Kallavesi

Kallavesi on Pohjois-Savossa Siilinjärvellä, Kuopiossa ja Leppävirralla sijaitseva järvi. Se on Suomessa kymmenenneksi suurin järvi. Kallavesi kuuluu laajempaan Iso-Kallaan, jonka järvillä on sama vedenpinnan korkeus kuin Kallavedellä. Iso-Kallan pinta-ala on 936 neliökilometriä.

Kallavesi
Kuopion keskustaa ja Etelä-Kallavettä ilmakuvassa.
Valtiot	Suomi
Paikkakunta	Siilinjärvi, Kuopio ja Leppävirta
Koordinaatit	62°45′42″N, 27°46′57″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki	Emäkoski, Pirttikoski ja Konnuksen kanava sekä Naapuskosket
Järvinumero	04.272.1.001 ja 04.281.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	81,8 m
Pituus	50 km
Leveys	15 km
Rantaviiva	1 699,265 km
Pinta-ala	478,096 km²
Tilavuus	4,6125 km³
Keskisyvyys	9,65 m
Suurin syvyys	75 m
Valuma-alue	16 270 km²
Keskivirtaama	161 m³/s (MQ)
Saaria	1 964
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Maantietoa

Järven perustiedot

Järven pinta-ala on 47 800 hehtaaria eli 478 km² ja sen tilavuus on 4 610 miljoonaa m³ eli 4,61 km³. Sen on Kuopion Pulkonkoskelta Leppävirran Konnunlahden Karikankaalle mitattuna 72 kilometriä pitkä ja se on Siilinjärven Vuorelasta Kuopion Kaislastenlahdelle mitattuna 17 kilometriä leveä. Järvellä ja sen saarilla on rantojen pituutta yhteensä 1 699 kilometriä.

Järven keskellä sijaitsee Kuopion kaupunki, jossa 12 kilometriä pitkä niemi, Puijo kärkenään, kurkottaa järven yli koillisrannalle päin. Puijon ja sen vastarannan välissä sijaitsee Kellosselkä, jonka pohjoisten saarien yli on rakennettu valtatie 5. Tie kulkee vastarannalla kookkaan Sorsasalon poikki ja ylittää Virtasalmen, jonka jälkeen se tulee Vuorelan puolelle. Valtatiellä saarien välissä olevia neljää siltaa kutsutaan Kallansilloiksi. Maanteiden välissä saarten yli kulkee lisäksi Savon rata. Järvi on saarten ja niemien rikkoma ja siitä voidaankin erottaa eri suuruisia järvenosia usealla eri tavalla. Suomen ympäristökeskuksen viranomaiset ovat jakaneet järven kahteen järvenosaan, joista he tarjoavat mitattua tietoa. Järvenosat syntyvät Kuopion Puijon kohdalla ja järvialtaita kutsutaan tässä kirjoituksessa Kallaveden pohjois- ja eteläosaksi.

Pohjoisosa

Kallaveden pohjoisosan järvialtaan pinta-ala on 16 200 hehtaaria eli 162 km². Se on 33 kilometriä pitkä ja 16 kilometriä leveä. Järven rantaviivan pituus on 612 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 359 kilometriä. Järvialtaan keskisyvyys on 9,5 metriä ja suurin syvyys on 50 metriä. Sen tilavuus on 1 543 miljoonaa m³ eli siis 1,54 km³ ja se muodostaa kolmasosan koko järvestä. Puijosta avautuu länteen 11×11 kilometriä laaja saaristo, joka kapenee luoteessa Hirvilahden kohdalla 2,5 kilometriä leveäksi ja suurien saarien rikkomaksi salmeksi. Puijosta Petynsaaren ja Kakinsalon kohdalle olevaa järvenosaa kutsutaan Pohjois-Kallavedeksi. Petynsaaren ja Kakinsalon pohjoispuolelle jää Suuri Ruokovesi eli Ala-Ruokovesi. Ruokoveden länsipäässä Salonniemi jakaa sen eteläiseksi Kurolanlahdeksi ja pohjoiseksi Pulkonlahdeksi. Näiden eteläpuolella sijaitsee Leinolanlahti, jonka perällä ovat Pässinkaarre, Pieni Kaavanlahti ja Seitenlampi. Ruokoveden eteläpuolella on saaristo, jonka länsirantaan jää saarten suojaan Lehostenlahti. Maaninkajärven eteläosaa kutsutaan Pieneksi Ruokovedeksi eli Ylä-Ruokovedeksi. Nämä järvenosat eivät kuulu enää Kallaveteen.

