[go: up one dir, main page]
Wikipedia

Firenze

Italian kaupunki

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Firenze on myös kentauri Harry Potter -kirjasarjassa.

Firenze on Keski-Italian Toscanan alueen pääkaupunki. Se sijaitsee Arnojoen varrella vajaat 300 kilometriä Roomasta pohjoiseen. Kaupungin väkiluku on noin 360 000. Renessanssin aikaiset rakennukset ja taideaarteet ovat tehneet Firenzestä suositun matkailukaupungin. Monet sen arkkitehtuurin ja taiteen aarteet on rahoittanut Medicien ruhtinassuku.

Firenze
Firenzen kaupunkia.
Firenzen kaupunkia.
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Firenze

Koordinaatit: 43°46′07″N, 11°15′25″E

Valtio Italia Italia
Alue Toscana
Metropolikaupunki Firenze
Perustettu 59 eaa.
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Dario Nardella
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 102,3 km²
Korkeus 50 m
Väkiluku (31.3.2021) 359 400[1]
 – Väestötiheys 3 513 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 50100
Suuntanumero(t) 055









Maantiede

muokkaa

Firenze sijaitsee Toscanan alueella Firenzen metropolikaupungissa. Kukkulat ympäröivät kaupunkia kolmelta puolelta, ja Arnojoki virtaa kaupungin halki. Myös Arnon sivujoet Mugnone, Ema, Affrico ja Greve kulkevat kaupungissa tai sen lähellä. Useimmat niistä on rakennettu kanaviksi, osa jo keskiajalla. Jokivesi on ruskeaa siihen huuhtoutuvan saven takia, ja kun kukkuloilla sataa, joet muuttuvat nopeasti vuolaiksi vuoristovirroiksi.[2] Vuonna 1966 koettiin pahimmat tulvat, kun runsaiden sateiden jälkeen Arnon pinta nousi 11 metriä normaalia ylemmäksi.[3]

Firenzessä vallitsee välimerenilmasto, heinäkuu on kuumin ja tammikuu viilein kuukausi. Koska kukkulat rajoittavat ilmavirtauksia, Italian lämpöennätyksiä mitataan usein Firenzessä.[2]

Firenzessä ei ole juuri luonnontilaisia viheralueita. Kaupunkia ympäröivät huvilat suurine puutarhoineen ja maatilat oliivilehtoineen. Itse kaupungissa monet viheralueet ovat piilossa palatsien ja korttelien suljetuilla sisäpihoilla. Jotkut yksityisistä puutarhoista ovat yleisölle avoinna muutamia viikkoja vuodessa. Keskustassa on myös muutamia julkisia puistoja: Piazza d’Azelio, Piazza Demidoff ja Bobolin puutarha. Kasvitieteellinen puutarha on nimeltään Giardino dei Semplici.[2]

Etäisyys Roomaan on maanteitse 290 kilometriä.[4]

Historia

muokkaa

Antiikki

muokkaa
Pääartikkeli: Antiikin Florentia

Roomalaiset perustivat Florentian eli Firenzen ensimmäisen vuosisadan eaa. puolivälin tienoilla. Se oli colonia eli sotilassiirtokunta viimeistään triumvirien ajasta lähtien. Kaupunki nousi lähialueensa keskukseksi. Varhaisella kristillisellä kaudella siitä tuli piispanistuin. Antiikin aikaisesta Florentiasta on säilynyt suhteellisen vähän jäänteitä, koska ne ovat myöhemmän kaupungin alla.[5][6][7]

Keskiaika

muokkaa

Rooman valtakunnan hajottua visigootit, ostrogootit ja langobardit hävittivät vuorotellen Firenzeä. 500-luvun puolivälissä rakennettiin uusi kaupunginmuuri suojaksi hyökkääjiä vastaan.[8] Kaarle Suuri liitti Firenzen perustamaansa Toscanan rajakreivikuntaan. Myöhemmin Firenze liitettiin Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan.

Keskiajan loppupuoli oli Firenzen suuruuden aikaa. Kaupungin taloudellinen kukoistus alkoi jo 1100-luvulla. Kaupunkia uudistaneen Toscanan kreivittären Matildan kuoltua 1115 kaupungista ja sen lähiseuduista muodostettiin Firenzen tasavalta, jonka johdossa oli kolmen säädyn valtiopäivät: aatelisto, sotilaat ja kauppiaat. Vaikka aatelistolla oli eniten päätäntävaltaa, kaupungin kasvu oli paljolti kauppiassäädyn ansiota. Guelfien ja ghibelliiniien ja muiden 1200- ja 1300-luvun taistelujen jälkeen vallassa oli Medicien suku. Sen kuuluisimpia edustajia oli Lorenzo ”Il Magnifico” de’ Medici, joka hallitsi kaupunkia käytännössä yksinvaltiaana. Vuodesta 1434 kaupunkia hallittiin itsevaltaisesti.[8] Firenze oli renessanssin huomattavin keskus.[9]

Myöhempi historia

muokkaa
 
Firenzen tuomiokirkko Santa Maria del Fiore ja Giotton kellotorni.

