[go: up one dir, main page]
Wikipedia

Bukarest

Romanian pääkaupunki

Bukarest (rom. București [bukuˈreʃtʲ]) on Romanian pääkaupunki. Se on 1,6 miljoonalla asukkaallaan myös maan suurin kaupunki. Kaupunki sai nimensä 70 vuotta eaa. daakialaisen Bucur-nimisen paimenen mukaan, jonka alueelle Dâmbovițajoen varteen alkoi muodostua "Bucurin kylä".[2] Ensimmäiset merkinnät historiankirjoihin kaupunki sai vasta 1400-luvulla, kun ruhtinas Vlad Țepeș rakennutti alueelle voivodilinnan.[2]

Bukarest
(București)
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Bukarest

Koordinaatit: 44°25′57″N, 26°06′14″E

Valtio Romania
Ensimmäinen asiakirjamaininta 1459
Hallinto
 – Pormestari Sorin Oprescu
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 228 km²
 – Metropolialue 5 046 km²
Korkeus 60–90 m
Väkiluku (2007) 1 677 985[1]
 – Väestötiheys 7 360 as./km²
 – Metropolialue 2 042 000
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3









Vuonna 1862 Bukarestista tuli Romanian pääkaupunki, joka kokosi taiteilijoita, älymystöä ja eliittiä. Bukarestille annettiin lempinimeksi ”Pikku Pariisi” (”Micul Paris”).[3] Kaupunki sai kokea molemmat maailmansodat, vuoden 1940 maanjäristyksen sekä Nicolae Ceaușescun valtakauden.[2] Vuoden 2011 väestönlaskennassa Bukarestissa oli 1 677 985 asukasta.[4] Metropolialue mukaan laskettuna Bukarest on Euroopan unionin yhdeksänneksi suurin kaupunki.[5]

Maantiede

muokkaa
 
Dâmbovița

Bukarest sijaitsee Dâmbovițan varrella. Dâmbovița virtaa Argeșiin, joka on Tonavan sivujoki. Kaupungin alueella sijaitsee useita järviä, joista tärkeimpiä ovat Herăstrău, Floreasca, Tei ja Colentina. Keskustassa on myös pieni tekojärvi Cișmigiu, jonka ympärille on rakennettu puisto. Cișmigiun puisto avattiin vuonna 1847 saksalaisen arkkitehdin Carl F.W. Meyerin suunnitelmia mukaillen. Muita tärkeitä kaupungin puistoja ovat Herăstrăun puisto sekä Bukarestin kasvitieteellinen puutarha.[6] Kasvitieteellinen puutarha on Romanian suurin yli 10 000 lajin kokoelmallaan. Puisto oli Romanian kuningasperheen suojeluksessa.

Bukarest sijaitsee alangolla, jota aikoinaan peittivät laajat metsäalueet. Kuten monen muunkin tuon aikakauden kaupungin, myös Bukarestin sanotaan olevan rakennettu seitsemän kukkulan keskelle. Kaupungin pinta-ala on yhteensä 226 km2.[7] Kaupungin kanssa samalla pituuspiirillä 26°05'48" E ovat Helsingin ja Johannesburgin kaupungit, ja samalla leveyspiirillä 44°24'49" N sijaitsevat Belgrad, Geneve, Bordeaux sekä Minneapolis.[7]

Ilmasto

muokkaa

Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Bukarest kuuluu kesäkuumaan mannerilmastoon (luokka Dfa). Sijaintinsa vuoksi kaupungin talvet voivat olla tuulisia ja lämpötila laskee nollan alapuolelle. Kesän keskilämpötila on 23 astetta, vaikka helleaikoina lämpötilat voivat nousta jopa 35–40 asteeseen.

Bukarestin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 1,5 4,1 10,5 18 23,3 26,8 28,8 28,5 24,6 18 10 3,8 ka. 16,5
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −5,5 −3,3 0,3 5,6 10,5 14 15,6 15 11,1 5,7 1,6 −2,6 ka. 5,7
Sademäärä (mm) 40 36 38 46 70 77 64 58 42 32 49 43 Σ 595
Sadepäivät (d) 6 6 6 7 6 6 7 6 5 5 6 6 Σ 72
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
1,5
−5,5
4,1
−3,3
10,5
0,3
18
5,6
23,3
10,5
26,8
14
28,8
15,6
28,5
15
24,6
11,1
18
5,7
10
1,6
3,8
−2,6
S
a
d
a
n
t
a 		40
36
38
46
70
77
64
58
42
32
49
43


Lähde: [8]

Historia

muokkaa
 
Spiriin mäki vuonna 1837 missä nykyisin sijaitsee parlamenttitalo.

Ensimmäinen löydetty kirjallinen maininta Bukarestista on päivätty 20. syyskuuta vuonna 1459, jolloin Valakian prinssi Vlad III määräsi Bucurin kylään rakennettavaksi linnoituksen.[9] Käsityöläiset alkoivat rakentaa Dâmbovițan rannoille talojaan, ja aikakauden asiakirjoista löytyy merkintä, joka on päivätty 5. kesäkuuta vuonna 1589, käsityöläiskadusta "Ulița Mare" (isokatu), joka nykyisin tunnetaan nimellä Lipscani.[9] 13. marraskuuta 1594 Mihail Urhea nousi osmaanien hallintoa vastaan, ja Bukarestissa ryhdyttiin surmaamaan heidän velkojiaan.[10] Sinan Pashan johtamat joukot kukistivat kapinan ja tuhosivat kaupungin lähes kokonaan.[11] Kaupunkia ryhdyttiin rakentamaan uudelleen Valakian prinssi Matei Basarabin johdolla.[12]

Paha onni kuitenkin vainosi kaupunkia, ja vain 15 vuotta myöhemmin, vuonna 1655, Hospodarin palkkasotilaat kapinoivat prinssi Constantin Șerbania vastaan pidättäen ja surmaten useita korkea-arvoisia pajareita. Transilvanialaisten joukot kukistivat palkkasotilaiden kapinan saman vuoden kesäkuussa.[13] Constantin Șerban aloitti mittavat jälleenrakennustoimet, jotka kuitenkin keskeytyivät, sillä Șerbanin määräyksestä kaupunki poltettiin, jotteivät Mihnea III ja hänen osmani-liittolaiset valloittaisi sitä.[14] Kaupungin jälleenrakentamista oli todistamassa osmanimatkailija Evliya Çelebi, jonka mukaan pieni kaupunki nousi takaisin yhtä nopeasti kuin se oli tuhoutunutkin.[15]

Valakian oikeus siirrettiin Bukarestiin ruhtinas Constantin Brâncoveanun aloitteesta vuonna 1698. Brâncoveanu oli suuri kulttuurin ystävä, ja hänen aikakaudellaan Bukarestiin perustettiin muun muassa kirjapaino ja ensimmäiset oppilaitokset.[16][17]

 
Bukarest 1700-luvulla.

Seuraavan 200 vuoden aikana kaupunki kärsi useita luonnonkatastrofeja, sotia ja vuonna 1813 ruton.[18]

Kaupungin hallinnasta käytiin taisteluja osmanien, Habsburgin monarkian sekä Venäjän keisarikunnan välillä.

