Halleluja
Halleluja on heprean sanan הַלְּלוּיָהּ translitterointi, joka tarkoittaa Kiittäkää Jahia (suom. Kiittäkää Jumalaa) ja jota käytetään usein Raamatun psalmeissa. Jah on lyhenne jumalan nimestä JHWH (Jahve, Jehova). Sanaa Halleluja käytetään Raamatun Vanhassa testamentissa 24 kertaa (esimerkiksi psalmit 113–118) ja neljä kertaa Uuden testamentin Ilmestyskirjassa.
Kristillisessä jumalanpalveluksessa ja liturgiassa on useita kohtia, joissa halleluja voidaan laulaa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon messussa ja sanajumalanpalveluksessa halleluja esiintyy erityisesti evankeliumin yhteydessä ja päätösylistyksessä, benedicamus-osassa. Se on yksi jumalanpalveluksen akklamaatioista.[1] Ennen evankeliumin lukemista hallelujan laulamiseen voidaan liittää halleluja-säe, joka on lyhyt säe, psalmilause yleensä jostain kyseisen päivän lukukappaleesta. Hallelujaa ei lauleta paastonaikoina.[2]
Katolisessa kirkossa paaston aikoina tosin tämä korvataan vähemmän juhlavalla tractus-osalla. Juutalaisessa perinteessä sanaa käytetään osana Hallel-rukouksia.
Lähteet
muokkaa- ↑ Halleluja evl.fi. Arkistoitu 29.10.2020. Viitattu 29.3.2021.
- ↑ Palvelkaa Herraa iloiten Jumalanpalveluksen opas, s. 14,15. (Suomen ev. lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2009:9) Kirkkohallitus Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta, 2009. ISBN 978-951-789-300-8
Aiheesta muualla
muokkaa