[go: up one dir, main page]

Ero sivun ”Harmonikka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaus:  seulottavat 
p Käyttäjän 46.132.103.156 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Parantaja asiantuntija tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 10:
}}
 
'''Harmonikka''' on yhteisnimitys näppäin- tai kosketinsormiolla ja [[palje|palkeella]] varustetuille kannettaville [[vapaalehdykkäsoitin|vapaalehdykkäkielisille]] [[kosketinsoitin|kosketinsoittimille]].<ref name = "MusTietoSK">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suuri Musiikkitietosanakirja 2 C-Ha| Vuosi = 1990| Sivu = 258–260| Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Weilin + Göös ja Otava| Tunniste = ISBN 951-35-4726-4|Viitattu = }}</ref> Se tunnetaan myös monilla lempinimillä, kuten ''haitari'', ''hanuri'' (joka tarkoittaa myös [[perse]]ttä, ''sirmakka'', ''taljankka'', ''kurttu'', ''köyhän urut'', ''ryppy'', ''vetopeli'' ja ''pirunkeuhko''.<ref name="Mott">{{Verkkoviite | Osoite =https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/6151/stadia-1179310526-4.pdf?sequence=1| Nimeke = Harmonikka – kansanviihdyttäjästä konserttiharmonikaksi| Tekijä = Velli Mõtt| Tiedostomuoto = pdf| Selite = Opinnäytetyö| Ajankohta = toukokuu 2007| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Stadia, Helsingin ammattikorkeakoulu| Viitattu = 11.9.2007}}</ref> Harmonikka kehittyi [[1800-luku|1800-luvun]] puolivälin yksinkertaisesta ”rahvaan” soittimesta ensin monimuotoiseksi [[populaarimusiikki|populaarimusiikin]] instrumentiksi ja lopulta vakavamman [[taidemusiikki|taidemusiikinkin]] parissa hyväksytyksi soittimeksi hieman yli sadassa vuodessa. Samalla soittimen suosio ja käyttö on levinnyt syntysijoiltaan [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopasta]], [[Italia]]sta ja [[Venäjä]]ltä maailmanlaajuiseksi.
 
== Toimintaperiaate ==