Vuoden 1807 väestönlaskennassa kaupungissa oli 3 523 kauppaa. 13 vuotta myöhemmin siellä vaikutti yli 200 keisarikunnan rakennusta, kauppapaikkaa ja puistoa. Kreikan vapaussodan myötävaikuttama Valakian vallankumous vuonna 1821 oli Bukarestin uuden ajan alku. Vuonna 1830 kaupunkiin perustettiin ensimmäinen valtuusto ja kaupunki jaettiin viiteen eri sektoriin. Romanian kuningaskunnan julistauduttua itsenäiseksi Osmanien valtakunnasta vuonna 1877 Bukarestista tuli kuningaskunnan pääkaupunki, ja tämän tapahtuman vaikutuksena taloudellinen ja taiteellinen kehitys käynnistyi.

Vuonna 1869 ensimmäinen rautatie rakennettiin Bukarestin ja Giurgiun välille[19], ja vuotta myöhemmin valmistui rautatie Bukarest-Ploiesti-Galati-välille. Samaan aikaan rakennettiin "Mumbain" rautatieasema, jota nykyisin kutsutaan Gara de Nordiksi. Kaupunki sai sähköiset katuvalot vuonna 1882, ja kaupungin läheisyyteen Grozăveștiin rakennettiin vuonna 1894 voimalaitos, joka edesauttoi raitiovaunujen tuloa kaupungin katukuvaan.

 
I.C. Brătianu Boulevard vuonna 1930.

Keskusvallat miehitti Bukarestin ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä 6. joulukuuta 1917. Tällöin Romanian pääkaupungiksi tuli väliaikaisesti Iași. Bukarestin miehitys päättyi marraskuussa 1918, ja kaupungista tuli Suur-Romanian pääkaupunki. Kaupunki sai vuosittain lähes 30 000 uutta asukasta ja laajeni huomattavasti.[20] Kuningas Kaarle II:n aikana kaupunkiin rakennettiin useita palatseja, riemukaari sekä Gara de Nord:iin uusi siipi.[21]

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1944 liittoutuneet pommittivat Ion Antonescun johtamaa Romaniaa, ja Bukarestia pommitettiin usein. Romanian vaihtaessa puolta 23. elokuuta 1944 oli Luftwaffen vuoro pommittaa kaupunkia.

Bukarest kärsi merkittävästi toisen maailmansodan liittoutuneiden pommituksissa. Kaupungille on aiheutunut kärsimystä myös maanjäristyksistä: 10. marraskuuta 1940 Vrancean alueella[22] sekä 4. maaliskuuta 1977 Itä-Karpaateilla tapahtuneesta maanjäristyksestä, jossa kuoli lähes 1 500 kaupunkilaista ja tuhoutui 40 asuinkorttelia ja satoja rakennuksia.[23]

Kaupunkia alettiin rakentaa 1970-luvulla uudelleen Nicolae Ceaușescun systematisaation mukaan. Vuonna 1978 tehtiin päätös uudesta kansankeskustasta (Centrul Civic), jonka tieltä purettiin rakennukset kahdeksan neliökilometrin alueelta. Purettuihin tai siirrettyihin rakennuksiin kuului muun muassa 3 luostaria, 20 kirkkoa, 3 synagogaa, 3 sairaalaa, 2 teatteria ja merkittävä art deco -stadioni. Purkutöihin kuului myös 40 000 asukkaan siirto uusiin asuntoihin, eräiden jopa päivän varoitusajalla. Tilalle tuli Pariisin Champs-Élysées’n kaltainen mutta sitä muutaman metrin pidempi itä-länsisuuntainen bulevardi, joka päättyy länsipäässään Kansan taloon (Casa Poporului, nykyisin Palatul Parlamentului). Keskustaan rakennettiin lukuisia hallituksen virastoja. Purettuja asuinrakennuksia korvaamaan rakennettiin sama määrä uusia asuntoja, jotka oli kuitenkin tarkoitettu vain korkeimmalle puolueväelle. Suunnitelmissa oli lisäksi muun muassa Tonavan-Bukarestin kanava, joka ei koskaan valmistunut. Keskustan avoimet tilat saivat myöhemmin humoristisen lisänimen Ceaușima (Ceaușescu + Hiroshima).

Ceaușescun uuden keskustan asuinrakennukset eivät ole kelvanneet Romanian post-kommunistiselle rahaeliitille, ehkä lukuun ottamalla Unirea-toria, jossa Centrul Civic risteää Dâmbovițajoen kanssa. Rakennushanke jäi kesken itäpäästä Mircea Vodă ja Nerva Traian -katujen väliltä, jonne jäi noin 30 hehtaarin puolivalmiiden rakennusten alue. Vuonna 2006 sen uudelleenkehittämiseksi tehtiin paljon keskustelua aiheuttanut Esplanada-suunnitelma.

Centrul Civicia ympäröi edelleen historiallisten rakennusten ja kaupunginosien alue. Etenkin Lipscani-katu on entisöity. Sf. Nicolai-Mihai Vodăn kirkko siirrettiin purkamisen sijaan, ja Antimin luostari on entisellään. Unirii-torin laidalla on Dealul Metropoliei, jossa on patriarkan katedraali, Romanian ortodoksisen kirkon keskus.

 
Romanian joukkoja marssimassa Mihail Kogălniceanun aukiolla vuonna 1941.

Bukarestissa solmitut rauhat

muokkaa

Hallinto

muokkaa
Sektori Pinta-ala Asukasluku (2005) Väestötiheys /km2
Sektori 1 67.5 229 238 3396.1
Sektori 2 32 360 750 11 273
Sektori 3 34 393 226 11 565
Sektori 4 34 299 414 8806.3
Sektori 5 30 282 935 9431.2
Sektori 6 38 359 396 9457.8

Bukarestin hallinnollinen järjestelmä poikkeaa muun Romanian järjestelmästä, sillä se on ainoa kaupunki, joka ei kuulu mihinkään piirikuntaan. Kaupungin 55-paikkaista kaupunginvaltuustoa on johtanut pääpormestari Sorin Mircea Oprescu vuodesta 2008.[24]. Kaupungin hallinto on jaettu kuuteen itsenäiseen sektoriin, jolla jokaisella on oma pormestari, kaupungintalo sekä 27-paikkainen valtuusto. Kaupunginvaltuusto tekee päätöksiä koko kaupunkia käsittelevistä asioista (sähkö- ja vesijohdot, päätiet sekä julkinen liikenne) kun taas sektorit yksittäistä ihmistä koskevista asioista (koulutus, sivutiet, puistot).[25]

Sektori 1.

muokkaa
 
Sektorin 1 sijainti.

Sektori 1 on Bukarestin pohjoisin ja pinta-alaltaan (67,5 km2) suurin sektori. Vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan sektorissa asui 229 238 asukasta.[4]

Pormestarina on toiminut vuodesta 2004 lähtien Andrei Ioan Chiliman.[26] Sektorin tulot vuodessa on 1 144 197 000 LEU:ta (251 miljoonaa €).[27], mikä tekee siitä varakkaimman sektorin Bukarestissa. Sektorin alueella pitää pääkonttoria muun muassa Blue Air.[28] Sektorissa ovat seuraavat lähiöt:

  • Băneasa
  • Pipera
  • Floreasca
  • Gara de Nord

Sektori 2.

muokkaa
 
Sektorin 2 sijainti.

