[go: up one dir, main page]

Ihmiset

isojen ihmisapinoiden heimoon kuuluva nisäkässuku
Tämä artikkeli kertoo nisäkässuvusta. Sanan ihminen/ihmiset muista merkityksistä katso täsmennyssivu.

Ihmiset (Homo) on isojen ihmisapinoiden (Hominidae) heimoon kuuluva nisäkässuku, joka sisältää modernit ihmiset ja näiden läheiset sukulaislajit. Suvun on arvioitu olevan 1,5–2,5 miljoonaa vuotta vanha. Kaikki muut suvun lajit ja alalajit kuin ihminen (Homo sapiens) ja sen nimialalaji Homo sapiens sapiens ovat kuolleet sukupuuttoon.

Ihmiset
Neandertalinihminen (Homo neanderthalensis)
Neandertalinihminen (Homo neanderthalensis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kädelliset Primates
Yläheimo: Ihmisapinat Hominoidea
Heimo: Isot ihmisapinat Hominidae
Suku: Ihmiset
Homo
Linnaeus, 1758
Katso myös

  Ihmiset Wikispeciesissä
  Ihmiset Commonsissa

Historia

muokkaa
Pääartikkeli: Ihmisen evoluutio

Jotkut tutkijat ovat arvelleet joidenkin Australopithecusten saattaneen olla ihmisen esivanhempia.[1] Kenianesi-ihminen (Kenyanthropus platyops) on noin 3,5 miljoonan vuoden ikäinen laji.[2] Kenianesi-ihmisen suhdetta ihmisen kehityslinjaan ei vielä tiedetä varmasti. Jos se osoittautuu ihmisen kantamuodoksi, useimmat Australopithecukset eivät sitä silloin voisi olla.[3]

Ihmisten suvun (Homo) katsotaan yleisimmin kehittyneen 2–2,5 miljoonaa vuotta sitten, vaikkakin jotkut katsovat sen kehittyneen jo yli neljä miljoonaa vuotta sitten. Ihmisten kehityslinjaan kuuluvia mutta usein harvalukuisia fossiileja on ollut usein vaikea sijoittaa apinaihmisiin tai ihmisiin.[4] Joidenkin tutkijoiden mukaan Etiopian Ledi-Gerarusta löydetty 2,8 miljoonaa vuotta vanha fossiili edustaa varhaisinta tunnettua ihmistä ja yhdistää Australopithecus afarensiksen ihmisen sukuun.[5]

Pystyihmisiin luetaan useita kahdella jalalla liikkuvia ihmislajeja, jotka elivät eri puolilla Vanhaa maailmaa 1,9 miljoonaa – 50 000 vuotta sitten. Ne polveutuivat mahdollisesti jostakin kantapystyihmislajista, vaikkakin aiemmin on pidetty mahdollisena että niitä edeltävä laji olikin kätevä- tai turkananihminen. Pystyihmiset hävisivät yksi kerrallaan sukupuuttoon kehittyneempien ihmistyyppien tieltä.[6]

Heidelberginihmisen uskotaan yleisimmin kehittyneen Afrikassa afrikanihmisestä (Homo ergaster) 700 000–600 000 vuotta sitten ja levinneen sitten Eurooppaan ja Aasiaan. Heidelberginihmisestä kehittyi Euroopassa neandertalinihminen, Aasiassa denisovanihminen ja Afrikassa nykyihminen.[7]

Nykyihmiset lähtivät Afrikasta noin 60 000 vuotta sitten. He levittäytyivät Etelä-Aasiaan noin 50 000 vuotta sitten ja saapuivat Australiaan viimeistään 40 000 vuotta sitten.[8] Euroopasta on löytynyt nykyihmisen jäänteitä 41–45 tuhannen vuoden takaa.[9] Viimeisimpänä ihminen saapui Alaskan kautta Aasiasta Amerikkaan 30 000–10 000 vuotta sitten.