Eteläosa

Kallaveden eteläosan pinta-ala on 31 600 hehtaaria eli 316 km². Se on 52,2 kilometriä pitkä ja 21 kilometriä leveä. Järven rantaviivan pituus on 1 088 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 564 kilometriä. Järvialtaan keskisyvyys on 9,7 metriä ja suurin syvyys on 75 metriä. Sen tilavuus on 3 070 miljoonaa m³ eli 3,07 km³. Kallaveden eteläosalla ei ole yhtenäistä suurta järvenselkää, sillä saaret ja niemet jakavat sen pienempiin järvenosiin, joilla on paikallisten antamia nimiä. Etelä-Kallavesi alkaa Kallan silloista Kellonselällä ja sekä Karhonsaari että Vaajasalo ovat rajana Juurusveden suuntaan. Juurusvedelle pääsee Toivalansalmesta, Karhonsalmesta tai Kortesalmesta. Sekä Vaajasalon että Säyneensalon eteläpuolella aukeaa etelään Ollinselkä, joka laajan saariston jälkeen muuttuu Hirviseläksi. Se jatkuu avoimena kaakkoon aina Vehmersalmeen, joka kuuluu Kallaveteen Vehmersalmen siltaan asti. Se takana aukeaa Suvasveden Kukkarinselkä. Hirviselän eteläpuolella aukeaa vielä Puutosselkä, jota rajaavat idästä ja lännetsä järvelle työntyvät niemet. Niiden väliin jää 500 metriä leveä Puutossalmi, joka on samalla suuremman kokonaisuuden Etelä-Kallaveden rajana. Eteläpuolen Sotkanselkä on laaja, mutta siellä järvi samalla kapenee hieman. Sotkanniemen ja Hyvärilänniemen väliin jää Humalalahti ja sen edustalle Humalaselkä. Järvi on täällä saarista sokkeloinen ja kapean muotoinen. Eteläpuolella aukeaa Koirus, jonka kaakkoisosa on saaristoa. Koiruksen kaakkoinen raja kulkee Hartikansalossa, jonka eteläpuolella sijaitsee Konnuksen kanava, Pirttikoski ja Emäkoski. Näiden takana alkaa Saviveden Viiksinselkä. Hartikansalon pohjois- ja länsipuolella sijaitsevat Yytönselkä ja Petronselkä. Etelässä sijaitsevasta Leppävirrasta alkaa 10 kilometriä pitkä Särkiniemi, jota kiertää Arkkuselkä, Oravilahti, Ollinsalmi, Kalliosalmi ja kahdeksan kilometriä pitkä Särkilahti. Särkilahden perukalla sijaitseva Uitukka yltää Leppävirralle asti.

Saaret

Kallaveden pohjoisosassa on laskettu olevan 713 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 2 855 ha, mikä on noin 15 % järvenosan kokonaispinta-alasta. Saarista viisi on yli neliökilometrin suuruisia, 159 muuta saarta ovat yli hehtaarin suuruisia, 504 yli aarin ja loput 45 ovat alle aarin kokoisia.

Kallaveden eteläosassa on laskettu olevan 1 251 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 4 202 ha, mikä on noin 12 % järvenosan kokonaispinta-alasta. Saarista seitsemän on yli neliökilometrin suuruisia, 246 muuta saarta ovat yli hehtaarin suuruisia, 962 yli aarin ja loput 36 ovat alle aarin kokoisia.

Järvessä on 1 964 saarta, joista suurimpia ovat Vaajasalo (967 ha), Laivonsaari (637 ha), Sorsasalo (610 ha), Säyneensalo (500 ha) ja Näpinsalo (223 ha). Suomen suurin saari, Soisalo (163 907 ha) rajautuu kuuden muun järven ohella Kallaveteen.

Säännöstely, vedenkorkeus ja valuma-alueen virtaamat

Järven vedenpinnan keskivedenkorkeus on 81,8 metriä mpy. Järvi on säännöstely vuodesta 1972 siten, että vedenpinnan ala- ja yläkorkeudeksi on määrätty raja-arvot 81,13 metriä ja 82,23 metriä mpy. Säännöstelyn tarkoitus on edistää vesiliikenteen mahdollisuuksia ja suojella rantoja ja alajuoksun vesistöjä tulvien varalta.

Kallavedellä on mitattu vedenpinnan korkeuksia vuodesta 1864 lähtien. Tänä aikana on keskivedenkorkeus ollut 81,53 metriä (NN) mpy. ja vuotuinen keskimääräinen vaihtelu on ollut 0,96 metriä. Ylin vedenkorkeus on ollut 83,08 metriä (vuonna 1899) ja alin vedenkorkeus 81,00 (lokakuussa 2006). Äärivaihtelu on siten ollut 1,43 metriä.

Virkistys

M/S Koski Kallavedellä.

Matkailulla on tärkeä rooli Kallaveden vesistöalueella. Kuopiosta lähtevät matkustajalaivat kuljettavat turisteja sekä lyhyillä paikallisristeilyillä että reittiliikenteessä Kuopio–Heinävesi–Savonlinna ja Kuopio–Varkaus–Savonlinna–Lappeenranta välillä lähinnä kesäaikaan, mutta myös syksyllä. Kallavesi muodostaa muiden läheisten järvialtaiden kanssa myös erittäin merkittävän kesämökki- ja virkistyskalastusalueen.^lähde?

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Haukiveden–Kallaveden alueen (04.2) Kallaveden yläosan alueella (04.28), jonka Kallaveden–Ala-Ruokoveden alueeseen (04.281) järvi kuuluu.

Kallaveden valuma-alue on järvi mukaan lukien 16 270 km². Sen pääosan muodostavat Iisalmen reitti, jonka pinta-ala on 5 583 km² ja järvisyys 7,7 %, Nilsiän reitti, jonka ala on 5 422 km² ja järvisyys, 12,5 % ja Juojärven reitti, jonka valuma-alue on 2 074 km² ja järvisyys 22,0 %.

Kallavesi on Kallaveden reitin keskusjärvi. Sieltä lähtee vesi- ja veneilyreittejä pohjoiseen Iisalmeen (Iisalmen reitti), Vieremälle ja Kiuruvedelle, koilliseen Siilinjärvelle, Juankoskelle ja Nilsiään (Nilsiän reitti), kaakkoon Heinävedelle (Heinäveden reitti) ja edelleen Savonlinnaan sekä etelään syväväylä Leppävirralle, Varkauteen (Leppävirran reitti) ja Savonlinnaan.^lähde?

Katso myös

• Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kallavesi Wikimedia Commonsissa

• Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona, GTK, 2004