Sektori 2 on asukasluvultaan toiseksi suurin 357 338 asukkaallaan,[4] ja sen pinta-ala on yhteensä 32 km2.[29] Pormestarina on toiminut vuodesta 2000 lähtien Neculai Onțanu.[30] Sektori on talousongelmissa, sillä vuoden 2012 budjetin mukaan sen talous on 244 725 000 LEU:ta (54 milj €) alijäämäinen.[31] Sektorissa ovat seuraavat lähiöt:

  • Pantelimon
  • Colentina
  • Obor

Sektori 3.

muokkaa
 
Sektorin 3 sijainti.

Sektori 3 on Bukarestin itäisin sektori. Vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan siellä asui 393 226 asukasta, ja se on suurin sektori sekä asukasluvun että väestötiheyden mukaan.[4]

Liviu Negoiță on toiminut sektorin pormestarina vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2011 sektorin budjetti oli 57 430 800 (14 milj €) LEU:ta alijäämäinen.[32]

Sektorissa ovat seuraavat lähiöt:

  • Vitan
  • Titan
  • Centru Civic

Sektori 4.

muokkaa
 
Sektorin 4 sijainti.

Sektori 4 on eteläisin sektoreista, ja siellä asui vuonna 2007 299 414 asukasta.[4] Sektorin pinta-ala on 34 km2, ja se on yksi vanhimmista asutuista alueista Bukarestissa.[33] Sektoria on johtanut vuodesta 2008 lähtien pormestari Cristian Popescu Piedone. Vuoden 2012 budjetti on 718 600 000 LEU:ta (158 milj. €) ylijäämäinen.[34]

Sektorissa ovat seuraavat lähiöt:

  • Berceni
  • Giurgiului
  • Olteniței
  • Tineretului

Sektori 5.

muokkaa
 
Sektorin 5 sijainti.

Sektori 5 on pinta-alaltaan (30 km2) pienin ja asukasluvultaan (282 935 asukasta 2007) toiseksi pienin sektori Bukarestissa.[4] Sektorilla sijaitsee romaanien asuttama slummialue Ferentari.[35] Sektorin pormestarina on toiminut vuodesta 2000 lähtien Marian Vanghelie.[36]

Sektorissa ovat seuraavat lähiöt:

  • Rahova
  • Ferentari
  • Cotroceni
  • 13 Septembrie

Sektori 6.

muokkaa
 
Sektorin 6 sijainti.

Sektori 6 on läntisin Bukarestin sektoreista. Sen pinta-ala on yhteensä 38 km2 ja vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan alueella asui 359 396 asukasta.[4] Bukarestin kolme suurinta jalkapalloseuraa on kotoisin tältä sektorilta.[37] Sektorin alueella toimii 9786 erilaista yritystä sekä 10 isoa kauppakeskusta.[37] Sektorin pormestarina on toiminut vuodesta 2001 Cristian Constantin Poteraș.[38] Sektorin vuoden 2012 budjetti oli 3 800 000 LEU:ta (900 000 €) ylijäämäinen.[39]

Sektorissa ovat seuraavat lähiöt:

  • Giulești
  • Drumul Taberei
  • Militari
  • Crângași

Oikeusjärjestelmä

muokkaa
 
Bukarestin oikeustalo.

Kaupungin oikeusjärjestelmä on samankaltainen muiden piirikuntien kanssa. Jokaisella sektorilla on oma ensimmäisen asteen oikeutensa judecătorie, josta seuraava oikeusaste on kaupunginoikeus. Bukarestissa on myös kassaatio-oikeus sekä valtiosääntöoikeus.

Bukarestissa on oma poliisilaitos, Poliția București (tai Poliția Capitalei), jonka toimialueena on koko kaupunki. Sen esikunta sijaitsee Ștefan cel Mare -bulevardilla, kaupungin keskustassa, ja poliisiasemia on jokaisessa sektorissa.[40] Vuodesta 2004 lähtien jokaisen sektorin hallinnon alaisena on myös paikallispoliisi Poliția Comunitară, joka vastaa poliisitoiminnasta paikallisesti. Paikallispoliisin toimivaltuudet ovat kuitenkin rajatummat kuin muiden poliisien.[41] Bukarestissa sijaitsevat lisäksi santarmien sekä kansallisen poliisin esikunnat.[42]

Rikollisuus

muokkaa

Bukarestin rikollisuusaste on matala verrattuna muihin Euroopan pääkaupunkeihin.[43] Väkivaltarikollisuutta on vähän, sillä esimerkiksi vuonna 2007 kaupungissa tapahtui 11 murhaa ja 983 muuta väkivallantekoa.[44] Vaikka järjestäytyneellä rikollisuudella on kaupungissa vahva jalansija, sen vaikutus ei näy päivittäisessä elämässä. Näpistykset ja muut turisteihin kohdistuvat huijaukset ovat kuitenkin erittäin yleisiä.[45][46]

Vielä 1990-luvulla katulapset olivat yksi kaupungin suurimmista ongelmista. Nykyisin katulasten määrä on vähentynyt, ja koko Romaniassa arvioidaan olevan noin 2 000 lasta, jotka asuvat joko täysin tai osittain kadulla.[47]

Väestö

muokkaa
Vuosi Kaupungin väestönkasvu[48][49]
1800 32 000
1859   122 000
1900   282 000
1918   383 000
1930   639 000
1948   1 025 180
1956   1 177 661
1966   1 452 000
1977   1 807 239
1992   2 067 545
2000   2 300 000
2003   2 082 000
2011   1 677 985
Etnisyys[50] Määrä %
Romanialaiset 1 621 501 96,6 %
Romanit 21 394 1,27 %
Ei tiedossa 13 705 0,82 %
Muut kansallisuudet 12 978 0,77 %
Unkarilaiset 3 463 0,21 %
Turkkilaiset 2 388 0,14 %
Saksalaiset 1 110 0,07 %
Lipovanit 779 0,04 %
Tataarit 388 0,02 %
Ukrainalaiset 279 0,01 %

Bukarest on kasvanut voimakkaasti viimeisten kahdensadan vuoden aikana lähinnä Romanian kaupungistumisen myötä. Ennen 1800-lukua romanialaiset olivat yleensä maanviljelijöitä, jotka asuivat maaseudulla. Kasvu on tapahtunut kahdessa erillisessä syklissä: ensin luontaisen teollisuuden kehittymisen myötä ja sitten Nicolae Ceaușescun valtakaudella, kun hän kielsi abortin ja siirsi ihmisiä asumaan kasvukeskuksiin.[51] Nykyään 9 % Romanian väestöstä asuu Bukarestissa.[50]

Odotettavissa oleva elinikä Bukarestissa vuosina 2005–2007 oli 73,3 vuotta, joka on noin kaksi vuotta enemmän kuin keskimäärin Romaniassa.[49] Kaupungin asukkaista noin 51 % on työikäisiä, ja heistä 18,6 % työskentelee kaupan alalla, 18,5 % teollisuudessa, 12,3 % rakennusalalla, 5,5 % opetusalalla ja 5,3 % terveydenhuollon alalla.[52]

Koulutus

muokkaa
 
Bukarestin yliopiston päärakennus.

