Kathy Bates
Kathleen Doyle ”Kathy” Bates (s. 28. kesäkuuta 1948 Memphis, Tennessee, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja ohjaaja.[1] Bates on luonut uraa näyttelijänä niin elokuvissa, televisiossa kuin teatterissakin.
Kathy Bates | |
---|---|
Kathy Bates vuonna 2015. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Kathleen Doyle Bates |
Syntynyt | 28. kesäkuuta 1948 Memphis, Tennessee, Yhdysvallat |
Ammatti | näyttelijä, ohjaaja |
Puoliso |
Anthony ”Tony” Campisi (1991–1997) |
Näyttelijä | |
Aktiivisena | 1971–edelleen |
Merkittävät roolit |
Annie Wilkes Piina Libby Holden Päävärit Roberta Hertzel About Schmidt |
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
Viralliset kotisivut | |
IMDb | |
Elonet | |
Esiinnyttyään monissa pienissä elokuva- ja televisiorooleissa 1970- ja 1980-luvuilla Bates nousi tähteyteen roolistaan Annie Wilkesinä kauhuelokuvasta Piina (1990), josta hän voitti muun muassa parhaan naispääosan Oscar-palkinnon.[2] Piinan jälkeen Bates on tehnyt pää- ja sivurooleja muun muassa elokuviin Paistetut vihreät tomaatit (1991), Dolores Claiborne (1995) ja Titanic (1997).
Bates sai Tony-ehdokkuuden roolisuorituksestaan Broadway-näytelmästä ’night, Mother (1983).[3] Hän voitti Screen Actors Guild -palkinnon roolistaan elokuvassa Päävärit (1998), josta hän sai myös Oscar-ehdokkuuden.[2] Hän on saanut Oscar-ehdokkuuden myös elokuvasta About Schmidt (2002).[2]
Bates on saanut televisiotyöstään yksitoista Emmy-ehdokkuutta, joista hän on voittanut yhden.[4][2] Emmy-voitto tuli CBS-kanavan televisiosarjasta Miehen puolikkaat, jossa Bates vieraili Charlie Harperin haamuna. Bates sai vierailevasta roolistaan ylistävät arvostelut. Kaksi Emmy-ehdokkuutta Bates sai televisiosarjasta Harryn laki, jossa hän oli pääosassa. Bates näytteli yhtä pääosaa, kuolematonta rasistia Delphine LaLaurieta, kauhusarjan American Horror Storyn kolmannella tuotantokaudella Coven.[5] Hän on mukana myös sarjan neljännellä (Freak show) , viidennellä kaudella (Hotel) sekä kuudennella kaudella. (Roanoke)
Varhaiset vuodet
muokkaaKathleen Doyle Bates syntyi Tennesseen Memphisissä metodistiperheeseen.[6][7][8] Hänen äitinsä oli kotiäitinä toiminut Bertye Kathleen (omaa sukua Talbert; 1907–1997) ja isänsä koneinsinööri Langdon Doyle Bates (1900–1989).[8][9] Kathleenilla on kaksi vanhempaa sisarta Patricia ja Mary.[10][11] Yksi Kathleenin esi-isistä muutti Irlannista Louisianan New Orleansiin ja työskenteli Yhdysvaltain 7. presidentti Andrew Jacksonin lääkärinä.[12] Kathleen valmistui Memphisin White Station High Schoolista[10] ja myöhemmin kävi Texasin Dallasissa sijaitsevaa Southern Methodist Universitya,[13] missä hän opiskeli teatteria pääaineenaan.[7][6] Valmistuttuaan vuonna 1969, Kathleen muutti New Yorkiin vuonna 1970 aloittaakseen näyttelijänuran.[6][14][15] Näyttelijänuran alussa Bates työskenteli monissa työpaikoissa, kuten tarjoilijana ja lipunmyyjänä.[6]
Ura
muokkaaElokuva
muokkaaBates teki ensiesiintymisensä vuonna 1971 ilmestyneessä Miloš Formanin ohjaamassa komediaelokuvassa Taking off – otetaan hatkat, jossa hänellä oli pieni rooli koelaulajana.[13][6] Elokuvassa Bates laulaa kappaleen ”Even Horses Had Wings”, ja hänen nimensä oli lopputeksteissä ”Bobo Bates”.[8] Bates näytteli useissa pienen yleisön elokuvissa, joita olivat Isku selkään (1978), Tule takaisin, Jimmy Dean (1982), Ankea aamu (1986) ja Signs of Life (1989).
