Iso-Pyhäntä

Iso-Pyhäntä on Kainuussa Ristijärvellä sijaitseva järvi. Tässä kerrotaan vain Pyhännästä, vaikka järven eteläpäässä sijaitsevalla Petronjärvellä (53 ha) on sama vedenpinnankorkeus ja järviä yhdistää 50 metriä leveä salmi.

Iso-Pyhäntä
Valtiot	Suomi
Paikkakunta	Ristijärvi
Koordinaatit	64°27′37″N, 28°22′50″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki	Pyhännänjoki
Järvinumero	59.482.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	149,4 m
Rantaviiva	56,29 km
Pinta-ala	11,564 km²
Tilavuus	0,08288398 km³
Keskisyvyys	7,17 m
Suurin syvyys	32 m
Valuma-alue	539 km²
Saaria	24
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Maantietoa

Järven pinta-ala on 1 200 hehtaaria eli 12 km². Se on 9,9 kilometriä pitkä ja 4,5 kilometriä leveä. Järvestä voidaan erottaa kolme järvenosaa. Järven kaakkoispäässä oleva 1,5 kilometriä pitkä Hoikanselkä on erotettu omaksi järvenosaksi kantatien 89 tienpenkereellä, jonka takia on myös siirretty Häyrysenjoen suun paikkaa. Penkereen yli 20 metriä leveä aukko toimii Tuomaanjoen ja Hiisijoen Petronjärven kautta kulkevana laskureittinä. Pengertien takana aukeaa Karhuselkä, joka on kolme kilometriä pitkä ja kaksi leveä. Se on Kauhasalmen välityksellä yhteydessä Pieniselkään, jota voi jo pitää pohjoisosan järvenosan eteläpäänä. Karhuselältä työntyvät lounaaseen 900 metriä pitkä Karhulahti ja kaakkoon kilometrin pituinen Ahmolahti. Järven pohjoisosa on avointa järvenselkää, joka on 3,6 kilometriä pitkä ja 1,5 kilometriä leveä. Selältä työntyy lounaaseen 1,7 kilometriä pitkä Molosenlahti. Ironsaaresta etelään järvi kapenee ja siitä haarautuu 700 metriä leveä ja yhtä pitkä Savilahti kohti länttä. Lahdensuuta vartioi Lamposaari. Saaresta etelään työntyy matala Kotilahti.

Järven luusua jää Huutoniemen taakse Multisalmesta aukeavan kilometrin pituisen lahden perälle. Siltä alkaa Pyhännänjoen padottu osuus, joka edeltää Pyhännänkoskeen rakennettua voimalaitosta. Pyhännänjoki laskee Pieneen-Pyhäntään, josta Pienijoki johtaa edelleen Emäjokeen.

Pohjoisen järvenselän saaria ovat 400 metriä pitkä ja 300 metriä leveä Ironsaari. Sen pohjoispuolella sijaitsevat 180 metriä pitkä Jänissaari, sen pienempi seuralainen, neljä Junnonsaarta ja vielä viisi muuta pienempää saarta. Järvenselän länsirannassa sijaitsee yksinäinen Heikkisensaari. Savilahdella sijaitsee rannan läheisyydessä viisi pientä saarta ja Lamposaaren edustalla on viisi pientä luotoa. Lamposaaren muoto on kuin nelikulmio, jonka lävistäjä on 350 metriä pitkä. Sen pinta-ala on 6 hehtaaria ja se on järven suurin saari .

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 83 miljoonaa m³ eli 0,083 km³. Järven keskisyvyys on 7,2 metriä ja suurin syvyys on 32 metriä. Syvin kohta sijaitsee Ironsaaren lounaispuolella 2,9 kilometriä pitkässä ja yli 20 metriä syvässä syvänteessä. Syvin kohta on osa sitä syvänteen osaa, johon on muodostunut satoja metrejä pitkä ja koko pituudeltaan 25 metriä alittavia kohtia. Muitakin syvänteitä on olemassa. Pieniselän syvänne yltää 18 metriin, Karhuselän syvänne 18 metriin ja luusuan lahdessakin on 14 metriä syvää.

