Australian maastopalot 2019–2020
Australian maastopalot 2019–2020 olivat Australian viime vuosikymmenten tuhoisimpiin kuuluva maastopalojen sarja.[1] Tulipaloissa on kuollut yli 20 ihmistä, ja pelkästään Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa on tuhoutunut 2 000 taloa.[1][2]
Laajuus
muokkaaTulipaloja on esiintynyt Australian kaikissa osavaltioissa, mutta väkiluvultaan suurin osavaltio Uusi Etelä-Wales on kärsinyt pahiten. Suurkaupungeista Melbourne ja Sydney ovat peittyneet ajoittain savuun, ja ilmanlaatu on ollut niissä harvinaisen huono. Palojen laajuus on vaihdellut yksittäisistä rakennuspaloista monien hehtaarien massiivisiin suurpaloihin. Suurimmat palot ovat jatkuneet useiden kuukausien ajan.[1]
Tuhoalueen laajuus on yhteensä yli seitsemän miljoonaa hehtaaria eli enemmän kuin Belgian ja Tanskan pinta-alat yhteensä. Se on enemmän kuin Amazonin metsäpalojen laajuus vuonna 2019. Australian ympäristöministeri Sussan Ley arvioi, että melkein kolmasosa Uuden Etelä-Walesin koaloista on saattanut kuolla tulipaloissa, ja koalojen elinympäristöstä on tuhoutunut saman suuruinen osuus.[1]
Suurimmat maastopalot ovat levinneet myös Australian pääkaupunkiterritorioon, jossa sijaitsee maan pääkaupunki Canberra. Tämän seurauksena Canberraan on julistettu hätätila 31. tammikuuta, ja asukkaita on kehotettu suojautumaan. Canberran kansainvälinen lentoasema on jouduttu myös sulkemaan.[3][4][5]
Aiheuttajat
muokkaaSyttymissyyt
muokkaaVictorian osavaltion palopäällikön mukaan salamat ovat Victorian palojen suurin aiheuttaja.[6] Myös esimerkiksi Uuden Etelä-Walesin Gospers Mountanilla lokakuussa 2019 alkanut suurpalo alkoi salamaniskusta.[7]
Noin sadasosa vuoden 2019 paloista on voitu osoittaa tahallaan sytytetyiksi.[8] Tulipalojen tahallisesta sytyttämisestä on Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa 6. tammikuuta 2020 mennessä nostettu syyte 24 henkilöä vastaan. Kaikkiaan 183 henkilöä on joutunut oikeustoimien kohteeksi tulenkäsittelyyn liittyvistä rikkomuksista, jotka on tehty 8. marraskuuta 2019 jälkeen.[9][10] Asiantuntijoiden mukaan laajat tulipalot houkuttelevat tuhopolttajia sytyttämään lisää paloja.[11]
Leviämissyyt
muokkaaTulipaloja ovat ruokkineet ennätyshelteet, pitkäaikainen kuivuus, hyvin alhainen ilman- ja maan kosteus sekä ihmisen laiminlyönnit.[12]
Intian valtameren dipoli-ilmiöstä johtuva kuivuus on merkittävästi edesauttanut palojen leviämistä. Alueella pitkään jatkuneen kuuman ja kuivan sään vaikutus on pahentunut, koska syksyiset sadekaudet ovat vastaavasti heikentyneet, eikä luonto ole ehtinyt toipua edellisestä kuivasta kaudesta.[12]
Joidenkin australialaisten parlamentaarikkojen mielestä tilannetta on pahentanut hallittujen kulotusten vähentäminen ja nykyiset ympäristölait, jotka rajoittavat maanomistajien valtaa hoitaa omaa maataan maastopalojen rajoittamiseksi. Hallittujen kulotusten hyödyllisyyttä ei ole kuitenkaan pystytty osoittamaan.[13]
Ilmastonmuutoksen merkitys
muokkaaTulipalojen saama mediahuomio on herättänyt keskustelua ilmastonmuutoksen vaikutuksesta palojen laajuteen niin median kuin poliitikkojenkin keskuudessa.[14]
Helsingin yliopiston professori Petteri Uotilan mukaan Australian ilmasto on lämmennyt yli yhden asteen vuoden 1910 jälkeen. Ilmaston lämpeneminen on kuivattanut Australiassa maata ja lisännyt metsäpalojen riskiä.[15]