Vuonna 1990 Bates sai pääroolin psykologisesta kauhuelokuvasta Piina, joka perustuu Stephen Kingin samannimiseen romaaniin. Hän sai roolisuorituksestaan ylistystä ja voittikin pakkomielteisen Annie Wilkesin roolista sekä parhaan naispääosan Oscar- että Golden Globe -palkinnon.[13][2] Vuonna 2003 Annie Wilkesin rooli sai sijoituksen 17. American Film Instituten listalla 50 suurinta elokuvasankaria ja -roistoa.[16] Seuraavana vuonna Bates sai ylistäviä arvosteluita elokuvasta Paistetut vihreät tomaatit,[6] jossa hänellä oli Jessica Tandy vastanäyttelijänä. Bates sai roolisuorituksestaan muun muassa Golden Globe -ehdokkuuden.[2]
Vuonna 1995 Bates näytteli nimiroolin elokuvassa Dolores Claiborne, joka myös perustuu Stephen Kingin romaaniin.[14] Bates sai elokuvasta myönteiset arvostelut.[13] Myöhemmin Bates kertoi elokuvaroolin olevan yksi hänen henkilökohtaisista suosikeistaan.[17] Bates tulkitsi Margaret ”Molly” Brownia vuonna 1997 ilmestyneessä draamaelokuvassa Titanic, jonka ohjasi James Cameron. Titanic perustuu vuonna 1912 tapahtuneeseen Titanicin merionnettomuuteen. Titanicista tuli suuri arvostelu- että yleisömenestys, ja pitikin hallussaan ennätyksellistä 2,1 miljardin dollarin lipputuloja kahdentoista vuoden ajan.[18][14]
Bates näytteli teräväkielistä Libby Holden -nimistä poliittista neuvonantajaa draamaelokuvassa Päävärit,[13] joka sai ensi-iltansa vuonna 1998. Elokuva ei ollut taloudellinen menestys, mutta Bates sai roolisuorituksestaan muun muassa parhaan naissivuosan Oscar- ja Golden Globe -ehdokkuudet.[2][13] Kolmannen Oscar-ehdokkuutensa Bates sai roolisuorituksestaan elokuvassa About Schmidt, joka tuli ensi-iltaan vuonna 2002.[13][2] Batesin vastanäyttelijänä oli Jack Nicholson, joka sai myös roolistaan Oscar-ehdokkuuden. About Schmidt oli suuri arvostelu- että yleisömenestys.
Bates näytteli naissivuosaa romanttisessa komediassa Muuttohaluton poikamies, jonka pääosissa ovat Matthew McConaughey ja Sarah Jessica Parker. Bates näytteli McConaugheyn hahmon äitiä.[14] Elokuva sai ensi-iltansa vuonna 2006, ja se tuotti melkein 130 miljoonaa dollaria. Elokuva ei kuitenkaan menestynyt kriitikoiden keskuudessa. Samana vuonna Bates näytteli yhtä naispääosaa ystävänsä Jessica Langen kanssa draamakomediaelokuvassa Bonneville,[14] joka ei menestynyt taloudellisesti ja sai sekalaisia arvosteluja. Bates oli näytellyt Langen kanssa viimeksi vuonna 1990 ilmestyneessä Uusi elämä edessä -elokuvassa.[14] Vuonna 2007 Bates teki sivuroolin romanttiseen komediaan P.S. Rakastan sinua, jossa hän näytteli Hilary Swankin näyttelemän Hollyn äitiä.[13] Elokuva sai tylyhkön vastaanoton kriitikoilta, mutta menestyi kaupallisesti tuotten melkein 157 miljoonaa dollaria lippuluukuilla.
