Ariane 6
Ariane 6 on Euroopan avaruusjärjestö ESA:lle kehitetty kertakäyttöinen kantoraketti, jota operoi ranskalainen Arianespace. Sen on kehittänyt ranskalainen ArianeGroup, joka on myös sen valmistaja.[1] Ariane 6 korvaa edellisen sukupolven Ariane 5 -kantoraketin osana Ariane kantorakettiperhettä.
| Ariane 6 | |||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Ariane 6 kantoraketin variantit A62 & A64 |
|||||||||||||||||||||||||||||||
| Tehtävä |
A62: keskiraskas kantoraketti A64: raskas kantoraketti |
||||||||||||||||||||||||||||||
| Valmistaja | ArianeGroup | ||||||||||||||||||||||||||||||
| Alkuperäismaa |
 Useat Euroopan maat[a] |
||||||||||||||||||||||||||||||
| Rakettiperhe | Ariane | ||||||||||||||||||||||||||||||
| Vertaiset | Falcon 9, Falcon Heavy, H3, Vulcan | ||||||||||||||||||||||||||||||
| Mitat | |||||||||||||||||||||||||||||||
| Korkeus | 56 tai 62 m[b] | ||||||||||||||||||||||||||||||
| Halkaisija | 5,4 m | ||||||||||||||||||||||||||||||
| Massa |
A62: jopa 530 000 kg A64: jopa 860 000 kg[2] |
||||||||||||||||||||||||||||||
| Vaiheita | 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||
| Kapasiteetti | |||||||||||||||||||||||||||||||
| GTO:lle |
A62: 4 500 kg A64: 12 000 kg |
||||||||||||||||||||||||||||||
| LEO:lle |
A62: 10 300 kg A64: 20 000 kg |
||||||||||||||||||||||||||||||
| MEO:lle | A62: 1 700 kg | ||||||||||||||||||||||||||||||
| LTO:lle |
A62: 3 000 kg A64: 8 500 kg |
||||||||||||||||||||||||||||||
| SSO:lle |
A62: 6 500 kg A64: 15 000 kg[1] |
||||||||||||||||||||||||||||||
| Laukaisuhistoria | |||||||||||||||||||||||||||||||
| Status | Käytössä | ||||||||||||||||||||||||||||||
| Laukaisupaikat | Guayanan avaruuskeskus | ||||||||||||||||||||||||||||||
| Laukaisut | 1 | ||||||||||||||||||||||||||||||
| Onnistuneita | 1 | ||||||||||||||||||||||||||||||
| Epäonnistuneita | 0 | ||||||||||||||||||||||||||||||
| Ensimmäinen lento | 9. heinäkuuta 2024 | ||||||||||||||||||||||||||||||
| Vaiheet | |||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
| Aiheesta muualla | |||||||||||||||||||||||||||||||
| Viralliset sivut | |||||||||||||||||||||||||||||||
Kaksivaiheinen raketti on varustettu nestehappea ja nestetyppeä polttoaineenaan käyttävillä rakettimoottoreilla. Ensimmäisessä vaiheessa on päivitetty Vulcain-moottori ja toisessa vaiheessa käytetään uudelleensytytettävää Vinci-moottoria, joka on suunniteltu erityisesti Ariane 6:n käyttöön. Varsinaisten päävaiheiden lisäksi laukaisun alkuvaiheessa Ariane 6 käyttää kahta tai neljää P120C kiinteän ajoaineen boosteria.[1] P120C boostereita käytetään myös pienemmässä Vega C -kantoraketissa ja on vanhemman P80 boosterin paranneltu versio.
