Jakuutit
Jakuutit eli sahat (jakuutiksi сахалар, sahalar) ovat turkkilais-tataarilainen kansa Itä-Siperiassa Sahan (ent. Jakutian) tasavallassa. Jakuutteja on yhteensä noin 450 000. Jakuutit muodostavat 45,5 prosenttia tasavallan väestöstä ja ovat näin suurin etninen ryhmä tasavallassa. Jonkin verran jakuutteja asuu myös Sahan naapurialueilla, muun muassa Evenkiassa. Idässä jakuuttien asuinalue ulottuu Ohotanmerelle.[1] He puhuvat turkkilais-tataarilaiseen ryhmään kuuluvaa jakuuttia. Jonkin verran sekoittumista samalla alueella asuvien venäläisten ja evenkien kanssa on tapahtunut, mutta yleensä jakuuttien kanssa avioituneet jakuuttilaistuvat.[1] Uskonnoltaan jakuutit ovat ortodokseja, mutta heillä on säilynyt paljon piirteitä ja tapoja omasta uskonnostaan.[1]
| Jakuutit | |
|---|---|
| Väkiluku | 470 000 |
| Asuinalueet | Saha, Evenkia (Venäjä) |
| Kielet | jakuutti |
| Uskonnot | ortodoksisuus, šamanismi |
Elinkeinot
muokkaa
Jakuuttien perinteisiä elinkeinoja ovat asuma-alueensa pohjoisosassa poronhoito, metsästys ja kalastus,[1][2] etelässä lisäksi maanviljelys ja nautakarja- ja hevostalous.[1] Jakuutit on myös tunnettu taitavina kauppiaina.[1] Näiden perinteisten elinkeinojen lisäksi noin 30 % jakuuteista saa nykyisin elantonsa teollisuudesta, kaupasta ja hallinnosta.[2]
Alueellinen sijoittuminen
muokkaa| Jakuutit eräillä alueilla | |||
|---|---|---|---|
| Alue | Määrä | Prosenttia alueen väestöstä |
Tieto vuodelta |
| Sahan tasavalta | 432 290 | 45,539 | 2002 |
| Habarovskin aluepiiri* | 1 454 | 0,101 | 2002 |
| Moskovan kaupunkialue | 1 448 | 0,014 | 2002 |
| Irkutskin alue** | 992 | 0,038 | 2002 |
| Evenkia | 991 | 5,600 | 2002 |
| Pietarin kaupunkialue | 847 | 0,019 | 2002 |
| Primorjen aluepiiri | 703 | 0,034 | 2002 |
| Novosibirskin alue | 473 | 0,018 | 2002 |
| Magadanin alue | 469 | 0,257 | 2002 |
| Krasnojarskin aluepiiri | 332 | 0,011 | 2002 |
| Amurin alue | 314 | 0,035 | 2002 |
| Burjatia | 283 | 0,029 | 2002 |
| Sverdlovskin alue | 277 | 0,006 | 2002 |
| Moskovan alue | 242 | 0,004 | 2002 |
| Tšitan alue*** | 206 | 0,019 | 2002 |
| Altain aluepiiri | 145 | 0,006 | 2002 |
| Tomskin alue | 128 | 0,012 | 2002 |
| Sahalinin alue | 120 | 0,022 | 2002 |
| Krasnodarin aluepiiri | 114 | 0,002 | 2002 |
| Venäjän federaatio yhteensä[3] | 443 852 | 0,306 | 2002 |
| Ukraina[4] | 304 | 0,001 | 2001 |
* Sisältää Juutalaisten autonomisen alueen
** Sisältää Ust-Ordan Burjatian autonomisen piirikunnan
*** Sisältää Agin-Burjatian autonomisen piirikunnan
Historia
muokkaaJakuuttien esi-isät saapuivat Sahan alueelle 900-luvulla Sajanin vuoristosta. Uusilla asuinsijoillaan he sekoittuivat pohjoisten alkuperäiskansojen kanssa ja niin syntyi nykyinen jakuuttikansa. Ensimmäinen kirjallinen maininta jakuuteista on vuodelta 1620, jolloin tataarit ilmoittivat heidät veronalaisikseen.[1] Ensimmäinen venäläisten valloitusretki jakuuttien asuinalueelle tapahtui 1632, mutta vasta 1800-luvulla alue tuli kiinteämmin Venäjän yhteyteen. Jakuutteja alettiin käännyttää ortodoksikristityiksi 1600-luvulla, mutta he ovat säilyttäneet monia šamanistisia piirteitä. Jakuutteja oli 1930-luvun alussa noin 250 000.[1]
Genetiikka
muokkaaJakuuttimiehet kuuluvat pääosin haploryhmään N. 86,2 prosenttia heistä kuuluu sen alaryhmään N1c ja 3,8 prosenttia kuuluu alaryhmään N1b-P43. Heidän muita haploryhmiään ovat muun muassa C-M217 (4,9%) ja R1a (3,5 %). Mitokondrion DNA:n yleisimmät haploryhmät ovat C (43,6 %) ja D (29,4 %).[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h Iso tietosanakirja 5, s. 533. Helsinki: Otava, 1933.
- ↑ a b Ahola V, Kuhlman I. ja Luotio J. (toim.): Tietojätti 2000, s. 318. (Tietosanakirja A–Ö) Helsinki: Gummerus, 1999.
- ↑ Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta (2002 All-Russia Population Census) (4.2. Venäjän federaation osien kansallisuusjakauma (4.2. National composition for regions of the Russian Federation)) Federal State Statistics Service. Arkistoitu 17.2.2007. Viitattu 24.1.2008. (venäjäksi) (englanniksi)
- ↑ Ukrainan vuoden 2001 väestönlaskenta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tambets, Kristiina et al: Genes reveal traces of common recent demographic history for most of the Uralic-speaking populations. Genome Biology, 2018, 19. vsk, nro 1. PubMed:30241495 doi:10.1186/s13059-018-1522-1 ISSN 1474-760X Artikkelin verkkoversio. (englanti)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jakuutit Wikimedia Commonsissa