Vuonna 2008 Bates näytteli Titanic-vastanäyttelijöidensä Leonardo DiCaprion ja Kate Winsletin kanssa draamaelokuvassa Revolutionary Road,[13] joka sai kiitettävän vastaanoton kriitikoilta. Samana vuonna Bates näytteli suurta sivuroolia, Regina Jacksonia, tieteiselokuvassa Päivä jona maailma pysähtyi.[15] Elokuva sai sekalaiset arvostelut kriitikoilta, mutta oli suuri taloudellinen menestys tuottaen yli 230 miljoonaa dollaria. Bates näytteli naispääosan Tyler Perryn ohjaamassa, käsikirjoittamassa ja tuottamassa draamaelokuvassa The Family That Preys,[15] joka sai hyvän vastaanoton kriitikoilta ja lippuluukuilla. Bates oli ensimmäinen valkoinen nainen, joka näytteli naispääosaa Perryn elokuvassa.[10]
Bates näytteli Michelle Pfeifferin kanssa kahdessa elokuvassa vuonna 2009: draamaelokuvat Chéri ja Personal Effects.[15] Samana vuonna Batesilla oli sivurooli kriittisesti että kaupallisesti menestyneessä Elämä pelissä -elokuvassa,[13][15] jossa naispääosaa näytellyt Sandra Bullock voitti parhaan naispääosan Oscar-palkinnon. Vuonna 2010 ilmestyneessä Ystävänpäivä -elokuvassa Batesilla oli suuri rooli Susan Moralezina.[15] Vaikka elokuva saikin kriitikoilta kehnon vastaanoton, se tuotti 216 miljoonaa dollaria. Vuonna 2011 Bates näytteli kulttuurihenkilö ja avantgarde-kirjailija Gertrude Steinia Woody Allenin ohjaamassa ja käsikirjoittamassa Midnight in Paris -elokuvassa.[13][15] Midnight in Paris oli sekä arvostelu- että yleisömenestys.
Bates on ääninäytellyt moniin elokuviin, kuten Lotta ystäväni (2006), Mehiläisen elokuva (2007), Kultainen kompassi (2007)[15] sekä televisiosarjaan Kukkulan kuningas (2001).[14]
Bates on ollut Yhdysvaltain elokuva-akatemian johtokunnassa näyttelijäkomitean puheenjohtajana.[10]
Televisio
muokkaaUransa alkuvaiheilla Bates vieraili useissa televisiosarjoissa, kuten Lemmenlaiva, Sairaalan syke ja L.A. Law. Vuonna 1994 Bates teki cameo-roolin Rae Flowersina minisarjan Tukikohta jaksoon ”The Plague”. Tukikohta perustuu Stephen Kingin samannimiseen romaaniin.
Vuonna 1996 Bates näytteli pääosaa Jay Lenon manageria, Helen Kushnickia, HBO:n televisioelokuvassa Yölähetys, josta Bates voitti muun muassa Golden Globen ja Screen Actors Guild -palkinnon, ja oli ehdokkaana Primetime Emmy -palkintoon.[2][4] Emmy-ehdokkuus oli Batesin ensimmäinen yhdestätoista.[4] Annie-televisioelokuvasta Bates sai muun muassa Emmy-, ja Golden Globe -, Screen Actors Guild -ehdokkuudet neiti Agatha Hanniganin roolista vuonna 1999.[2] Samana vuonna hän sai toisen Emmy-ehdokkuuden vierailevasta roolistaan tilannekomediasarjasta Kolmas kivi auringosta.[4][2]
Bates vieraili HBO:n televisiosarjan Mullan alla kymmenessä jaksossa vuosina 2003–2005.[8] Hän sai Bettinan roolista Emmy-ehdokkuuden parhaasta vierailevasta naisnäyttelijästä.[4][2] Vuonna Bates näytteli naispääosan televisioelokuviin Warm Springs ja Ambulance Girl, josta hän sai molemmista Emmy-ehdokkuudet.[4][2] Bates toimi myös Ambulance Girlin ohjaajana.