Bukarestin ensimmäinen moderni korkeakoulu oli Ruhtinaskunnan akatemia, joka perustettiin vuonna 1694. Vuonna 1864 se jaettiin Bukarestin yliopistoksi ja Saint Savan lukioksi.[53][54] Vuonna 2010 Bukarestin yliopistossa opiskeli 30 000 opiskelijaa, joista tuhat oli ulkomaalaisia.[55]

Nykyään kaupungissa sijaitsee 16 kunnallista ja 19 yksityistä yliopistoa. Yksityisiä yliopistoja on arvosteltu niiden opetuksen tason ja korruption vuoksi.[56][57] Epäilysten vuoksi yliopistot eivät ole nauttineet suurta kansainvälistä arvostusta.[58] Toimet korruption kitkemiseksi ovat tehonneet, ja nykyään kaupunkikuvassa näkyy yhä enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita, pääasiassa Aasiasta.[59]

Kaupungissa on noin 450 julkista peruskoulua. Jokainen Bukarestin sektori hallinnoi kouluja itsenäisesti.[60] Vuonna 2010 Bukarestin peruskouluissa oli yhteensä 262 073 oppilasta, 14 520 pätevää opettajaa sekä 2 484 epäpätevää opettajaa.[61]

Liikenne

muokkaa

Bukarest toimii useiden eri liikennemuotojen risteysasemana. Vuonna 1998 kaupunki aloitti yhteistyön[62] japanilaisen viraston Japan International Cooperation Agencyn (JICA) kanssa. JICA esitti vuonna 2000 suunnitelman[63] kaupungin sisäisen liikenteen parantamiseksi ja tehostamiseksi. Suunnitelman mukaan huomiota pitäisi kiinnittää yhdeksään eri pääluokkaan ja sen kustannusvaikutus olisi yli 2 miljardia dollaria.

Paikallisliikenne

muokkaa

Kaupungin sisäistä liikennettä liikennöi Regia Autonomă de Transport București (RATB) yhtiö. Yhtiön käytössä on linja-autoja, johdinautoja, raitiovaunuja ja pikaraitioteitä.[64] Bukarestin metroa liikennöi Metrorex-yhtiö. RATB ja Metrorex ovat erillisiä yhtiöitä, eikä niissä voi matkustaa samalla lipulla.

Linja-autoliikenne

muokkaa
 
Linja 36.

Kaupungin alueella on yhteensä 1 374 kilometriä linja-autoreittejä ja 121 säännöllisesti liikennöityä linjaa.[65] RATB:llä on käytössään 1014 linja-autoa, joista 99 % on pyörätuoliystävällisiä.[66]

Johdinautoliikenne

muokkaa

RATB:llä on 19 johdinautolinjaa, jotka käsittävät yhteensä 164,1 kilometriä.[65]. Kalusto päivitettiin 1990-luvulla Ikarus-merkkisillä autoilla. Samalla päivitettiin pysäkkien aikataulut elektronisiksi.

Raitiovaunuliikenne

muokkaa

Bukarestin alueella on yhteensä 332,2 kilometriä raitiovaunukiskoja. RATB liikennöi näillä 21 eri linjalla. Vain yksi näistä linjoista on pyörätuoliystävällinen.[65]

Metro

muokkaa
 
Bukarestin metrokartta 2009.

Bukarestin metro koostuu neljästä linjasta, joiden pituus on yhteensä 69,25 kilometriä. Metroa käyttää päivittäin 485 500 asiakasta.[67] Kahden uuden metrolinjan rakennustyöt on aloitettu vuonna 2011, ja niistä toinen yhdistää päärautatieaseman ja lentokentän.[68]

Maantieliikenne

muokkaa

Bukarest on Romanian tieverkoston tärkein risteysasema. Metropolialueelle oli rekisteröity vuonna 2008 1,24 miljoonaa ajoneuvoa, joista 985 000 oli yksityisomistuksessa.[69] Tieverkosto on paikoin erittäin huonossa kunnossa. Kaupunki aloitti vuonna 2008 projektin 60 eri kadun korjaamiseksi.[62]

Rautatieliikenne

muokkaa

Romanian rautatieverkoston risteysasema on București Gara de Nord -asema. Rautatieverkostoa liikennöi valtiollinen Căile Ferate Române (CFR) -yhtiö.[70] Bukarestiin on rautatieyhteys monista Euroopan kaupungeista:[71]

Lentoliikenne

muokkaa

Bukarestia palvelee kaksi lentokenttää, Henri Coandăn lentoasema ja Băneasan lentoasema.[70]

Henri Coandăn lentoasema

muokkaa
 
Henri Coandăn lentoaseman saapuvan liikenteen aula.

Henri Coandăn lentoasema sijaitsee 16,5 kilometriä Bukarestista luoteeseen Otopenin kaupungissa Ilfovin piirikunnassa. Lentokentältä liikennöi Romanian kansallinen lentoyhtiö Tarom. Vuonna 2011 lentokenttää käytti 5 049 443 matkustajaa, mikä oli 5,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.[72]

OTP:n liikenne
Vuosi Matkustajia (yhteensä)[73] Matkustajia (kotimaanlennot) Lentoliikenne[73] Rahti
2005 2 972 799 - 49 593 16 887 tonnia
2006   3 497 938 -   55 056   18 089 tonnia
2007   4 937 683 410 916   67 372   17 423 tonnia
2008   5 063 555   497 208   69 916 -
2009   4 480 765   496 391   69 692 -
2010   4 802 510 -   71 481 -
2011   5 049 443 - - -

Băneasan lentoasema

muokkaa
 
Băneasan lentoaseman sisäänkäynti.

Băneasan lentoasema oli vuoteen 1965 Bukarestin ainoa lentokenttä, kunnes Otopenin lentokenttä otettiin siviilikäyttöön. Vuosien 2007–2012 aikana lentokenttää käyttivät pääsääntöisesti halpalentoyhtiöt. Maaliskuussa 2012 laajojen muutostöiden jälkeen lentokenttä on VIP- sekä liikelentokäytössä ja tavanomainen reittiliikenne toimii Otopenin kentältä.[74]

Vuosi Matkustajia[73]
2005   380 474
2006   672 923
2007   968 084
2008   1 724 633
2009   1 974 337
2010   1 881 509
2011   2 398 911

Urheilu

muokkaa

Jalkapallo on eniten seurattu laji Bukarestissa. Kaupungin neljä eri joukkuetta pelaa Romanian pääsarjassa:

Stadionul Național otettiin käyttöön 6. syyskuuta 2011[75], ja se isännöi UEFA:n Eurooppa-liigan finaalin 9. toukokuuta 2012. Stadioniin mahtuu lähes 55 000 katsojaa, mikä tekee siitä kaakkois-Euroopan suurimman stadionin.[76]

Vuodesta 2007 Bukarest on järjestänyt vuosittaiset katukisat katuradalla. Rata on rakennettu parlamenttitalon ympärille. Radalla on ajettu FIA GT Championship sekä Formula 3 -kilpailuja. Vuoden 2009 sekä 2010 kilpailuja ei käyty radalla oikeusjutun vuoksi, mutta vuodesta 2011 kisoja on käyty normaalisti.[77]