Medicit karkotettiin Firenzestä vuonna 1494, ja profeettana esiintynyt munkki Girolamo Savonarola yritti tehdä Firenzestä teokraattisen kaupunkivaltion.[10] Savonarola kuitenkin poltettiin neljä vuotta myöhemmin roviolla, ja 1500-luvun alussa Medicit palasivat Firenzeen, jossa heistä pian tuli virallisestikin hallitsijoita, kun keisari Kaarle V nimitti Alessandro de’ Medicin Firenzen herttuaksi[10]. Vuonna 1569 Firenze liitettiin Toscanan suurherttuakuntaan, jonka pääkaupunki siitä tuli. Hallitsijaksi tuli Medici-suvun nuorempaan haaraan kuulunut Cosimo I de’ Medici[10], jonka jälkeläiset hallitsivat Toscanaa vuoteen 1737 saakka[10]. Tämän jälkeenkin Firenze oli Toscanan herttuakunnan pääkaupunkina, kunnes se vuonna 1860 liitettiin yhdistyneeseen Italiaan.[11]

Testamentissaan viimeinen Medicin suvun edustaja Anna Maria Luisa de’ Medici lahjoitti Toscanan valtiolle suuren taidekokoelman ja sen mitä suvun omaisuudesta oli jäljellä. Ehtona lahjoitukselle oli, ettei kokoelmaa saisi viedä tai myydä koskaan Firenzen ulkopuolelle. Tämä kokoelma muodosti Uffizin taidemuseon selkärangan.[11] Suuret ja arvokkaat taidekokoelmat toivat Firenzeen suuren joukon ulkomaalaisia taiteenharrastajia. Kaupungissa asui 1800-luvulla niin paljon englantilaisia, että heille perustettiin oma protestanttinen hautausmaansa.[12]

Firenze oli Italian kuningaskunnan pääkaupunki vuosina 1865–1870. Valtakunnan hallinto toi kaupunkiin tuhansia uusia asukkaita, ja sitä laajennettiin nopeasti. Laajennustöiden tieltä purettiin kaupungin keskiaikaiset muurit.[13] 1800-luvun loppupuolella Firenzen keskustassa purettiin monia keskiaikaisia kortteleita, ja tilalle pystytettiin ajanmukaisempia rakennuksia.[14]

Toisen maailmansodan loppuvaiheessa vuonna 1944 Firenze kärsi paljon tuhoja. Perääntyvät saksalaiset tuhosivat muun muassa kaikki vanhat Arnojoen ylittävät sillat, paitsi Ponte Vecchion, joka säilyi vahingoitta.[15]

Sodan jälkeen tuhoja ovat aiheuttaneet vuoden 1966 suuri tulva, jonka aikana Arnojoen vedet lainehtivat muun muassa Santa Crocen kirkon sisätiloissa, vaurioittaen useita arvokkaita taideteoksia. Vuonna 1993 tuhoja aiheutti puolestaan mafia, joka räjäytti pommin Uffizin taidegalleriassa.[16]

Hallinto ja kunnalliset palvelut

muokkaa
 
Firenzen osat

Firenze on jaettu viiteen kaupunginosaan (ital. Quartieri ):[17]

  1. Historiallinen keskusta
  2. Campo di Marte
  3. Gavinana/Galluzzo
  4. Isolotto/Legnaia
  5. Rifredi

Kaupunki pyrkii edistämään vesijohtoveden juomista järjestämällä erityisiä vesiposteja, joista hanavettä saa myös jäähdytettynä ja hiilihapotettuna. Vuonna 2011 vesiposteja oli 23 kappaletta.[18]

Talous

muokkaa

Firenze on yksi Euroopan suosituimmista matkailukaupungeista. Vuonna 2012 matkailijat viettivät kaupungissa yli 12 miljoonaa yötä.[19]

Firenzen riippuvaisuutta matkailuelinkeinosta on pyritty viime vuosikymmeninä vähentämään. Kaupungin laitamille on rakennettu muun muassa elintarviketeollisuutta. Korkeatasoista vaateteollisuutta edustaa Guccin muotitalo, jonka pääkonttori on Firenzessä. Siellä ovat aloittaneet myös Roberto Cavalli, Emilio Pucci ja Ferragamo.[20]

