hl ja edelleen Hämeenkoskeksi
muokkaaVielä 1700-luvulla Hämeenkoski tunnettiin Etolan pitäjänä. Sittemmin kunnan nimi oli Koski Hl; erisnimen perässä käytettiin Hämeen lääniä tarkoittavaa lyhennettä Hl erotukseksi entisessä Turun ja Porin läänissä olevasta Kosken Tl kunnasta. Nimi Hämeenkoski otettiin käyttöön kunnassa vuonna 1995. Se valittiin kuntalaisten kesken järjestetyn äänestyksen perusteella.
Koskella on sijainnut Kosken verkatehdas.
Väestönkehitys
muokkaaSeuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Taajamat
muokkaaVuoden 2014 lopussa Hämeenkoskella oli 2 104 asukasta, joista 1 074 asui taajamissa, 1 005 haja-asutusalueilla ja 25:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hämeenkosken taajama-aste oli 51,0 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Hämeenkoski.
Hämeenkosken kylät
muokkaaEtola, Hankala, Huhti, Huljala, Hyrkkälä, Hyväneula, Ilola, Järvenpää, Kaunkorpi, Koski (Koskenkylä), Kurjala, Käikälä, Leiniälä, Meikkala, Miehola, Padonmaa (Palomaa), Porvola, Putula, Pätilä, Raijankorpi, Saapas, Tenhiälä, Toijala, Töykkylä.
Tunnustettua kylätoimintaa
muokkaaHyrkkälän, Järvenpään ja Putulan muodostama Putulankulma valittiin vuonna 2003 Päijät-Hämeen vuoden kyläksi.
Tunnettuja henkilöitä
muokkaaTunnetuimpia Hämeenkoskella syntyneitä suomalaisia ovat presidentiksi myöhemmin tullut J. K. Paasikivi ja kenraalimajuriksi ylennetty Ruben Lagus. Paasikiven muistomerkki sijaitsee Hämeenkosken Huljalan kylässä.
Muita tunnettuja
muokkaa- Markus Ahonen, kirjailija
- Paavo Heinonen, kauppaneuvos
- Tea Hiilloste, laulaja ja tv-persoona
- Tapio Ilomäki, elokuvasäveltäjä
- Huugo Jalkanen, runoilija, kriitikko, kääntäjä ja toimittaja
- Aura Jurva, kirjailija
- Antti Salmenlinna, sisustusarkkitehti, taiteilija
- Sirkka Selja, runoilija
- Jemina Sillanpää, näyttelijä, muusikko ja ohjaaja
- Väinö Kustaa Siltala, voimamies
- Aleksanteri (Aleksander) Tuloisela, Hollolan kihlakunnan talonpoikaissäädyn valtiomies 1863-1864
Tapahtumia
muokkaaPutulassa järjestetään vuosittain toukokuun lopussa ja syyskuun puolessa välissä kaksipäiväiset Kirjanpäivät yksityisen yhdistyksen pitämällä kirjastolla. Heinäkuun kolmella ensimmäisellä viikolla Hämeenkosken taideyhdistys järjestää lisäksi Putulan Taide- ja kulttuuriviikot kirjaston kanssa samassa rakennuksessa, Kevarin galleriassa. Kesä-heinäkuussa järjestetään iltaisin maatilatoreja Tulimäen Riihessä. Perinteiset palokunnanjuhlat järjestetään heinäkuussa.
Hämeenkosken vaakuna
muokkaaAntti Salmenlinnan suunnittelemassa Hämeenkosken vaakunassa on punaisella pohjalla kaksi ylhäältä vasemmalta alas oikealle johtavaa samansuuntaista hopeasauvaa, joissa kummassakin on kaksi polvihirttä niiden sauman osoittaessa viistosti alaspäin. Polvihirret kuvaavat sitä, että Hämeen läänin Koskella, nykyisellä Hämeenkoskella, on koskia. Hopeisten sauvojen keskellä on kolme hopeista kolmilehtistä apilaa kuvaamassa maataloutta.
Liikenne
muokkaaLinja-autojen vakiovuoroja liikennöi Hämeenkosken keskustaajaman kautta Lahteen, Hämeenlinnaan, Lammille, Tampereelle ja Forssaan. Pikavuorot pysähtyvät Hämeenkosken tienhaarassa valtatie 12:n varrella.
Keskustaajaman lähin rautatieasema sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Kärkölän Järvelässä. Lahden rautatieasemalle on matkaa noin 30 kilometriä.
Lähimmät lentoasemat sijaitsevat noin 95 kilometrin päässä Vantaalla ja noin 105 kilometrin päässä Pirkkalassa.
Nähtävyyksiä
muokkaa- Ruben Laguksen muistomerkki [5]
- J. K. Paasikiven syntymäpaikan muistokivi [5]
Hämeenkoski kirjallisuudessa
muokkaaHämeenkoski ja Hyväneulan kylä ovat keskeisenä tapahtumapaikkana Isaksson-sarjan romaanissa Sieluttomat, jonka on kirjoittanut kirjailija Markus Ahonen.[6]
Kulttuuri
muokkaaMurre
muokkaaHämeenkosken alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Hämeenkosken murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Hollolan ryhmään.[7]
Ruokakulttuuri
muokkaaKoski Hl:n pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla näkkileipä, koskelainen sahti sekä yrteillä maustettu piimäjuusto.[8]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Kuntien asukasluvut kuukausittain (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tietoja seurakunnista
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2015 1.1.2015. Maanmittauslaitos. Viitattu 8.1.2016.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2015. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2016.
- ↑ Hollola ja Hämeenkoski olivat yksimieliset ja Hämeenkoski liittyy Hollolaan vuoden 2016 alussa Hämeenkosken kunta. Viitattu 23.3.2015.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 294, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
- ↑ = Keski-Häme Markus Ahosen uusimman dekkarin tapahtumat alkavat Hämeenkoskelta keski-hame.fi. Viitattu 22.4.2019.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 83. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hämeenkoski Wikimedia Commonsissa