Syksyisin Bukarest isännöi Romania open -tennisturnauksen, joka kuuluu ATP-kiertueeseen.[78]

Ystävyyskaupungit

muokkaa

Kunnia-asukkaat

muokkaa

Bukarestin kaupunki on myöntänyt vuosien 1990–2008 välillä kunnia-asukkaan arvonimen seuraaville henkilöille[85]:

Nimi Ammatti Nimityspäivä Esittäjä
Mariana Nicolescu 1991
George Emil Palade Solubiologi 12. toukokuuta 1992 Neuvoston sihteeristö
Viorica Cortez Mezzosopraano 23. joulukuuta 1992 Kulttuuri- ja opetuskomissio
Ileana Cotrubaș Oopperalaulajatar 23. joulukuuta 1992 Kulttuuri- ja opetuskomissio
Marina Krilovici Sopraano 23. joulukuuta 1992 Kulttuuri- ja opetuskomissio
Ionel Pantea Oopperalaulaja 23. joulukuuta 1992 Kulttuuri- ja opetuskomissio
Vuoden 1994 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailun maajoukkue Jalkapalloilijoita 11. heinäkuuta 1994 Neuvosmies Dan Iacovisac
Nadia Comăneci Voimistelija 23. marraskuuta 1994
Ion Irimescu Säveltäjä 28. helmikuuta 1995 Neuvoston sihteeristö
Mihail Viteazul (postuumisti) Prinssi 4. toukokuuta 1995 Kulttuuriosasto
Paul Calinescu Elokuvaohjaaja 22. helmikuuta 1996 Kulttuuri-, terveys- ja opetusosasto
Marin Sorescu (postuumisti) Runoilija 12. lokakuuta 1996 Kulttuuri-, terveys- ja opetusosasto
Pierre Mauroy Ranskan pääministeri 6. maaliskuuta 1997 Kulttuuri-, terveys- ja opetusosasto
Ion Voicu (postuumisti) Viulisti 6. maaliskuuta 1997 Kulttuuri-, terveys- ja opetusosasto
Dumitraşcu Lăcătuşu Sotaveteraani 6. maaliskuuta 1997 Nuoriso- ja urheiluosasto
Livia Sylva 19. toukokuuta 1997 Kulttuuriosasto
Bill Clinton Yhdysvaltain presidentti 10. heinäkuuta 1997 Pormestarin sihteeristö
Jacques Chirac Ranskan presidentti 10. heinäkuuta 1997 Pormestarin sihteeristö
Gabriela Szabo Juoksija 25. syyskuuta 1997 Sosiaali-, nuoriso- ja urheiluosasto
Nicholas Herlea Artisti 9. lokakuuta 1997 Neuvosmies Ileana Iliescu
Liviu Ciulei Elokuvaohjaaja 9. syyskuuta 1998 Kulttuuriosasto
Nursultan Nazarbajev Kazakstanin presidentti 21. syyskuuta 1998 Pormestari
Sydeneyn olympialaisten mitalistit Urheilijoita 26. lokakuuta 2000 Kulttuuri-, koulutus-, urheilu- ja media komissio
Teatteri "Ion Dacian" perustajajäsenet 15. maaliskuuta 2001 Kulttuuri-, koulutus-, urheilu- ja media komissio
Iolanda Balaș Korkeushyppääjä 23. lokakuuta 2001 Kulttuuri-, koulutus-, urheilu- ja media komissio
Gheorghe Dinică, Marin Moraru, Tamara Stănescu, Damian Crâşmaru,
Mircea Albulescu, Olga Tudor, Marcela Zamfirescu, Ileana Berlogean,
Margareta Niculescu-Celia, Dinu Săraru		 Romanian teatteripersoonia 13. marraskuuta 2001 Kulttuuri-, koulutus-, urheilu- ja media komissio
Nicholas Herlea, Ștefan Iordache, Dan Iordăchescu, Adela Mărculescu,
Draga Olteanu Matei, Ludovic Spiess, Gheorghe Zamfir		 Taiteilijoita 29. marraskuuta 2001 Ryhmä konsuleita
Veta Biriş, Achim Butaciu, Sava Brudaşcu, Matilda Cojocăriţa, Liviu Dafinescu,
Valeria Peter Predescu, Dumitru Farcaş, Benone Sinulescu, Viorica Flintaşu,
Elise Stan, Nicolae Furdui Iancu, Floarea Tănăsescu, Laura Lavric, Gheorghe Turda,
Grigore Leşe, Liviu Vasilică, Ion Luican, Sofia Vicoveanca		 Muusikkoja 29. marraskuuta 2001 Ryhmä konsuleita
Stela Popescu Näyttelijä 22. joulukuuta 2005 Kulttuuriosasto
Cristian Gaţu Käsipalloilija 16. maaliskuuta 2006 Kulttuuriosasto
Marcel Guguianu Kuvanveistäjä 27. kesäkuuta 2006 Pormestari
David Esrig Teatteriohjaaja 2. marraskuuta 2006 Kulttuuriosasto
Lucian Giurchescu Teatteriohjaaja 2. marraskuuta 2007 Kulttuuriosasto
Tudor Petrov-Popa, Andrei Ivanţoc sekä Alexandru Leşco Aktivisteja 12. heinäkuuta 2007 Kulttuuriosasto
Răducanu Necula Maalivahti 15. toukokuuta 2008 Rapid Bukarest

Diplomatia

muokkaa

Romanian ulkoministeriö perustettiin Bukarestiin kesäkuussa vuonna 1862. Ensimmäinen ulkoministeri oli Apostol Arsache.[86] Suomen ensimmäinen suurlähettiläs Väinö Tanner aloitti tehtävänsä Bukarestissa 30. heinäkuuta 1920.[87] Bukarestissa sijaitsevat muun muassa seuraavien maiden suurlähetystöt:

Bukarestin suurlähetystöt
Maa Suurlähettiläs[88] Osoite WWW
  Albania Sami Shiba[89] Str.Duiliu Zamfirescu, nr.7 44.45433844189574°N, 26.087937355041504°E
  Algeria Habib Chawki HAMRAOUI[88] Str. Theodor Aman nr. 4 44.44252043128191°N, 26.089696884155273°E [2]
  Argentina Claudio Perez PALADINO Str. Ion Câmpineanu nr.11 44.43833032265205°N, 26.094181537628174°E [3]
  Armenia Hamlet GASPARIAN Str. Intr. Poiana nr. 27 44.48427486508455°N, 26.09024405479431°E [4]
  Itävalta Michael SCHWARZINGER Str.Dumbrava Roșie nr.7 44.444833671462426°N, 26.105328798294067°E [5]
  Azerbaidžan Eldar HASANOV Str. Grigore Gafencu, nr.10 44.48744370505991°N, 26.08906388282776°E [6]
  Valko-Venäjä Sergei MOLUNOV Str. Tuberozelor nr.6 44.46090126847734°N, 26.0825514793396°E [7] (Arkistoitu – Internet Archive)
  Belgia Philippe BEKE B-dul Dacia 58 44.44611280799328°N, 26.09281897544861°E [8]
  Brasilia Raymundo Santos Rocha MAGNO B-dul Aviatorilor nr. 40 44.46270074783461°N, 26.086692810058594°E [9]
  Bulgaria Assen Tutekov Str. Rabat nr.5 44.458933263727154°N, 26.090877056121826°E [10]
  Kanada Philippe BEAULNE Str. Tuberozelor nr.1-3, 44.46064857119029°N, 26.081843376159668°E [11]
  Chile Maria Eliana CUEVAS BERNALES Str. Rabat nr.5 44.458933263727154°N, 26.090877056121826°E [12]
  Kiina Dna Huo Yuzhen Șos. Nordului nr. 2 44.47600751575513°N, 26.091177463531494°E [13]
  Kroatia Andrea Gustović ERCEGOVAC Str.Dr. Burghelea, Nr.1, 44.4365339226301°N, 26.118106842041016°E [14][vanhentunut linkki]
  Kuuba Marta Caridad Fajardo PALET Str. Nicolae Caramfil nr.73 44.48099868529878°N, 26.092362999916077°E [15] (Arkistoitu – Internet Archive)
  Kyproksen tasavalta Kalliopi AVRAAM Str. Petofi Sandor, nr.2 44.46115396467069°N, 26.078099012374878°E [16] (Arkistoitu – Internet Archive)
  Tšekki Jiři ŠITLER Str. Ion Ghica nr. 11 44.43362662520196°N, 26.101466417312622°E [17]
  Tanska Michael STERNBERG Str. Dr. Burghelea Nr.3 44.4362926109569°N, 26.11823558807373°E [18][vanhentunut linkki]
  Egypti Sanaa Esmail Atallah ESMAIL B-dul Dacia Nr.67 44.44669492073342°N, 26.102893352508545°E [19] (Arkistoitu – Internet Archive)
  Suomi Päivi Pohjanheimo Str. Atena 2 bis 44.45728682747075°N, 26.09028697013855°E [20][vanhentunut linkki]
  Ranska Philippe Gustin Str.Biserica Amzei nr.13-15 44.44554600843544°N, 26.094342470169067°E [21]
  Georgia Inga Paliani-Dittrich Str. Herăstrău nr.16 44.4690099734261°N, 26.088355779647827°E [22]
  Kreikka eorgios Poukamissas Bdul Pache Protopopescu nr.1-3 44.4405364867733°N, 26.129897832870483°E [23]
  Unkari szkar Laszlo Fuzes str. Negulescu Ștefan nr. 30 44.459293176167016°N, 26.097636222839355°E [24] (Arkistoitu – Internet Archive)
  Intia Manimekalai Murugesan Str. Mihai Eminescu nr.183 44.444534946920896°N, 26.118391156196594°E [25]
  Indonesia Marianna Sutadi Str. Gina Partichi (fostă Orlando) nr.10 44.499214361412996°N, 26.10448122024536°E [26] (Arkistoitu – Internet Archive)
  Irak Mohammed Saeed AL-SHAKARCHI Str.Venezuela Nr.6-8 44.45829001043651°N, 26.090233325958252°E [27] (Arkistoitu – Internet Archive)
  Irlanti Oliver GROGAN Str. Buzești, nr.50-52 44.44971262273855°N, 26.08331322669983°E [28]
  Israel Dan BEN-ELIEZER Bd. Dimitrie Cantemir nr.1, tronson 2+3 44.425206521061554°N, 26.104615330696106°E [29]
  Italia Mario COSPITO Str. Henri Coandă Nr. 9 44.44686342597031°N, 26.09201431274414°E [30] (Arkistoitu – Internet Archive)
  Japani Natsuo AMEMIYA Șos. Nicolae Titulescu, nr.4-8 44.45244297255861°N, 26.08254611492157°E [31] (Arkistoitu – Internet Archive)
  Jordania Maen MASADEH Str. Dumbrava Roșie Nr.1 44.44514771356416°N, 26.10675573348999°E [32]
  Libanon Mohammed EL-DIB Str. Andrei Mureșanu nr.16 44.46005128234589°N, 26.0915207862854°E [33] (Arkistoitu – Internet Archive)
  Liettua Vladimir JARMOLENKO B-dul Primăverii, nr.51 44.469400449202816°N, 26.092175245285034°E [34] (Arkistoitu – Internet Archive)
  Pohjois-Makedonia Borco DAMJANOV Str. Mihai Eminescu Nr.144 44.44730000545912°N, 26.101412773132324°E [35]
  Liettua Vladimir JARMOLENKO B-dul Primăverii, nr.51 44.469400449202816°N, 26.092175245285034°E [36] (Arkistoitu – Internet Archive)
  Malesia Mohd Fareed ZAKARIA Str. Drobeta nr.11 44.44686342597031°N, 26.106868386268616°E [37] (Arkistoitu – Internet Archive)
  Meksiko Maria Cristina de la Garza SANDOVAL Str. Dr. Louis Pasteur nr.22 44.44740723500987°N, 26.10751211643219°E [38]
  Moldova Iurie RENIȚĂ Aleea Alexandru nr.40 44.45760080261837°N, 26.08973979949951°E [39]
  Marokko Faouz El Achchabi Str. Dionisie Lupu Nr.78 44.44449664879227°N, 26.101187467575073°E [40]
  Norja Øystein HOVDKINN Atena nr.18 44.45819045869878°N, 26.0915744304657°E [41]
  Pakistan Rab NAWAZ KHAN Str. Barbu Delavrancea nr. 22 44.459683716943005°N, 26.080158948898315°E [42]
  Peru Jose Antonio Arrospide del Busto Strada Maior Gheorghe Șonțu 44.465870759522325°N, 26.082240343093872°E [43]
  Filippiinit Maria Fe T. PANGILINAN Str.Carol Davila Nr.105-107 44.43321292685644°N, 26.069505214691162°E [44] (Arkistoitu – Internet Archive)
  Puola Marek SZCZYGIEL Aleea Alexandru nr. 23 44.456953705651266°N, 26.08928918838501°E [45] (Arkistoitu – Internet Archive)
  Venäjä Oleg Sergheevici MALGINOV Șos. Pavel Kiseleff nr. 6 44.46010488544046°N, 26.08228325843811°E [46] (Arkistoitu – Internet Archive)
  Saksa Andreas von METTENHEIM av. Gheorghe Demetriade 6-8 44.459438672055555°N, 26.087154150009155°E [47]
  Serbia Zoran POPOVICI Calea Dorobanților nr. 34 44.44905394981531°N, 26.099653244018555°E [48]
  Slovakia Dagmar REPCEKOVA Str. Oțetari nr. 3 44.44877822406055°N, 26.095093488693237°E [49] (Arkistoitu – Internet Archive)
  Etelä-Afrikka Pieter Andries SWANEPOEL Str. Știrbei Vodă 26-28 44.44024540044447°N, 26.091392040252686°E [50]
  Espanja Estanislao de GRANDES PASCUAL Str. Aleea Alexandru nr. 43 44.4565363434482°N, 26.089219450950623°E [51] (Arkistoitu – Internet Archive)
  Ruotsi Anders Bengtcén Șos. Kiseleff nr. 43 44.46448485771591°N, 26.078850030899048°E [52]
  Syyria Walid OTHMAN Str. Paris nr.47 44.45636020804539°N, 26.0905122756958°E [53]
  Turkki Ömür ŞÖLENDIL Calea Dorobanților 72 44.452094505844464°N, 26.09928846359253°E [54]
  Ukraina Teofil Bauer Bdul Aviatorilor 24 44.458224918934896°N, 26.08657479286194°E [55]
  Yhdistynyt kuningaskunta Martin HARRIS Str. Jules Michelet 24 44.44382642747703°N, 26.100130677223206°E [56] (Arkistoitu – Internet Archive)
  Yhdysvallat Mark GITENSTEIN B-dul Dr. Liviu Librescu, nr. 4 - 6 44.51404292389773°N, 26.08677864074707°E [57]