Perheyritykset ovat olleet aina merkittäviä työllistäjiä Firenzen seudulla. Vuonna 2010 kaupunkiin oli rekisteröity 47 500 yritystä. Noin viidesosa niistä harjoitti vähittäiskauppaa.[21] Maailman kymmenen vanhimman yrityksen joukossa on kolme firenzeläistä perheyritystä. Ne tuottavat oliiviöljyä, koruja ja viiniä.[22]

Liikenne

muokkaa

Firenzen päärautatieasema on Firenze Santa Maria Novella.[23] Kaupungista on hyvät rautatieyhteydet Milanoon, Bolognaan, Venetsiaan ja Roomaan. Firenzen omaa Amerigo Vespuccin lentoasemaa käyttää vuosittain 1,7 miljoonaa matkustajaa, mutta pääosa matkailijoista saapuu Pisan lentoasemalle, josta on Firenzeen 80 minuutin junamatka. Paikallisliikennettä hoitavat lähijunien lisäksi bussit ja taksit.[24] Kaupunkiin avattiin vuonna 2010 raitiotieliikenne.[25]

 
Arnon ylittävä Santa Trinitán silta heinäkuussa 2011; taustalla kuuluisa Ponte Vecchio

Väestö ja koulutus

muokkaa

Firenzen väkiluku pieneni 1900-luvun lopulla: Vuonna 1981 kaupungissa oli 448 000 asukasta, kymmenen vuotta myöhemmin 403 000 ja vuonna 2001 enää 356 000.[26] 2000-luvulla väkiluku on kääntynyt kasvuun, ja helmikuussa 2011 kaupungissa oli melkein 372 000 asukasta.[21]

Firenzen yliopisto (ital. (Università degli Studi di Firenze, UNIFI) on yksi Italian vanhimmista ja suurimmista yliopistoista.[27] Lisäksi kaupungissa sijaitsee vuonna 1972 perustettu Euroopan unionin alainen Yliopistollinen Eurooppa-instituutti (engl. European University Institute).[28]

Kulttuuri

muokkaa

Firenzeä on kutsuttu taiteen pääkaupungiksi; Unescon arvion mukaan 60 prosenttia maailman taideaarteista on Italiassa ja noin puolet niistä Firenzessä. Taiteiden kulta-aikaa olivat etenkin 1200–1500-luvut. Dante ja Michelangelo syntyivät Firenzessä, Boccaccio kirjoitti siellä Decameronen ja italialaisen renessanssin lasketaan alkaneen kaupungissa, kun Brunelleschi sai Firenzen katedraalin kupoleineen valmiiksi.[9] Uffizin palatsissa toimii yksi maailman tunnetuimmista taidegallerioista.[29]

Maailman ensimmäinen varsinainen oopperaesitys järjestettiin Firenzen Palazzo Corsissa vuonna 1597.[30] Firenzen sinfoniaorkesteri on toiminut vuodesta 1949.[31]

Nähtävyydet

muokkaa

Firenzessä sijaitsee yksi maailman suurimmista kirkoista, tuomiokirkko Santa Maria del Fiore. Muita kirkkoja ovat San Lorenzo Michelangelon tekemine hautamuistomerkkeineen, Santa Croce ja Santa Maria Novella. Maallista keskiajan arkkitehtuuria edustavat raatihuone Palazzo Vecchio sekä paikallisten mahtimiesten palatsit Palazzo Medici Riccardi, Palazzo Pitti ja Palazzo Strozzi. Firenzen Uffizi kuuluu maailman merkittävimpiin taidemuseoihin. Renessanssiajan kuvanveistotaidetta on näytteillä Bargellon palatsissa ja Accademia di belle arti di Firenzeen galleriassa, jossa on alkuperäinen Michelangelon Daavid-veistos.[32]

Firenzen historiallinen keskusta on Unescon maailmanperintökohde.[33]

Urheilu

muokkaa

Firenzeläinen jalkapalloseura ACF Fiorentina pelaa Italian pääsarjassa. Se on voittanut kaksi Italian mestaruutta ja viisi Italian cupia.[34] Seuran kotikenttä on Stadio Artemio Franchi, jossa on pelattu myös MM-otteluita.[35]

Vuoden lopussa, yleensä marraskuussa, juostaan Firenzen maraton.[34] Vuonna 2012 siihen odotettiin yli 10 000 osallistujaa.[36]

