Baffininsaari
Baffininsaari (engl. Baffin Island, inuktitutiksi ᕿᑭᖅᑖᓗᒃ, Qikiqtaaluk, ransk. Île de Baffin) on saari Nunavutin territoriossa, pohjoisessa Kanadassa. Pinta-alaltaan (507 451 km²)[2] se on maailman viidenneksi suurin saari ja Kanadan suurin saari. Baffininsaaren asukasluku on noin 11 000 (2007). Saari on nimetty brittiläisen tutkimusmatkailijan William Baffinin mukaan. Nunavutin pääkaupunki Iqaluit sijaitsee Baffininsaaren etelärannikolla.
Baffin Island
| Muut nimet |
Baffin Island |
|---|---|
| Sijainti | |
| Saariryhmä | |
| Vesialue | |
| Korkein kohta |
Mount Odin[1] 2 147 m |
| Pinta-ala |
507 451 km² |
| Asukasluku |
11 000 (2007) |
|---|---|
| Suurin kaupunki |
Iqaluit (6 184) |
Maantiede ja geologia
muokkaaBaffininsaari kuuluu Kanadan arktisiin saariin. Sen pinta-ala on 507 451 neliökilometriä, ja se on Kanadan suurin ja koko maailman viidenneksi suurin saari. Grönlannista sen erottavat pohjoisessa ja idässä Baffininlahti ja Davisinsalmi. Labradorin niemimaasta sen erottaa etelässä Hudsoninsalmi.[3] Baffininsaaren ja Melvillen niemimaan välissä ovat puolestaan Foxen allas ja kapea Fury and Hecla Strait -niminen salmi.[4]
Baffininsaaren rantaviiva on rikkonainen lukuisten vuonojen takia.[3] Saaren itäosassa ovat isot Cumberland Sound- ja Frobisher Bay -lahdet. Pohjoisessa puolestaan Brodeurin ja Bordenin niemimaat erottaa toisistaan maailman suurimpiin vuonoihin kuuluva Admiralty Inlet.[4]
Arktiset Kordillieerit kulkevat Baffininsaaren itärannikolla. Siellä on monia jyrkkärinteisiä huippuja ja selänteitä, mutta vuoristoon kuuluu myös joitakin tasalakisia huippuja.[5] Saaren korkein kohta on 2 147 metrin korkuinen Mount Odin.[1] Saaren länsiosa pohjoisen niemimaista Foxen niemimaahan on huomattavasti matalampaa tasankoa, joka kohoaa hiljalleen kohti itäisiä vuoristoja.[5] Hantzschjoen eteläpuolella levittäytyy laaja Koukdjuakin tasanko. Saaren vesistöihin kuuluu muun muassa useita suuria järviä, kuten Nettilling- ja Amadjuakjärvet.[4]
Historia
muokkaaBaffininsaarelle alkoi levittäytyä noin vuonna 2000 eaa. niin sanottuun Pre-Dorsetin kulttuuriin kuuluneita ihmisiä. Sen syrjäytti myöhemmin Dorsetin kulttuuri, joka on saanut nimensä Baffininsaaren lounaisosassa olevasta Cape Dorsetin niemestä, josta löydettiin ensimmäiset todisteet kyseisestä kulttuurista. Thulen kulttuuri puolestaan syrjäytti Dorsetin 1000- ja 1200-lukujen välisenä aikana.[4]
Norjalaiset merenkulkijat vierailivat todennäköisesti Baffininsaarella noin vuonna 1000. Saagoissa mainittu Helluland viittasi todennäköisesti Baffininsaareen. Englantilainen Martin Frobisher tapasi vuonna 1576 saarella inuitteja. Frobisher palasi saarelta vuosina 1577 ja 1578 ja toi sieltä Englantiin malmia, jota luuli kullaksi. John Davis vieraili alueella 1585, 1586 ja 1587, William Baffin kartoitti vuonna 1616 itärannikkoa ja Luke Fox kulki vuonna 1631 Foxen kanaalin halki. Saari sai myöhemmin nimensä William Baffinin mukaan.[4]
Eurooppalaisilla tutkimusmatkailijoilla kesti kauan kartoittaa monimutkainen lahtien ja vuorojen verkosto, ja esimerkiksi Baffininlahti löydettiin vasta 1818. Cumberland Soundin rannalle perustettiin 1850-luvun lopulla valaanpyyntiasemia. Hudson’s Bay Companyn ensimmäinen tukikohta oli vuonna 1911 perustettu Lake Harbour, nykyinen Kimmirut.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Mount Odin, Nunavut Peakbagger.com (englanniksi)
- ↑ Sea Islands (Arkistoitu – Internet Archive) Natural Resources Canada (englanniksi), (ranskaksi)
- ↑ a b Baffin Island Encyclopædia Britannica. 2018. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 6.10.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Marsh, James J.: Baffin Island The Canadian Encyclopedia. 17.4.2018. Historica Canada. Viitattu 6.10.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Baffin Island University of Guelph. Arkistoitu 11.2.2021. Viitattu 6.10.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baffininsaari Wikimedia Commonsissa