Vuosina 2010–2011 Batesilla oli toistuva rooli Joleen ”Jo” Bennettinä komediasarjassa Konttori kahdeksan jakson verran.[6][14] Konttorin jälkeen Bates sai oman televisiosarjan Harryn laki, jossa hän näytteli asianajaja Harriet ”Harry” Kornia.[13][6] David E. Kelleyn luomaa draamakomediasarjaa esitettiin vuodet 2011–2012 NBC-kanavalla kahden kauden verran. Bates sai roolistaan kaksi Emmy-ehdokkuutta sekä yhden Screen Actors Guild -ehdokkuuden.[4][2]
Vuonna 2012 Bates teki vierailevan roolin Miehen puolikkaisiin Charlie Harperin haamuna jaksossa ”Why We Gave Up Women”, joka esitettiin 30. huhtikuuta 2012 Yhdysvalloissa. Jaksossa Charlie palaa haamuna kummittelemaan Alan-veljelleen (Jon Cryer). Charlie kertoo Alanille, että naisseikkailujen ja irstaan elämänsä takia hänet lähetettiin helvettiin ja tuomittiin viettämään ikuisuuden naisen kehossa. Bates voitti vierailevasta roolistaan parhaan vierailevan naisnäyttelijän Emmy-palkinnon.[4][2] Emmy-voitto oli Batesin ensimmäinen kymmenen ehdokkuuden jälkeen.[4][2]
Bates näytteli sivuosaa kauhusarjan American Horror Storyn kolmannella tuotantokaudella Coven.[6] Hän näytteli tuotantokauden kymmenessä jaksossa madame Delphine LaLaurieta, kuolematonta rasistia, joka kaivettiin ylös nykymaailmaan vietettyään melkein kaksisataa vuotta elävänä haudattuna. Rooli toi Batesille parhaan naissivuosan Emmy-palkinnon vuonna 2014. Bates palasi American Horror Storyn neljännelle tuotantokaudelle Freak Show, jossa hän näyttelee Ethel Darling -nimistä parrakasta naista.[19]
Teatteri
muokkaaBates esiintyi uransa alkuvaiheessa Off-Broadway-tuotannoissa, kuten näytelmissä Vanities (1976–1979)[13] ja The Art of Dining (1979).[20] Bates siirtyi Broadwaylle vuonna 1980,[6] jonka aikana Bates teki roolit muun muassa Lanford Wilsonin näytelmään Fifth of July (1980–1982) ja Robert Altmanin ohjaamaan näytelmään Come Back to the Five and Dime, Jimmy Dean, Jimmy Dean (1982), missä hänellä oli vastanäyttelijöinään Karen Black ja Cher.[3]
Vuonna 1983 Bates sai parhaan naispääosan Tony-ehdokkuuden roolisuorituksestaan Pulitzer-palkitussa näytelmässä ’night, Mother.[3][13][6] ’night, Mother -näytelmää esitettiin Broadwaylla vuoden, jonka jälkeen se siirtyi Off-Broadwaylle. Bates jatkoi edelleen roolissaan, josta saikin parhaan naispääosan Outer Critics Circle -palkinnon.[20] Muita Batesin menestyksekkäitä näytelmiä oli Off-Broadwaylla Terrence McNallyn Frankie and Johnny in the Clair de Lune,[13][6] jota esitettiin yhteensä 533 esitystä.[20] Bates sai roolisuorituksestaan Obie-palkinnon ja Drama Desk -ehdokkuuden vuonna 1988.[20][13] McNally oli erityisesti kirjoittanut näytelmän Batesille ja F. Murray Abrahamille, joka kuitenkin myöhemmin vetäytyi projektista.
