Circeji
Circeji (lat. Circeii, m.kreik. Κιρκαία, Kirkaia) oli antiikin aikainen kaupunki Latiumissa Italiassa.[1] Se sijaitsi lähellä nykyisiä San Felice Circeon ja Sabaudian kaupunkeja.[2][3][4] Circeji oli alun perin volskien kaupunki. Myöhemmin se kehittyi tavalliseksi roomalaiseksi kaupungiksi.[1]
| Circeji | |
|---|---|
| Circeii | |
 Circejin akropoliin muureja. |
|
| Sijainti | |
  Circeji |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Italia |
| Paikkakunta | San Felice Circeo ja Sabaudia, Latina, Latium |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta | Rooman valtakunta |
| Alue | Latium, Regio I Latium et Campania, Italia |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede
muokkaaCirceji sijaitsi Circeius mons (nyk. Monte Circeo) -vuoren juurella Tyrrhenanmereen työntyvällä niemellä lähellä merenrantaa.[1] Kaupunki oli alun perin rakennettu niemen itälaidalle ja siirrettiin myöhemmin länsilaidalle noin 3–4 kilometrin päähän alkuperäisestä paikasta.[2][3] Kaupungin satama sijaitsi länsirannalla nykyisen Porto di Paolan paikalla. Tabula Peutingeriana sijoittaa Circejin 19 roomalaisen mailin päähän samalla rannikolla luoteeseen sijainneesta Asturasta ja 15 mailin päähän idänpuolen Tarracinasta. Ensin mainittu etäisyys on todelliseen nähden liian lyhyt ja viimeksi mainittu liian pitkä.[1] Circejin sijainti oli syrjäinen tieverkkoon nähden, ja sen kautta kulki ainoastaan Tarracinasta Antiumiin kulkenut rannikkotie.[5]
Historia
muokkaaCircejin nimi viittaa kreikkalaisen mytologian Kirkeen, ja sitä pidettiin joskus paikkana, jossa hän asui ja johon Odysseus pysähtyi harharetkillään.[3][6] Historiassa Circeji mainitaan ensimmäisen kerran vasta Tarquinius Superbuksen aikana. Hän perusti sinne siirtokunnan samaan aikaan kuin Signiaan.[1][7] Paikalla on kuitenkin todennäköisesti jo ennen tätä ollut varhaisempi volskilainen tai ehkä todennäköisemmin tyrrheniläisten pelasgien asutus.[1]
Dionysios Halikarnassoslainen mainitsee siirtokunnan perustamisen motiiveiksi kaupungin edullisen sijainnin sekä kaupan kannalta että linnoituksena volskeja vastaan. Circeji mainitaankin Latiumin kauppa- ja merenkulkukaupunkien joukossa sopimuksessa, jonka roomalaiset ja karthagolaiset tekivät heti Tarquiniuksen karkotuksen jälkeen.[1][8] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Circeienses, kreikaksi Kirkaioi (Κιρκαῖοι) ja Kirkaitai (Κιρκαΐται).[1]
Myöhemmin 400-luvulla eaa. Circeji mainitaan Coriolanuksen valloittamien kaupunkien joukossa. Hänen sanotaan karkottaneen roomalaiset siirtokuntalaiset ja antaneen kaupungin volskeille.[1][9] Myöhemmin roomalaiset valtasivat kaupungin takaisin ja lähettivät sinne uuden siirtokunnan kolme vuotta ennen sotaa galleja vastaan.[1][10] Pian tämän jälkeen circejiläiset, samoin kuin toisen Rooman siirtokunnan Velitraen asukkaat, kuitenkin kapinoivat Roomaa vastaan ja liittyivät volskien puolelle.[1][11] Circeji vaikuttaa saaneen tuolloin itsenäisyyden, koska latinalaissodan puhjetessa vuonna 340 eaa. se esiintyy latinalaisliiton kaupunkien joukossa, ja circejiläinen Lucius Numicius oli toisena preetorina latinalaisten johdossa.[1][12]
Circejin kohtaloa sodan jälkeen ei mainita antiikin aikaisissa lähteissä, mutta siitä tehtiin todennäköisesti jälleen siirtokunta, koska se esiintyy vuosien 217–202 eaa. toisen puunilaissodan aikaan yhtenä Rooman kolmestakymmenestä latinalaisesta siirtokunnasta, ja yhtenä niistä kahdestatoista, jotka eivät kyenneet antamaan armeijaan sovittua osaa.[1][13] Circeji mainitaan jälleen vuonna 198 eaa., kun karthagolaiset yrittivät yllyttää seudun orjia kapinaan.[1][14]
Tämän jälkeen Circejiä ei enää mainita antiikin historiankirjoituksessa. Kaupunki vaikuttaa taantuneen vähitellen ja muuttuneen merkityksettömäksi paikaksi, samalla kun sen sijainti muuttui hieman eristyneeksi ja syrjäiseksi. Strabon kutsuu sitä pikkukaupungiksi (πολίχνιον, polikhnion). Rooman yläluokan parissa Circejiä pidettiin kuitenkin tasavallan ajan lopulla ja keisarikaudella soveliaana paikkana vapaa-ajanviettoon, ja ainakin Tiberiuksella ja Domitianuksella oli siellä huvilat.[1][15] Toisaalta kaupunki valittiin joskus karkotuspaikaksi; Octavianus esimerkiksi karkotti sinne Lepiduksen.[1][16] Circeji tunnettiin myös ostereidensa määrästä ja hyvästä laadusta.[1][17] Viimeinen maininta Circejistä on Tabula Peutingerianassa.[1]
Rakennukset ja löydökset
muokkaa
Circejin jäänteitä on erityisesti Monte della Cittadella. Paikalta on löydetty monikulmaisista kivistä tehdyn muurin sekä portin jäänteitä.[1][2] Arkkitehtoonien tyyli on massiivista. Muurit muistuttavat samaan aikaan rakennetuksi sanotun Signian muureja. Joitakin myöhempää roomalaista tyyliä edustavia löytöjä on tehty nykyisen San Felice Circeon paikalta.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Smith, William: ”Circeii”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Circeii 1 Pleiades. Viitattu 3.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Circeii 2 Pleiades. Viitattu 3.10.2022. (englanniksi)
- ↑ ”44 D3 Circeii 1, 44 D3 Circeii 2”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
- ↑ Circei Paulys Realencyclopädie der classischen Altertumswissenschaft. Viitattu 3.10.2022. (saksaksi)
- ↑ Kirke Theoi Greek Mythology. Viitattu 3.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Livius: Rooman synty 1.56; Dionysios Halikarnassoslainen: Rooman historia (Rhōmaikē arkhaiologia) 4.63.
- ↑ Polybios: Historiai 3.22.
- ↑ Livius: Rooman synty 2.39; Dionysios Halikarnassoslainen: Rooman historia (Rhōmaikē arkhaiologia) 8.14.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.102.
- ↑ Livius: Rooman synty 6.12–13, 6.21.
- ↑ Livius: Rooman synty 8.3.
- ↑ Livius: Rooman synty 27.9, 29.15.
- ↑ Livius: Rooman synty 32.26.
- ↑ Cicero: Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 15.1. 0; Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Tiberius 72; Martialis: Epigrammit 11.7.4; Statius: Silvae 1.3.85.
- ↑ Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Augustus 16.
- ↑ Horatius: Satiirit 2.4. 33; Juvenalis: Satiirit 4.140; Plinius vanhempi: Naturalis historia 32.6 s. 21.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Circeji Wikimedia Commonsissa