Kehitys aloitettiin vuonna 2014 ja ensimmäinen laukaisu suunniteltii vuodelle 2020. Ohjelma kuitenkin kohtasi lukuisia viivästyksiä ja enimmäinen laukaisu tapahtui vasta 9. heinäkuuta 2024.[3]
Ariane 6 suunniteltiin puolittamaan laukaisukustannukset ja kasvattamaan laukaisujen määrää seitsemästä yhteentoista laukaisuun vuodessa verrattuna edeltäjäänsä. Ohjelma on kohdannut kritiikkiä raketin kertakäyttöisyydestä ja korkeasta hinnasta verrattuna kilpailijoiden halvempiin ja uudelleenkäytettäviin kantoraketteihin kuten SpaceX-yhtiön Falcon 9 -kantorakettiin.[4]
Kuvaus
muokkaaKantoraketista on kehitetty kaksi versiota:
- Ariane 62 (A62), kahdella P120C kiinteän ajoaineen boosterilla varustettu kantoraketti, jonka massa on noin 530 000 kg laukaisuvalmiina ja on tarkoitettu keskikokoisiin instituutionaalisiin tehtäviin.[1] Sen kapasiteetti on jopa 10 300 kg matalalle maan kiertoradalle ja 5 000 kg geostationaariselle siirtoradalle. Neistytlento tehtiin tällä versiolla.
- Ariane 64 (A64), neljällä P120C kiinteän ajoaineen boosterilla varustettu kantoraketti, jonka massa on noin 860 000 kg laukaisuvalmiina ja se on tarkoitettu kaupallisille markkinoille. Sen kapasiteetti on jopa 21 600 kg matalalle maan kiertoradalle ja 11 500 kg geostationaariselle siirtoradalle.
Ensimmäinen vaihe
muokkaaAriane 6:n ensimmäinen (alempi) vaihe on nimeltään Lower Liquid Propulsion Module (LLPM). Sen voimanlähteenä toimii yksi Vulcain 2.1 -moottori, joka polttaa nestemäistä vetyä (LH2) nestemäisen hapen (LOX) kanssa.[5] Moottorin työntövoima on 1 370 kN ja ajoaika 468 sekuntia.
Boosterit
muokkaaLisätyöntövoimaa ensimmäiseen vaiheeseen saadaan joko kahdella tai neljällä P120-mallin kiinteän ajoaineen raketti-boosterilla, jotka tunnetaan Ariane 6 -nimikkeistössä nimellä Equipped Solid Rockets (ESR).[5] Kukin boosteri sisältää noin 142 t polttoainetta ja tuottaa 3 500 kN työntövoimaa. Moottoreiden ajoaika on 130 s.[2] P120-moottoria käytetään myös päivitetyn Vega C -kantoraketin ensimmäisessä vaiheessa. Käyttämällä samaa moottoria useammassa raketissa tuotantomääriä voidaan kasvattaa, mikä alentaa tuotantokustannuksia.[6]
Toinen vaihe
muokkaaAriane 6:n toista (ylempää) vaihetta kutsutaan nimellä Upper Liquid Propulsion Module (ULPM). Sen halkaisija on sama 5,4 metriä kuin LLPM:n, ja se polttaa myös nestemäistä vetyä nestehapen kanssa. Sen voimanlähteenä toimii Vinci-moottori, jonka työntövoima on 180 kN ja joka on mahdollista käynnistää uudelleen useita kertoja, mikä mahdollistaa ylemmän vaiheen tuomisen pois kiertoradalta vähentäen avaruusromun määrää.[2]
Historia
muokkaaPäätös Ariane 6:n kehittämisen aloittamisesta tehtiin ESA:n neuvoston ministeritason kokouksessa joulukuussa 2014.[7] Vuonna 2019 neitsytlennon ajankohdaksi ilmoitettiin vuosi 2020, mutta kuitenkin maaliskuussa 2020 laukaisun ilmoitettiin viivästyneen ja sitä siirrettiin vuodelle 2021.[8] Lokakuussa 2020 ESA pyysi 230 miljoonan euron lisärahoitusta osallistuvilta jäsenmailta ohjelman loppuunsaattamiseksi ja ensimmäisen testilennon toteuttamiseksi, joka oli siirretty jo vuoden 2022 alkupuoliskolle.[9] Kesäkuuhun 2021 mennessä neitsytlennon ajankohta oli siirretty loppuvuoteen 2022.[10] Kesäkuussa 2022 ilmoitettiin, että neitsytlento tapahtuu "joskus" vuoden 2023 aikana, kertomatta tarkempaa syytä viivästykselle.[11] Elokuussa 2023 ESA ilmoitti neitsytlennon ajankohdan siirtyneen jälleen, ja että lento tapahtuisi vuonna 2024.[12]
Raketin ensimmäinen laukaisu tapahtui tiistaina 9. heinäkuuta 2024 Guayanan avaruuskeskuksesta Kourousta.[13] Laukaisun hyötykuormana oli CubeSat-satelliitteja, jotka laukaistiin kiertoradalle. Kiertoradalla raketissa kuitenkin ilmeni vika, eikä toisen vaiheen Vinci-moottoria saatu käynnistymään uudelleen, jonka vuoksi palaaminen takaisin Maan ilmakehään ei onnistunut suunnitellusti. Raketin yläosa jäi maan kiertoradalle ja palaa sieltä ilmakehään vasta vuosikymmenien kuluttua.[14]