Ihmisen historiassa on ollut tavallista, että samaan aikaan on elänyt useita ihmislajeja. Nykyihminen on ainoa jäljellä oleva ihmislaji. Nykyihmisen kanssa samaan aikaan esiintyivät ennen sukupuuttoaan myös neandertalinihminen (40 000 vuotta sitten)[10], floresinihminen (12 000 vuotta sitten), denisovanihminen (40 000 vuotta sitten), pystyihminen (50 000 vuotta sitten) ja mahdollisesti myös Homo naledi (236 000–335 000 vuotta sitten).[11][12]

Lajien vertailua

muokkaa
laji esiintymisaika (miljoonaa vuotta sitten) esiintymisalue aikuisen pituus (m) aikuisen paino (kg) aivotilavuus (cm³) fossiililöydökset löydetty
H. naledi[13] >2,5, mahdollisesti 0,2–0,3 Etelä-Afrikka 1,50 useita 2013
H. gautengensis[14] >2,0–0,6 Etelä-Afrikka 0,90 1 2010
H. habilis 2,5–1,5 Afrikka 1,0–1,5 30–55 600 monia 1964
H. rudolfensis 1,9 Kenia       1 kallo 1972/1986
H. georgicus 1,8–1,6 Georgia     600 muutamia 1999/2002
H. ergaster 1,9–1,25 Itä- ja Etelä-Afrikka 1,9   700–850 monia 1975
H. erectus 2 (1,25)–0,3 Afrikka, Euraasia (Jaava, Kiina, Kaukasus) 1,8 60 900–1100 monia 1892
H. cepranensis 0,8? Italia       1 kallo 1994/2003
H. antecessor 0,8–0,35 Espanja, Englanti 1,75 90 1000 3 löytöpaikkaa 1997
H. heidelbergensis 0,6–0,25 Eurooppa, Afrikka, Kiina 1,8 60 1100–1400 monia 1908
Denisovanihminen 0,03 (löydetyt ajoitettu) Siperia muutama 2008
H. neanderthalensis 0,23–0,04 Eurooppa, Länsi-Aasia 1,6 55–70 (tukevarakenteinen) 1200–1700 monia (1829)/1864
H. rhodesiensis 0,3–0,12 Sambia     1300 vain muutamia 1921
H. sapiens 0,25–nykypäivä elää ympäri maapallon 1,4–1,9 55–80 1000–1850 elossa (1758)
H. sapiens idaltu 0,16 Etiopia     1450 3 pääkoppaa 1997/2003
H. floresiensis 0,10–0,012 Indonesia 1.0 25 400 7 yksilöä 2003/2004

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Valste 2004, s. 153, 334.
  2. Valste 2012, s. 156–159.
  3. Valste 2012, s. 161–162.
  4. Valste 2012, s. 155.
  5. Pallab Ghosh: 'First human' discovered in Ethiopia 4.3.2015. BBC News. Viitattu 5.3.2015.
  6. Valste 2012, s. 174–177.
  7. Valste 2012, s. 201–209.
  8. New ages for human occupation and climatic change at Lake Mungo, Australia Nature. 2003. Viitattu 7.2.2013.
  9. Fossil Teeth Put Humans in Europe Earlier Than Thought NY Times. 2011. Viitattu 7.2.2013.
  10. Amy Woodyatt: Neanderthals disappeared from Europe thousands of years earlier than we thought CNN. 9.3.2021. Viitattu 15.8.2021.
  11. Valste 2012: 43.
  12. Anniina Wallius: Suuryllätys sukupuuhun: Afrikassa eli toinen ihmislaji yhtä aikaa meidän esivanhempiemme kanssa. Yle uutiset 9.5.2017
  13. a b New Species in Human Lineage Is Found in a South African Cave, New York Times 10.9.2015
  14. a b Get Ready for More Proto-Humans 21.5.2010. Discovery. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 5.3.2015.
  15. Hämmästyttävä löytö Kiinassa: ”Lohikäärmemiehen” fossiili paljastaa aiemmin tuntemattoman ihmislajin, joka voi olla nykyihmiselle neandertalinihmistäkin läheisempää sukua Tekniikan Maailma. 27.6.2021. Viitattu 27.6.2021.
  16. Timo Paukku: Kiinasta löydetyn ihmisen esi-isän isokokoinen kallo voi kertoa, millaiset kasvot olivat denisovan­ihmisellä Helsingin Sanomat. 29.6.2021. Viitattu 29.6.2021.

Aiheesta muualla

muokkaa