Jotkut tutkijat ovat yhdistäneet myös dipoli-ilmiön voimistumisen ilmastonmuutokseen.[12] Professori Uotilan mukaan dipoli-ilmiön voimistumisen syistä ei ole varmuutta, mutta suoraa yhteyttä ilmaston lämpenemiseen on vaikea nähdä.[15]
Monet ilmastonmuutokseen skeptisesti suhtautuvat poliitikot ovat torjuneet ilmastonmuutoksen vaikutuksen paloihin. Australian uskonnollista oikeistoa edustava pääministeri Scott Morrison kielsi ilmastonmuutoksen vaikutuksen paloihin ja ilmaisi huolensa päästöjen rajoittamisen vaikutuksista maan taloudelle. Morrison sai ulostulostaan paljon kritiikkiä niin tutkijoilta kuin kansalaisilta.[16]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Australia's deadly wildfires are showing no signs of stopping. Here's what you need to know CNN. 7.1.2020. Arkistoitu 11.1.2020. Viitattu 8.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Australian palojen pahimmat ennusteet käymässä toteen, Sydneyssä sähköpulan riski Karjalainen. 4.1.2020. Viitattu 5.1.2020.
- ↑ Australian ennätyspalot jatkuvat: Pääkaupunki Canberraan julistettu hätätila – Poliisi varoittaa ”hätätilaturismista” iltalehti.fi. Viitattu 1.2.2020.
- ↑ Australia fires live: firefighters battle bushfires south of Canberra theguardian.com. Viitattu 1.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Australia fires: Residents told to seek shelter in Canberra region bbc.com. Viitattu 1.2.2020. (englanniksi)
- ↑ No ‘silver bullet’: Another authority talks down controlled burns as Australian fire prevention 3AW693.com. 9.1.2019. Viitattu 10.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Alexander, Harriet & Moir, Nick: 'The monster': a short history of Australia's biggest forest fire The Sydney Morning Herald. 20.12.2019. Viitattu 10.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Nguyen, Kevin & Tim Brunero & Thomas, Sarah & Keane, Daniel & Mills, Nicole: The truth about Australia's fires — arsonists aren't responsible for many this season ABC News. 11.1.2020. Viitattu 11.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Rawsthorne, Sally: Legal action taken against 183 people this bushfire season 6.1.2020. The Sydney Morning Herald. Viitattu 10.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Zdanowicz, Christina: Police in Australia are accusing 24 people of deliberately setting bushfires 8.1.2020. CNN. Viitattu 10.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Australian laajat maastopalot saavat tuhopolttajat sytyttämään lisää paloja (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 15.11.2019. Viitattu 10.1.2020.
- ↑ a b c Gramling, Carolyn: Here’s how climate change may make Australia’s wildfires more common Science News. 10.1.2020. Viitattu 10.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Are hazard reduction burns effective in managing bushfires? The answer is complicated Australian Broadcasting Corporation. 20.12.2019. Viitattu 10.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Is climate change to blame for Australia's fires? bbc.com. 11.11.2019. Viitattu 10.1.2020. (englanti)
- ↑ a b Saarikoski, Jyrki: "Australiassa ilmaston lämpeneminen on kuivattanut maata ja lisännyt metsäpalojen riskiä", vastasi professori Petteri Uotila Yle uutiset. 2.12.2019. Viitattu 10.1.2020.
- ↑ Australian hallitus: Pensaspalot eivät liity ilmastonmuutokseen Kaleva.fi. Viitattu 10.1.2020.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Australian maastopalot 2019–2020 Wikimedia Commonsissa