Ohjaajan ura
muokkaaBates on luonut uraa myös ohjaajana.[8] Hän on ohjannut muun muassa televisiosarjojen NYPD Blue, Kylmä rinki, Everwood ja Mullan alla jaksoja.[8][13][6] Bates ohjasi vuonna 1999 ensimmäisen televisioelokuvansa Dash ja Lilly,[13][14] josta hän sai Emmy-ehdokkuuden.[2] Bates ohjasi vuonna 2005 myös televisioelokuvan Ambulance Girl, jossa hän itse myös näytteli pääosaa,[13] ja draamaelokuvan Have Mercy, jossa hän jälleen näytteli pääosaa Melanie Griffithin kanssa.
Yksityiselämä
muokkaaBates avioitui näyttelijä Anthony ”Tony” Campisin kanssa huhtikuussa vuonna 1991.[10] He olivat asuneet yhdessä kaksitoista vuotta vuodesta 1979 asti.[11] Heidän avioliittonsa päättyi eroon vuonna 1997.[8][10]
Bates on voittanut munasarjasyövän, joka häneltä diagnosoitiin vuonna 2003.[9][21] Syyskuussa vuonna 2012 Bates paljasti Twitter-tilillään, että häneltä oltiin diagnosoitu rintasyöpä kaksi kuukautta aiemmin ja hänelle oli tehty rintojen poisto.[21][9][6]
Filmografia
muokkaa- Pääartikkeli: Kathy Batesin filmografia
Palkinnot ja palkintoehdokkuudet
muokkaa- Pääartikkeli: Kathy Batesin palkinnot ja palkintoehdokkuudet
Lähteet
muokkaa- ↑ Kathy Bates Encyclopedia Britannica. Viitattu 6.4.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Kathy Bates Awards aceshowbiz.com. Aceshowbiz.com. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Kathy Bates ibdb.com. IBDB.com. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Kathy Bates emmys.com. Emmys.com. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
- ↑ 'American Horror Story: Coven': Kathy Bates To Star In Season 3, Featuring Witches And Filming In New Orleans huffingtonpost.com. Huffingtonpost.com. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Kathy Bates . biography biography.com. Biography.com. Arkistoitu 3.8.2013. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Kathy Bates allmovie.com. Allmovie.com. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Kathy Bates Biography (1948-) filmreference.com. Filmreference.com. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Kathy Bates reveals her triumph over ovarian cancer today.com. Today.com. Arkistoitu 28.3.2014. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Kathy Bates tv.com. TV.com. Arkistoitu 2.4.2014. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Kathy Bates wiki.answers.com. Answers.com. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Public Interview with Kathy Bates scottsmovies.com. Scottsmovies.com. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Kathy Bates fandango.com. Fandango.com. Arkistoitu 27.3.2014. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Kathy Bates Biography starpulse.com. Starpulse.com. Arkistoitu 27.3.2014. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Kathy Bates: The Official Site; Biography mskathybates.com. Mskathybates.com. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
- ↑ AFI'S 100 YEARS...100 HEROES & VILLAINS afi.com. Afi.com. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Dolores Claiborne stephenking.wikia.com. stephenking.wikia.com. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
- ↑ All Time Box Office boxofficemojo.com. Boxofficemojo.com. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
- ↑ 'American Horror Story': First Look at 'Freak Show' Cast Art (Exclusive) hollywoodreporter.com. Hollywoodreporter.com. Viitattu 28.8.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Kathy Bates lortel.org. Lortel.org. Arkistoitu 24.9.2012. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Kathy Bates Has Breast Cancer, Undergoes Double Mastectomy news.health.com. News.health.com. Arkistoitu 18.9.2012. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kathy Batesin virallinen sivusto (englanniksi)
- Kathy Bates Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Kathy Bates Elonetissä.
- Kathy Bates Allmoviessa (englanniksi)
- Kathy Bates Internet Broadway Databasessa (englanniksi)
- Kathy Bates Internet Off-Broadway Databasen sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Kathy Bates TCM Movie Databasessa (englanniksi)