Suomi

muokkaa

Firenze ja Turku ovat olleet ystävyyskaupunkeja vuodesta 1992.[37]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Bilancio demografico anno 2021 (dati provvisori) : Comune: Firenze Italian tilastokeskuksen väestötilasto alueittain, maakunnittain ja kunnittain. Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 27.7.2021. (italiaksi)
  2. ↑ a b c Richard Willmer: Geography of Florence Florence Student Service. 2008. Arkistoitu 16.8.2011. Viitattu 25.2.2012. (englanniksi)
  3. ↑ The Florence Flood 1966 About Florence. (englanniksi)
  4. ↑ The driving distance from Rome, Italy to Florence, Italy Travelmath
  5. ↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”FLORENTIA (Firenze) Tuscany, Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ Smith, William: ”Florentia (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  7. ↑ Firenze Enciclopedia dell' Arte Antica. Viitattu 3.4.2023.
  8. ↑ a b History of Florence About Florence. Viitattu 22.3.2012. (englanniksi)
  9. ↑ a b Art and culture of Florence About Florence. Viitattu 25.2.2012. (englanniksi)
  10. ↑ a b c d Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, artikkelit Firenze ja Medici, WSOY 1998, ISBN 951-0-33044-2
  11. ↑ a b History (Arkistoitu – Internet Archive) Lonely Planet
  12. ↑ The English Cemetery in Florence and the Anglo-Florentine Community Victorian Web
  13. ↑ Florence as a capital city 1865-1870 The Florentine. 2005.
  14. ↑ Piazza della Repubblica, Florence Tue Find
  15. ↑ Florence and the Arno (Arkistoitu – Internet Archive) Florence Student Service
  16. ↑ Bomb Outside Uffizi in Florence Kills 6 and Damages Many Works NY Times.
  17. ↑ Amministrazione Comune di Firenze. Arkistoitu 25.10.2011. Viitattu 25.2.2012. (italiaksi)
  18. ↑ Inaugurato il primo fontanello di aqua refrigerata naturale a Sesto Fiorentino Firenze News. Arkistoitu 10.4.2015. Viitattu 21.3.2012. (italiaksi)
  19. ↑ Record in Florence, 12 million visitors in 2011 Florence Daily News
  20. ↑ Finding Leonardo da Vinci’s Florence (Arkistoitu – Internet Archive) ISWA 2012
  21. ↑ a b Firenze, più abitanti e meno occupazione La Republica Firenze. Viitattu 25.2.2012. (italiaksi)
  22. ↑ The 100 Oldest Companies in the World BizAims. Arkistoitu 17.2.2012. Viitattu 25.2.2012.
  23. ↑ Firenze Santa Maria Novella Grandistazioni.it. Viitattu 27.7.2021. (italiaksi)
  24. ↑ Getting there and around Lonely Planet
  25. ↑ Line 1 comune.fi.it. Viitattu 6.2.2017. (englanniksi)
  26. ↑ Cities citypopulation.de.
  27. ↑ University of Florence (Università di Firenze) university guide.
  28. ↑ About the EUI European University Institute. Viitattu 27.1.2024. (englanti)
  29. ↑ Uffici Gallery Visit Florence
  30. ↑ By David R. B. Kimbel: Italian Opera, s. 1, 58. Cambridge University Press, 1994. ISBN 9780521466431
  31. ↑ Florence Symphon Orchestra (englanniksi)
  32. ↑ Churches, cathedrals, basilicas and monasteries of Florence casasantapia.com. Arkistoitu 9.3.2012. Viitattu 20.3.2012. (englanniksi)
  33. ↑ Historic Centre of Florence Unesco Heritage Centre
  34. ↑ a b Sports in Florence About Florence
  35. ↑ Stadio Artemio Franchi The Stadium Guide
  36. ↑ Marathon presentation Firenze marathon
  37. ↑ Turun ystävyyskaupungit Turku.fi. Viitattu 18.12.2017.

Aiheesta muualla

muokkaa
  •   Matkaopas aiheesta Florence Wikivoyagessa (englanniksi)
Firenzen metropolikaupunki

Bagno a Ripoli | Barberino Val d’Elsa | Barberino di Mugello | Borgo San Lorenzo | Calenzano | Campi Bisenzio | Capraia e Limite | Castelfiorentino | Cerreto Guidi | Certaldo | Dicomano | Empoli | Fiesole | Figline e Incisa Valdarno | Firenze | Firenzuola | Fucecchio | Gambassi Terme | Greve in Chianti | Impruneta | Lastra a Signa | Londa | Marradi | Montaione | Montelupo Fiorentino | Montespertoli | Palazzuolo sul Senio | Pelago | Pontassieve | Reggello | Rignano sull’Arno | Rufina | San Casciano in Val di Pesa | San Godenzo | Scandicci | Scarperia e San Piero | Sesto Fiorentino | Signa | Tavarnelle Val di Pesa | Vaglia | Vicchio | Vinci

 
Unescon maailmanperintökohteet Italiassa
Euroopan kulttuuripääkaupunki
1980-luku
1990-luku
2000-luku
2010-luku
2020-luku
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Firenze&oldid=22708055”