Kuvia

muokkaa
  •  
    Ateneul Român -konserttitalo Bukarestissa
  •  
    Romanian kansallinen pankki Bukarestissa
  •  
    Bukarestin yliopiston päärakennus
  •  
    CEC-Pankki
  •  
    Patriarkaalinen palatsi

Lähteet

muokkaa
  • Jussila, Tapani: Romania Passi. Helsinki: Kanki press, 2008. ISBN 978-952-99419-2-6
  • Le Bass, Tom: Insight Guide Romania. Singapore: Apa Publications Ghmb & Co., 2007. ISBN 978-981-258-610-0 (englanniksi)
  • Constantin C. Giurescu: Istoria Bucureștilor. Din cele mai vechi timpuri pînă în zilele noastre. Bucharest: Pentru Literatură, 1966. (romaniaksi)
  • Ștefan Ionescu: Bucureștii în vremea fanarioților. Cluj: Dacia, 1974. (romaniaksi)
  • Neagu Djuvara: Între Orient și Occident. Țările române la începutul epocii moderne. Bucharest: Huminatas, 1995. (romaniaksi)
  • Ștefan Ionescu: Bucureștii în vremea fanarioților. Cluj: Dacia, 1974. (romaniaksi)

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Metropolikatsaus (pdf) 14.4.2011. Romanian tilastokeskus. Viitattu 6.8.2012.
  2. ↑ a b c Jussila s. 109.
  3. ↑ Bucharest, the small Paris of the East, Romanian kansallismuseon sivut. (englanniksi), viitattu 7.8.2012
  4. ↑ a b c d e f g Bukarest vuoden 2011 väestönlaskennassa (pdf) 2.2.2012. Romanian tilastokeskus. Arkistoitu 19.7.2012. Viitattu 7.8.2012 (romaniaksi).
  5. ↑ 500 largest Eu cities City Mayors. Viitattu 18.10.2013 (englanniksi).
  6. ↑ 150 de ani de Gradina Botanica (Bukarestin kasvitieteellinen puutarha) Gradina Botanica. gradina-botanica.ro. Viitattu 6.8.2012.
  7. ↑ a b Bukarestin kaupunki: Bukarestin maantiede pmb.ro. Viitattu 27.10.2013 (romaniaksi).
  8. ↑ World Weather Information Service – Bucharest worldweather.wmo.int. Arkistoitu 20.6.2010. Viitattu 6.8.2012. (englanniksi)
  9. ↑ a b Bukarestin kaupungin nettisivut, viitattu 28.9.2012(romaniaksi)
  10. ↑ Giurescu, s. 63–64
  11. ↑ Giurescu, s. 64–67; Ionașcu and Zirra, s. 65–67
  12. ↑ Giurescu, s. 71; Ionașcu and Zirra, s. 69; Rosetti, s. 163
  13. ↑ Giurescu, s. 73
  14. ↑ Giurescu, s. 74
  15. ↑ Çelebi, in Giurescu, s. 75
  16. ↑ 500 vuotta kirjallisuutta Târgoviștessa (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 28.9.2012 (romaniaksi)
  17. ↑ Djuvara, s. 212; Giurescu, s. 79–86
  18. ↑ Djuvara, s. 215, 287–288, 293–295; Giurescu, s. 110–111, 130
  19. ↑ Giurgiun kaupunki: Repere istorice primariagiurgiu.ro. Arkistoitu 24.9.2017. Viitattu 30.10.2013. (romaniaksi)
  20. ↑ Giurescu, s. 189–191
  21. ↑ Giurescu, s. 191–195
  22. ↑ Building Damage vs. Territorial Casualty Patterns during the Vrancea (Romania) Earthquakes of 1940 and 1977. Sivu 5. PDF.
  23. ↑ The Bucharest earthquake 1977 In Your Pocket
  24. ↑ Biroul Electoral Central (pdf) (Pääpormestarin vaalit 2008) beclocale2008.ro. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  25. ↑ Informații generale (Yleistä tietoa Bukarestista) .pmb.ro. Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  26. ↑ Biografie (Henkilötietoja) primariasector1.ro. Arkistoitu 10.8.2012. Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  27. ↑ Buget 2012 (pdf) (Vuoden 2012 budjetti) primariasector1.ro. Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  28. ↑ Romania, Bucharest, Sector 1, Buzesti,l street 71, 5th floor, Tax reg no 16091846 blueairweb.com. Arkistoitu 18.7.2012. Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  29. ↑ - în date statistice - ps2.ro. Arkistoitu 17.6.2012. Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  30. ↑ Curriculum Vitae Primar ps2.ro. Arkistoitu 17.8.2012. Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  31. ↑ Buget 2012 (pdf) (Vuoden 2012 budjetti) ps2.ro. Arkistoitu 13.9.2014. Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  32. ↑ Buget 2011 sector3primarie.ro. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  33. ↑ Monografia Sectorul 4 ps4.ro. Arkistoitu 7.7.2012. Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  34. ↑ Buget 2012 (pdf) ps4.ro. Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).[vanhentunut linkki]
  35. ↑ Köyhyys ajaa koulun sijaan seksityöhön Romaniassar 2.11.2013. mtv3.fi. Viitattu 02.11.2013.
  36. ↑ Primar sector5.ro. Arkistoitu 4.8.2012. Viitattu 8.8.2012 (romaniaksi).
  37. ↑ a b Sectorul 6 azi (Sektori 6 tänään) primarie6.ro. Arkistoitu 29.7.2012. Viitattu 9.8.2012 (romaniaksi).
  38. ↑ Primar Curriculum Vitae primarie6.ro. Arkistoitu 28.7.2012. Viitattu 9.8.2012 (romaniaksi).
  39. ↑ Buget 2012 (Vuoden 2012 budjetti) primarie6.ro. Arkistoitu 28.7.2012. Viitattu 9.8.2012 (romaniaksi).
  40. ↑ Poliția Bucureștin viralliset nettisivut, viitattu 29.9.2012 (romaniaksi)
  41. ↑ Romanian poliisin viralliset nettisivut, viitattu 29.9.2012 (englanniksi)
  42. ↑ Romanian Santarmiston viralliset nettisivut, (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 29.9.2012 (englanniksi)
  43. ↑ Euroopan komissio: [http://www.europeansourcebook.org/esb2_Full.pdf European Sourcebook of Crime and Criminal Justice Statistics – 2003] (pdf) (Tutkimus) 18.11.2003. EU. Arkistoitu 18.10.2012. Viitattu 29.9.2012. (englanniksi)
  44. ↑ Bukarestin poliisin tiedote, (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 29.9.2012 (englanniksi)
