Kenttäpiispa
Kenttäpiispa on Suomen puolustusvoimien kirkollisesta työstä vastaava johtava viranhaltija. Virka perustettiin 11. heinäkuuta 1941, kun presidentti Risto Ryti myönsi kenttäpiispan arvonimen senhetkiselle sotarovastille, Johannes Björklundille. Arvonimeen kuului myös virkanimi.[1] Kenttäpiispan nimittää virkaansa tasavallan presidentti viideksi vuodeksi kerrallaan puolustusministerin esityksestä.[2]
| Kenttäpiispa | |
|---|---|
 Kenttäpiispan virassa käyttämä vaakuna | |
| Nimittäjä | presidentti |
| Kauden pituus | 5 vuotta, uusittavissa |
| Perustettu | 1941 |
| Ensimmäinen | Johannes Björklund |
| Palkka | 7742 €/kk |
Kenttäpiispa on aina evankelis-luterilaisen kirkon pappi; sotilaspastoreina sen sijaan voivat toimia myös ortodoksisen kirkon papit.
-
Kenttäpiispan kauluslaatta -
Kenttäpiispan olkalaatta
Arvo ja oikeudet
muokkaaPalvelusarvoltaan kenttäpiispa rinnastetaan prikaatikenraaliin[3] (aiemmin kenraalimajuriin). Tästä syystä kenttäpiispan palkka, jonka maksaa Puolustusvoimat, vastaa kyseistä sotilasarvoa: vuonna 2020 kuukausipalkka oli 7 742 euroa.[4] Hän on muun sotilashenkilökunnan tavoin valtion virkamies.
Kenttäpiispa ei ole piispa, vaikka virkanimike siihen näennäisesti viittaakin: hänellä ei ole hiippakuntaa tai muitakaan piispan oikeuksia eikä hän kanna piispan liturgisia tunnuksia lukuun ottamatta sotilaspuvun päällä kannettavaa piispanristiä. Luterilaisen kirkon hierarkiassa kenttäpiispa vastaa kirkkolain mukaan lähinnä lääninrovastia.lähde?
Kenttäpiispa on kirkolliskokouksen jäsen[5] ja hänellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus piispainkokouksessa.[6] Kenttäpiispa kuuluu Turun arkkihiippakuntaan, mutta on Puolustusvoimien palveluksessa.
Vuonna 2013 otettiin käyttöön kenttäpiispan vaakuna, jonka ovat suunnitelleet Pekka Särkiö ja Harri Rantanen.[7]
Kenttäpiispana toimineet
muokkaaKenttäpiispan tehtävässä ovat toimineet seuraavat henkilöt:
| Kenttäpiispat | |
|---|---|
| Johannes Björklund | 1941–1956 |
| Toivo Laitinen | 1956–1969 |
| Yrjö Massa | 1969–1978 |
| Viljo Remes | 1978–1986 |
| Jorma Laulaja | 1986–1995 |
| Hannu Niskanen | 1995–2012 |
| Pekka Särkiö | 2012–2023 |
| Pekka Asikainen | 1.6.2023– |
Kenttäpiispan arvonimi
muokkaaKenttäpiispa on myös tasavallan presidentin myöntämä arvonimi, joka kuuluu 7. ryhmään. Arvonimestä maksettavan veron määrä on joko 8 700 euroa tai 2 200 euroa.
Arvonimen on ainoana henkilönä Suomessa saanut ensimmäinen kenttäpiispa Johannes Björklund, jolle se myönnettiin 11. heinäkuuta 1941. Arvonimiluettelossa Björklundin ammatiksi tai arvoksi oli merkitty ”puolustuslaitoksen hengellisen työn johtaja, sotarovasti” ja kotipaikaksi Helsinki.[8]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- evl.fi, sanasto, Kenttäpiispa (Arkistoitu – Internet Archive) luettu 27.1.2010
Viitteet
muokkaa- ↑ Sanasto: Kenttäpiispa 2022. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 23.10.2022. Viitattu 23.10.2022.
- ↑ Kenttäpiispan viran täyttäminen puolustusvoimissa Valtioneuvosto. Viitattu 23.10.2022.
- ↑ Kirkkoherrasta kenttäpiispaksi YLE uutiset. 24.8.2012. Viitattu 23.10.2022.
- ↑ Osalle piispoista maksettiin vuosia liian paljon palkkaa – näin paljon he tienaavat Iltalehti. 4.5.2022. Viitattu 23.10.2022.
- ↑ Kirkkolaki 20 luku 1 § Finlex. Viitattu 20.12.2022.
- ↑ Kirkkojärjestys 21 luku 1 § finlex.fi. Viitattu 20.12.2022.
- ↑ Kenttäpiispan vaakuna liittyy kirkolliseen vaakunaperinteeseen Kotimaa. 3.2.2013. Viitattu 23.10.2022.
- ↑ Aho, Seppo: Valtionhoitajan ja tasavallan presidenttien 1918–2005 myöntämät arvonimet, s. 77. Alavus: Aholis Oy, 2006. ISBN 952-91-9535-4
Aiheesta muualla
muokkaa| Henkilökunta: |
Kenttäpiispa | Kenttärovasti | Sotilaspastori | Sotilasdiakoni |
|---|---|
| Varusmiehet: |