Brandenburg
Brandenburg on Berliiniä ympäröivä osavaltio, joka kuuluu Saksan liittotasavaltaan. Berliini itsessään ei ole osa Brandenburgia. Se perustettiin Saksan yhdistyessä vuonna 1990. Pinta-ala on 29 478 km² ja väkiluku noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Osavaltion pääkaupunki on Potsdam. Berliinin lisäksi rajanaapureita ovat Mecklenburg-Etu-Pommeri pohjoisessa, Ala-Saksi ja Saksi-Anhalt lännessä, Saksi etelässä sekä Puola idässä.
| Brandenburg | |
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Sijainti |
|
| Valtio | Saksa |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Potsdam |
| – Pääministeri | Dietmar Woidke (SPD) |
| Pinta-ala | 29 478,63 km² |
| Väkiluku (2015) | 2 484 826[1] |
| – väestötiheys | 84,3 as./km² |
| Brandenburg | |
Maantiede
muokkaaBrandenburg koostuu pitkälti hiekkaisista tasangoista, joiden välissä kasvaa mänty- ja pihtametsiä. Osavaltiota halkovat lisäksi useat Elbe- ja Oderjokien sivujoet, ja siellä on yli 3 000 järveä.[2]
Historia
muokkaaBrandenburgissa asui ensin germaaneja, sitten se osittain slaavilaistui. Kaarle Suuri taisteli vuonna 789 slaaveja vastaan Elben ja Saalen varrella ja pyrki liittämään alueen valtakuntaansa, mutta vasta Henrik I valtasi vuosina 928–929 Brandenburg an der Havelin slaaveilta. Vuodelta 937 on ensimmäinen maininta alueesta, josta tuli myöhemmin Brandenburgin markkreivikunta.[3]
Slaavit valtasivat alueen uudestaan 900-luvun lopulla suuressa slaavien kapinassa. Kristinusko ja saksalaisuus sai Brandenburgissa pysyvän jalansijan vasta Albrekt I Karhun aikana, joka 1150 perusti Brandenburgin rajakreivikunnan.
Brandenburgiin alkoi kehittyä 1000-luvun jälkeen ensimmäisiä kaupunkeja ja kauppapaikkoja. Otto I Suuri oli jo vuonna 948 perustanut Brandenburgin hiippakunnan. Berliinin kaupunki perustettiin 1237 ja Frankfurt an der Oder 1253. Ensin Askanian suku ja 1300-luvun jälkeen Wittelsbachit kehittivät Brandenburgista Saksan suurimman ruhtinaskunnan.[3]
Vuonna 1356 Brandenburgin rajakreivi sai vaaliruhtinaan arvon. Tämä oikeutti kulloisenkin rajakreivin osallistumaan keisarinvaaliin. Vuonna 1411 Brandenburg joutui Hohenzollerneille, jotka kohottivat sen mahtavaksi valtioksi. Johan Sigismund peri vuonna 1614 Kleven herttuakunnan ja sai vuonna 1618 Itä-Preussin Puolan alaisena herttuakuntana.
Fredrik Vilhelm (”suuri vaaliruhtinas”) sai Westfalenin rauhassa vuonna 1648 Taka-Pommerin ja neljä hiippakuntaa, muun muassa Magdeburgin, sekä vapautti Itä-Preussin Puolan yliherruudesta. Fredrik Vilhelm antoi Potsdamin ediktin, joka takasi maahanmuuttajille useita oikeuksia, kuten uskonnonvapauden.[3]
Fredrik Vilhelmin seuraaja Fredrik otti itselleen Preussin kuninkaan nimen vuonna 1701. Brandenburg oli Preussin keskeisiä alueita, ja siitä tuli silloin osa Preussin kuningaskuntaa. Hohenzollerneihin edelleen kuulunut Fredrik II Suuri (hallitsi 1740–1786) nosti Preussin eurooppalaiseksi suurvallaksi.[3] Preussiin kuulunut Brandenburgin provinssi perustettiin vuonna 1815. Se säilyi hallintoalueena edelleen Saksan yhdistymisen jälkeen vuonna 1871.[2]
Toisen maailmansodan jälkeen itäinen osa Brandenburgista joutui Puolalle Oder–Neisse-linjan tultua uudeksi Saksan itärajaksi. Neumarkin alueen luovuttamisen myötä Brandenburg menetti noin 30 prosenttia pinta-alastaan.[3]
Brandenburg kuului sodan jälkeen ensin Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeeseen ja sitten Itä-Saksaan.[3] Brandenburg menetti vuonna 1952 hallinnollisen asemansa, kun Itä-Saksassa luotiin piirikuntajako. Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen Potsdamin, Frankfurtin ja Cottbusin piirikunnat yhdistettiin Brandenburgin osavaltioksi.[2]
Brandenburgin osavaltion ensimmäiseksi ministeripresidentiksi valittiin 14. lokakuuta 1990 Manfred Stolpe, ja osavaltion perustuslaki hyväksyttiin 14. kesäkuuta 1992.[3]
Hallinto
muokkaaBrandenburgin osavaltion hallintoa johtaa osavaltion parlamentti eli maapäivät ja ministeripresidentti (pääministeri).[2] Maapäivät valitsee ministeripresidentin suljetussa lippuäänestyksessä ja nimittää sen jälkeen ministerit. Ministeripresidentin lisäksi hallituksessa istuu yhdeksän ministeriä.[4] Vuonna 2013 ministeripresidentiksi valittiin Dietmar Woidke.[5]
Hallinnollinen jako
muokkaa
Osavaltio on jaettu neljääntoista piirikuntaan sekä neljään kaupunkipiiriin[6]:
Piirikunnat:
- Barnim
- Dahme-Spreewald
- Elbe-Elster
- Havelland
- Märkisch-Oderland
- Oberhavel
- Oberspreewald-Lausitz
- Oder-Spree
- Ostprignitz-Ruppin
- Potsdam-Mittelmark
- Prignitz
- Spree-Neiße
- Teltow-Fläming
- Uckermark
Kaupunkipiirit:
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Regional statistics Statistisches Bundesam. Viitattu 17.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d Brandenburg Encyclopædia Britannica. 2017. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 17.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Brandenburg – über tausend Jahre Geschichte Landesregierung Brandenburg. Viitattu 17.7.2017. (saksaksi)
- ↑ Landesregierung Brandenburg Landesregierung Brandenburg. Viitattu 17.7.2017. (saksaksi)
- ↑ Ministerpräsident Dietmar Woidke Landesregierung Brandenburg. Viitattu 17.7.2017. (saksaksi)
- ↑ Nur noch neun statt 14 Landkreise in Brandenburg 6.10.2016. Berliner Morgenpost. Viitattu 17.7.2017. (saksaksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Brandenburg Wikimedia Commonsissa