Laukaisuhistoria
muokkaaLista laukaisuista
muokkaa| Lennon no. | Ajankohta (EET) |
Raketin tyyppi | Laukaisupaikka | Hyötykuorma | Hyötykuorman massa |
Kiertorata | Asiakas | Laukaisun lopputulos |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| VA262 | 9.7.2024 kello 21.00 |
Ariane 6 (A62) | Guyana ELA-4 |
Useita | 1 600 kg | LEO | Useita | Epäonnistui osittain |
| Ariane 6 neitsytlento. Kyseesä oli koelento, jossa kuljetettiin massasimulaattori sekä useita CubeSat-satelliitteja ja muita kokeita. Raketti laukaisitiin onnistuneesti kiertoradalle ja toinen vaihe toteutti onnistuneen toisen polton CubeSat:ien vapauttamiseksi. Yritettäessä kolmatta polttoa toisen vaiheen tuomiseksi pois kiertoradalta raketin APU (auxillary propulsion system) petti. Tämä esti moottorin uudelleensytytyksen.[15][16][14] | ||||||||
Huomiot
muokkaa- ↑ Raketin kehittänyt yritys on ranskalainen, mutta kehitykseen on merkittävissä määrin osallistunut yrityksiä myös Saksasta, Italiasta, Espanjasta, Belgiasta, Itävallasta, Sveitsistä ja Ruotsista.[1]
- ↑ Riippuen raketin kärjessä käytetyn verhouksen koosta.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Ariane 6 Arianespace S.A.. Viitattu 10.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Ariane 6 Media Kit (PDF) Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 11.7.2024.
- ↑ Heikki Ali-Hokka: Euroopan avaruusjärjestön uusi kantoraketti Ariane 6 lähti onnistuneesti ensilennolleen Yle Uutiset. 9.7.2024. Yleisradio Oy. Viitattu 11.7.2024.
- ↑ Eric Berger: Europe’s Ariane 6 rocket is turning into a space policy disaster Ars Technica. 18.4.2023. Condé Nast. Viitattu 11.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Ariane 6 User's Manual (PDF) Arianespace S.A.. Viitattu 11.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Ariane 6 Centre National d’Etudes Spatiales. Arkistoitu Viitattu 11.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Ariane 6 overview Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 12.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Caleb Henry: Ariane 6 maiden flight likely slipping to 2021 Spacenews. 20.3.2020. Viitattu 12.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Andrew Parsonson: ESA requests €230 million more for Ariane 6 as maiden flight slips to 2022 Spacenews. 29.10.2020. Viitattu 12.7.2024.
- ↑ Eric Berger: The Ariane 6 debut is slipping again as Europe hopes for a late 2022 launch Ars Technica. 21.6.2021. Viitattu 12.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Jason Rainbow: Ariane 6 launch debut pushed into 2023 Spacenews. 13.6.2022. Viitattu 12.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Questions and Answers Ariane 6 test campaign (PDF) 8/2023. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 16.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Euroopan avaruusjärjestön Ariane 6 nousi onnistuneesti avaruuteen – ”Suuri menestys” Yle Uutiset. 10.7.2024. Yleisradio Oy. Viitattu 16.7.2024.
- ↑ a b Stephen Clark: Europe’s first Ariane 6 flight achieved most of its goals, but ended prematurely Ars Technica. 10.7.2024. Condé Nast. Viitattu 15.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Europe's new Ariane 6 rocket powers into space 9.7.2024. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 16.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Adrian Beil: Ariane 6 successfully launches on maiden flight from French Guiana NASASpaceflight. 9.7.2024. Viitattu 16.7.2024. (englanniksi)