Järven rantaviivan pituus on 56 kilometriä ja sen rannat ovat pääsääntöisesti metsämaata. Rannan metsärajaa rikkovat muutamassa kohdassa soistuneet metsät ja pienet peltotilkut. Järven läheisyyten sijoittuu yksi ainoa kylä Pyhäntä, joka sijaitsee Savilahden läheisyydessä. Kylän läpi kulkee seututie 888, joka seuraa etäällä järven etelä ja lounaisrantoja. Yhdystie 19209 yhdistää kanta- ja seututien kiertäen järven pohjoispuolen Koskenkylän kulmakunnan kautta.

Säännöstely

Järven vedenpinnan korkeus on 149,4 metriä mpy. Järvi on säännöstely Pyhännänkosken voimalaitoksen vuoksi siten, että vedenpinnan korkeudeksi on määrätty raja-arvot 145,30 metriä ja 149,68 metriä mpy. Sännöstely alkoi voimalaitoksen käynnistyttyä vuonna 1957.

Järven säännöstely on toteutunut siten, että keskivedenkorkeus on ollut vuodesta 1961 alkaen 148,73 metriä (N60). Vuotuinen keskimääräinen vedenpinnan korkeusvaihtelu on ollut 3,67 metriä. Ylin vedenpinnankorkeus on ollut 149,75 metriä (kesäkuu 1967) ja alin 145,36 metriä (huhtikuu 1965), joten äärivaihtelua on ollut 4,39 metriä. Laskujoen virtaamia on julkistettu voimalan valmistumisesta alkaen. Vuoteen 2011 mennessä keskivirtaama on ollut noin 6,2 m³/s (MQ) ja keskiylivirtaama on ollut 45 m³/s (MHQ) ja keskialivirtaama 0,06 m³/s (MNQ).

Historiaa

Vaikka Iso-Pyhäntää ei ole yritetty laskea, on sekin saanut kokea sen tiimoilta kovia. Yläjuoksulla olevaa Hiisijärveä laskettiin vuonna 1761, mutta laskukynnyksen kaivaminen käynnisti järven liian rajun tyhjentymisen. Hiisijoen uoma syöpyi katastrofissa kanjoniksi ja Iso-Pyhäntä tulvi yli äyräidensä. Tulvaan nähden liian kapea luusua ei vetänyt tarvittavaa vesimäärää ja sille syntyi uusi lasku-uoma nykyiselle paikalleen. Kun se syöpyi kovaan maakerrokseen asti, oli Iso-Pyhännän vedenpinta laskenut normaalista arvostaan seitsemän metriä alemmaksi ja järven pinta-ala kutistunut puoleen entisestään.

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Oulujoen vesistössä (vesistöaluetunnus 59) Hyrynsalmen reitin alaosan alueella (59.4) Pyhännän alueeseen (59.48), jonka Iso-Pyhännän alueeseen (59.482) järvi kuuluu.

Valuma-alue saa pääosan vedestään Petronjärven kautta, johon laskee Hiisijoen-Möttösjoen alueen (59.483) vedet ja Tuomaanjoen valuma-alueen (59.486) vedet (valuma-alue yhteensä 376 km²). Lyhyt Putkosjoki, joka on Putkosjärven (220 ha) laskujoki, tuo Putkosjoen valuma-alueen (59.489) vedet Savilahteen ja Häyrysenoja tuo Häyrysenjoen valuma-alueen (59.488) vedet Häyrysen (118 ha) kautta. Pieni Laulajanojan valuma-alue (59.485) laskee Laulajaojan, joka alkaa Ala-Laulajasta (15 ha), kautta Pieniselkään. Laskujoki Pyhännänjoki muodostaa vielä oman Pyhännänjoen alueensa (59.481). Pyhännänjoki yhtyy pian Emäjokeen, jonka aloittama vesireitti johtaa 45 kilometrin päässä Oulujärveen.