Asetinlaite

Asetinlaite on turvalaite, jolla rautatieliikenteen ohjauksessa asetetaan keskitetysti yhdestä paikasta käsin junan käyttämällä kulkutiellä olevat vaihteet oikeisiin asentoihin ja opastimet ajon salliviin asentoihin.^[1] Asetinlaitetta käyttää liikenneohjaaja (entiseltä nimikkeeltään junasuorittaja), asetinlaitemies tai vaihdemies.

Siemens DrS -releasetinlaitteen ohjaus- ja ilmaisintaulu (Murtomäki).

Asetinlaite voi olla joko mekaaninen tai sähköinen. Asetinlaite voi olla myös kauko-ohjattu.

Ensimmäiset mekaaniset asetinlaitteet kehitettiin 1850-luvulla. Mekaanisissa asetinlaitteissa oli kampia tai vipuja, jotka oli erilaisten vaijeri- ja tankovälitysten avulla yhdistetty vaihteisiin ja mekaanisiin siipiopastimiin eli semaforeihin. Kampia ja vipuja kääntämällä voitiin kääntää vaihteet ja avata ja sulkea siipiopastimet. Lisäksi niissä oli mekaanisia turvalukituksia, jotka estivät siipiopastinten avaamisen, ellei vaihteita ollut käännetty oikeisiin asentoihin ja lukittu. Ensimmäisen sähkömekaanisen asetinlaitteen valmisti saksalainen Siemens & Halske jo 1890-luvun alussa. Sähköiset releasetinlaitteet tulivat käyttöön 1940-luvulla, ja 1980-luvulla kehitettiin täyselektroniset tietokoneasetinlaitteet.

Asetinlaitetyyppejä

Suomen rataverkolla on käytössä neljä asetinlaitteen päätyyppiä:

mekaaninen kankiasetinlaite
mekaaninen kampiasetinlaite
sähköinen releasetinlaite
sähköinen tietokoneasetinlaite

Näiden lisäksi Suomessa on ollut käytössä muun muassa varmistuslukko- ja opastinturvalaitos eli ns. "köyhän miehen releasetinlaite". Tässä turvalaitteessa vaihteiden kääntäminen tapahtui paikallisesti käsin, ja lukitus tapahtui varmistuslukoilla. Liikennepaikoilla oli tulosuunnissa valo-opastimet, joiden opasteet olivat riippuvaisia vaihteiden asennoista ja lukituksesta. Varmistuslukko- ja opastinturvalaitokset ovat kadonneet rataverkolta kauko-ohjauksen laajennuttua.

Mekaanisia kampi- ja kankiasetinlaitteita on Suomessa käytössä enää viisi^milloin?, neljällä eri paikkakunnalla. Ne on korvattu sähköisillä rele- ja tietokoneasetinlaitteilla. Suomen viimeinen Rovaniemellä sijainnut kankiasetinlaite purettiin toukokuussa 2007. Nykyiset uudet asetinlaitteet ovat Suomessa pääosin tietokoneasetinlaitteita, mutta kuitenkin esimerkiksi Vuosaaren satamaan rakennettiin vuonna 2008 uusi releryhmäasetinlaite.

Lähteet

↑ Haettiin "asetinlaite" Kielitoimiston sanakirjasta Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus & Kielikone Oy. ”rautat. junaliikenteen ohjauksessa käytettävä turvalaite. Asetinlaitteella varmistetaan junan oikea reitin valinta. Junat myöhästelivät asetinlaitteen rikkoutumisen vuoksi.” Viitattu 3.7.2017.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta rautatieliikenteen ohjaus ja -laitteet Wikimedia Commonsissa

http://www.stellwerke.de (Saksankielinen vanhoja ja uusia asetinlaitteita laajasti käsittelevä sivusto)
"Selvä on!", Suomen Kuvalehti, 31.10.1936, nro 44, s. 28, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Raideliikenne

Rautatieliikenne	rautatie juna rautatieasema rautatieliikennepaikka rautatiekalusto
Metroliikenne	metro metroasema
Raitioliikenne	raitiovaunu duoraitiovaunu pikaraitiotie museoraitiotie
Turvalaitteet	asetinlaite kampiasetinlaite kankiasetinlaite opastin releasetinlaite tietokoneasetinlaite varmistuslukko- ja opastinturvalaitos
Raideleveys	kapea normaali leveä
Suomessa	rautatieliikenne rataverkko raitioliikenne lähijunaliikenne metroliikenne kapearaiteiset rautatiet yritykset: VR Fenniarail Operail

[1] Haettiin "asetinlaite" Kielitoimiston sanakirjasta Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus & Kielikone Oy. ”rautat. junaliikenteen ohjauksessa käytettävä turvalaite. Asetinlaitteella varmistetaan junan oikea reitin valinta. Junat myöhästelivät asetinlaitteen rikkoutumisen vuoksi.” Viitattu 3.7.2017.

[1]