[go: up one dir, main page]

Kirjodurra

putkilokasvilaji

Kirjodurra eli koristedurra,[1] (Sorghum bicolor) on yksivuotinen suurikokoinen heinälaji, jota yleiskielessä kutsutaan usein pelkästään durraksi.[2] Se on yksi maailman tärkeimpiä viljakasveja ja on kotoisin trooppisesta Afrikasta.

Kirjodurra
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Kladi: Commelinids
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Durrat Sorghum
Laji: bicolor
Kaksiosainen nimi

Sorghum bicolor
(L.) Moench

Katso myös

  Kirjodurra Wikispeciesissä
  Kirjodurra Commonsissa

Sorghum bicolor Moderne

Kirjodurraa käytetään ihmisten ja kotieläinten ravinnoksi Afrikassa, Intiassa ja Etelä-Amerikassa. Afrikassa sen käyttö on edelleen yleisintä. Kirjodurra on vehnän, kauran, maissin ja ohran ohella yksi maailman viidestä käytetyimmästä viljasta.[3]

Ulkonäkö ja koko

muokkaa

Kirjodurra on hyvin muunteleva laji. Sen korkeus vaihtelee alle metrin ja jopa kahdeksan metrin välillä.[4] Pohjoismaissa kasvaessaan se tulee 75–150 senttimetriä korkeaksi. Kirjodurran korret ovat pystyjä, ne kasvavat yksittäin tai muutaman ryhmissä. Lehtilavat ovat 2–5 cm leveät, karheareunaiset ja alaosastaan karvaiset yläpuolelta.[5] Vahapintaisuutensa vuoksi ne kestävät kuivuutta paremmin kuin esimerkiksi maissin lehdet.

Kirjodurran kukintona on tiheä röyhy. Tähkylöistä alemmat ovat 4–6 millimetriä pitkiä, väriltään vaaleankeltaisesta mustahkoon. Tähkylöiden vihneet ovat 0,5–1 cm pitkiä.[5]

Viljely

muokkaa

Durraa voi viljellä alueilla, joissa ilmasto on liian kuuma ja kuiva maissille, esimerkiksi Teksasissa, ja laajoissa osissa Afrikkaa ja Aasiaa. Viljelyalaa rajoittaa minimilämpötila: jos yölämpötilat tähkänmuodostusaikana jäävät alle 12 °C viikon ajan, sato on hyvin pieni. Itämisaikana maan lämpötilan pitää olla 15 °C. Durran varsi on vihreä.[6]

Käyttö

muokkaa
Kymmenen suurinta durran tuottajaa
vuonna 2018 (miljoonaa tonnia)
  Yhdysvallat 9,271
  Nigeria 6,862
  Sudan 4,953
  Etiopia 4,932
  Intia 4,800
  Meksiko 4,531
  Brasilia 2,273
  Kiina 2,192
  Niger 2,100
  Burkina Faso 1,930
Lähde: Food & Agriculture Organisation
of the United Nations (FAO)
[7]

Durrasta tehdään rieskatyyppistä leipää eli rotia, dosa-ohukaisia, puuroa ja velliä, ja sitä syödään paistettuna ja riisin tapaan keitettynä. Intiassa roti-rieska on yleisin tapa syödä durraa, kun taas Kiinassa durraa syödään riisin tapaan keitettynä tai höyrytettynä. Afrikassa siitä tehdään usein kuskusia tai puuroa.[8] Yhdysvalloissa durraa käytetään lähinnä rehuna.[6] Durran jyviä keitetään, paistetaan, höyrytetään hiutaleiksi tai niistä jauhetaan jauhoja.

Durran käyttöä biopolttoaineena on myös tutkittu. Siihen käyttöön kasvista jalostetaan lajikkeita, jotka tuottavat biomassaa nopeasti, eivät niinkään jyväsatoa.[3]

Kiinassa durrasta valmistetaan erilasia baijiuviinoja (白酒) kuten Moutai (茅台酒) ja Er Guo Tou (二锅头).

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Sorghum bicolor Finto, Kassu. Viitattu 26.6.2018.
  2. Kotimaisten kielten keskus, Kielitoimiston sanakirja: hakusana durra
  3. a b Scientists Develop Fast-Growing Sorghum for Biofuel 2007. Environment News Service.
  4. Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen – Ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 104. WSOY, 1998. ISBN 951-0-21295-4
  5. a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 882. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
  6. a b Carter, ym.: Grain Sorghum (Milo) Alternative Field Crops Manual. 1989. University of Wisconsin & Minnesota. Viitattu 8.7.2008. (englanniksi)
  7. Production of Sorghum: top 10 producers (Valinnat: Item: Sorghum, Country/Region: World + (Total), From Year: 2018, To Year: 2018, Aggrecation: Average) Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO). Viitattu 7.11.2020. (englanniksi)
  8. FAO (toimimaton linkki)

Aiheesta muualla

muokkaa