  45. ↑ Yhdysvaltain suurlähetystön tiedote, (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 29.9.2012 (englanniksi)
  46. ↑ Ulkoasiainministeriön matkustustiedote Romania, (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 29.9.2012
  47. ↑ YLE:n uutisarkisto,[vanhentunut linkki] viitattu 29.9.2012
  48. ↑ George Milea, Contribuții la demografia Municipiului București. Volumul 1 : Populația după recensăminte. Natalitatea. Mortalitatea, 1933, Tipografia Curții Regale F. Göbl Fii (romaniaksi)
  49. ↑ a b Insse.ro Romanian Statistical Yearbook, viitattu 18.10.2013) (englanniksi)
  50. ↑ a b Ennakkotieto vuoden 2011 väestönlaskennasta, (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 18.10.2013) (romaniaksi)
  51. ↑ Tilastokeskus: Toivottuja ja ei-toivottuja tuloksia, viitattu 18.10.2013)
  52. ↑ Kaupungin viralliset nettisivut, viitattu 18.10.2013) (romaniaksi)
  53. ↑ Cele mai bune universități și specializări din România Realitatea .Net. Arkistoitu 20.9.2011. Viitattu 7.8.2012 (romaniaksi).
  54. ↑ "Sf. Sava" din București, cel mai bun liceu din țară / 9.93 ultima medie de intrare la liceu 1.7.2010. Adevarul.ro. Viitattu 7.8.2012 (romaniaksi).
  55. ↑ University of Bucharest, History unibuc.ro. Viitattu 7.8.2012 (englanniksi).
  56. ↑ Exclusiv Universitățile "Spiru Haret" și "Petre Andrei" au fost scoase în afara legii. 56.000 de absolvenți, în aer. Andronescu, pentru Gândul: "Aceste diplome nu respectă legea" – Gandul 11.9.2009. Gandul.info. Viitattu 7.8.2012 (romaniaksi).
  57. ↑ Andrei Marga: "Universitățile din țară, cele mai corupte din UE" Adevarul.ro. Viitattu 7.8.2012 (romaniaksi).
  58. ↑ Răzvan Florian: Universitățile din România și clasamentul Shanghai, Asociația Ad Astra a cercetătorilor români, Centrul de Cercetări Cognitive și Neuronale, Coneural), Cluj-Napoca, România (pdf) 28.4.2008. ad-astra.ro. Viitattu 7.8.2012 (romaniaksi).
  59. ↑ Numărul studenților străini din România s-a dublat – Cotidianul 28.04.2008. Cotidianul.ro. Arkistoitu 3.5.2008. Viitattu 7.8.2012 (romaniaksi).
  60. ↑ Bukarestin koulutustoimi, viitattu 7.8.2012 (romaniaksi)
  61. ↑ Statistics – County school inspectorate Bucuresti harta.bdne.edu.ro. Romanian koulutusministeriö. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 7.8.2012 (englanniksi).
  62. ↑ a b Bukarestin kaupungin kehittäminen (WEBPMB.ro) Bukarestin kaupunki. Arkistoitu 8.8.2003. Viitattu 6.8.2012.
  63. ↑ The Comprehensive Urban Transport Study of Bucharest City (pdf) 1.3.2000. Japan International Cooperation Agency JICA. Arkistoitu 7.11.2011. Viitattu 6.8.2012.
  64. ↑ Regia Autonomă de Transport București viralliset nettisivut(romaniaksi), viitattu 6.8.2012
  65. ↑ a b c RATB yhtiön statistiikkaa(romaniaksi), viitattu 6.8.2012
  66. ↑ Parc autobuze RATB (Arkistoitu – Internet Archive) BucureștiTransportin ihailijasivu(romaniaksi), viitattu 6.8.2012
  67. ↑ Aproape 500.000 de oameni merg zilnic cu metroul din București (romaniaksi) 10.4.2011. evz.ro. Viitattu 6.8.2012.
  68. ↑ Uutisarkisto Railway insider. 29.11.2011. railwayinsider.eu. Viitattu 6.8.2012.
  69. ↑ Vlad Barza: Parcul auto din Romania a trecut de cinci milioane de vehicule, un sfert din ele sunt in Bucuresti 4.2.2009. hotnews.ro. Viitattu 6.8.2012. (romaniaksi)
  70. ↑ a b Bucharest Romania Tourism
  71. ↑ [1] Căile Ferate Române -viralliset nettisivut.
  72. ↑ Passenger traffic in Bucharest
  73. ↑ a b c ORDIN 169/1.801. Planul national de actiune privind reducerea emisiilor de gaze cu efect de seră în domeniul aviatiei civile (Arkistoitu – Internet Archive)
  74. ↑ Doru Cireasa: Cum va arăta aeroportul de lux din Băneasa romanialibera.ro. 9.3.2011. romanialibera.ro. Viitattu 6.8.2012. (romaniaksi)
  75. ↑ Mircea Sandu: "Facem inaugurarea stadionului Național cu Franța" – Naționala EVZ.ro. Viitattu 6.8.2012. (romaniaksi)
  76. ↑ Oprescu: "Stadionul Național va fi gata în decembrie 2010! Prosport.ro. Viitattu 6.8.2012. (romaniaksi)
  77. ↑ Bucharest GP în iulie 2011 28.9.2010. Motorsportnews.ro. Viitattu 6.8.2012. (romaniaksi)
  78. ↑ ATP turnauksen viralliset verkkosivut (englanniksi), viitattu 6.8.2012
  79. ↑ Kansainväliset suhteet (pdf) tirana.gov.al. 23.6.2009. Tiranan kunta. Arkistoitu 10.10.2011. Viitattu 6.8.2012.
  80. ↑ São Paulon kaupunginvaltuusto: Kansainväliset suhteet prefeiture.sp.gov.br. Viitattu 6.8.2012.
  81. ↑ a b c d e f g Bukarestin historia lyhyesti 11.5.2008. Academy of Economic Studies. Arkistoitu 11.5.2008. Viitattu 6.8.2012.
  82. ↑ Pekingin kaupunki: Ystävyyskaupungit 22.6.2009. Pekingin kaupunki. Arkistoitu 14.10.2011. Viitattu 6.8.2012.
  83. ↑ Manilan kaupunki: Ystävyyskaupungit manila.gov.ph. 2008-2009. Viitattu 6.8.2012.
  84. ↑ Ystävyyskaupungit (pdf) ib.gov.tr. Viitattu 6.8.2012.
  85. ↑ Bukarestin kaupungin sivut pmb.ro. Viitattu 29.10.2013. (romaniaksi)
  86. ↑ Romanian ulkoministeriö, viitattu 29.9.2012 (englanniksi)
  87. ↑ Suomen suurlähetystö: Tietoa Romaniasta, (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 18.10.2013)
  88. ↑ a b Romanian ulkoministeriön kotisivut, viitattu 29.9.2012(romaniaksi)
  89. ↑ Albanian ulkoministeriön kotisivut, (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 29.9.2012, albaniaksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bukarest&oldid=22748371”