vilkas

See also: Vilkas

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *vilk'as. Related to Estonian vilgas, Ingrian vilkas and Karelian vilkas.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋilkɑs/, [ˈʋilkɑ̝s̠]
• Rhymes: -ilkɑs
• Syllabification^(key): vil‧kas

Adjective

vilkas (comparative vilkkaampi, superlative vilkkain)

1. lively, vivacious, perky (of a living thing)

   Koiramme on aina niin vilkas.

   Our dog is always so lively.

2. vivid (imagination)

   Sinullapa on vilkas mielikuvitus!

   Well you seem to have a vivid imagination!

3. quick, fast

   luikkia vilkkaasti pakoon

   to scurry off quickly

4. busy, heavy (traffic)

   Helsingissä on aina vilkas liikenne.

   The traffic is always busy in Helsinki.

Declension

Inflection of vilkas (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)
nominative		vilkas	vilkkaat
genitive		vilkkaan	vilkkaiden vilkkaitten
partitive		vilkasta	vilkkaita
illative		vilkkaaseen	vilkkaisiin
		singular	plural
nominative		vilkas	vilkkaat
accusative	nom.	vilkas	vilkkaat
	gen.	vilkkaan
genitive		vilkkaan	vilkkaiden vilkkaitten vilkasten rare
partitive		vilkasta	vilkkaita
inessive		vilkkaassa	vilkkaissa
elative		vilkkaasta	vilkkaista
illative		vilkkaaseen	vilkkaisiin vilkkaihin rare
adessive		vilkkaalla	vilkkailla
ablative		vilkkaalta	vilkkailta
allative		vilkkaalle	vilkkaille
essive		vilkkaana	vilkkaina
translative		vilkkaaksi	vilkkaiksi
abessive		vilkkaatta	vilkkaitta
instructive		—	vilkkain
comitative		—	vilkkaine

Possessive forms of vilkas (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative vilkkaani vilkkaani accusative nom. vilkkaani vilkkaani gen. vilkkaani genitive vilkkaani vilkkaideni vilkkaitteni vilkasteni rare partitive vilkastani vilkkaitani inessive vilkkaassani vilkkaissani elative vilkkaastani vilkkaistani illative vilkkaaseeni vilkkaisiini vilkkaihini rare adessive vilkkaallani vilkkaillani ablative vilkkaaltani vilkkailtani allative vilkkaalleni vilkkailleni essive vilkkaanani vilkkainani translative vilkkaakseni vilkkaikseni abessive vilkkaattani vilkkaittani instructive — — comitative — vilkkaineni second-person singular possessor singular plural nominative vilkkaasi vilkkaasi accusative nom. vilkkaasi vilkkaasi gen. vilkkaasi genitive vilkkaasi vilkkaidesi vilkkaittesi vilkastesi rare partitive vilkastasi vilkkaitasi inessive vilkkaassasi vilkkaissasi elative vilkkaastasi vilkkaistasi illative vilkkaaseesi vilkkaisiisi vilkkaihisi rare adessive vilkkaallasi vilkkaillasi ablative vilkkaaltasi vilkkailtasi allative vilkkaallesi vilkkaillesi essive vilkkaanasi vilkkainasi translative vilkkaaksesi vilkkaiksesi abessive vilkkaattasi vilkkaittasi instructive — — comitative — vilkkainesi first-person plural possessor singular plural nominative vilkkaamme vilkkaamme accusative nom. vilkkaamme vilkkaamme gen. vilkkaamme genitive vilkkaamme vilkkaidemme vilkkaittemme vilkastemme rare partitive vilkastamme vilkkaitamme inessive vilkkaassamme vilkkaissamme elative vilkkaastamme vilkkaistamme illative vilkkaaseemme vilkkaisiimme vilkkaihimme rare adessive vilkkaallamme vilkkaillamme ablative vilkkaaltamme vilkkailtamme allative vilkkaallemme vilkkaillemme essive vilkkaanamme vilkkainamme translative vilkkaaksemme vilkkaiksemme abessive vilkkaattamme vilkkaittamme instructive — — comitative — vilkkainemme second-person plural possessor singular plural nominative vilkkaanne vilkkaanne accusative nom. vilkkaanne vilkkaanne gen. vilkkaanne genitive vilkkaanne vilkkaidenne vilkkaittenne vilkastenne rare partitive vilkastanne vilkkaitanne inessive vilkkaassanne vilkkaissanne elative vilkkaastanne vilkkaistanne illative vilkkaaseenne vilkkaisiinne vilkkaihinne rare adessive vilkkaallanne vilkkaillanne ablative vilkkaaltanne vilkkailtanne allative vilkkaallenne vilkkaillenne essive vilkkaananne vilkkainanne translative vilkkaaksenne vilkkaiksenne abessive vilkkaattanne vilkkaittanne instructive — — comitative — vilkkainenne third-person possessor singular plural nominative vilkkaansa vilkkaansa accusative nom. vilkkaansa vilkkaansa gen. vilkkaansa genitive vilkkaansa vilkkaidensa vilkkaittensa vilkastensa rare partitive vilkastaan vilkastansa vilkkaitaan vilkkaitansa inessive vilkkaassaan vilkkaassansa vilkkaissaan vilkkaissansa elative vilkkaastaan vilkkaastansa vilkkaistaan vilkkaistansa illative vilkkaaseensa vilkkaisiinsa vilkkaihinsa rare adessive vilkkaallaan vilkkaallansa vilkkaillaan vilkkaillansa ablative vilkkaaltaan vilkkaaltansa vilkkailtaan vilkkailtansa allative vilkkaalleen vilkkaallensa vilkkailleen vilkkaillensa essive vilkkaanaan vilkkaanansa vilkkainaan vilkkainansa translative vilkkaakseen vilkkaaksensa vilkkaikseen vilkkaiksensa abessive vilkkaattaan vilkkaattansa vilkkaittaan vilkkaittansa instructive — — comitative — vilkkaineen vilkkainensa

Derived terms

• vilkastaa
• vilkkaasti
• vilkkaus

 

compounds

• vilkasliikenteinen
• vilkasliikkeinen

 

Further reading

• “vilkas”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *vilk'as. Cognates include Finnish vilkas and Estonian vilgas.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋilkɑs/, [ˈʋiɫkəz̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋilkɑs/, [ˈʋiɫɡ̊ɑʒ̥]
• Rhymes: -ilkɑs
• Hyphenation: vil‧kas

Adjective

vilkas (comparative vilkkaamp)

1. attentive, observant

Declension

Declension of vilkas (type 2/patsas, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	vilkas	vilkkaat
genitive	vilkkaan	vilkkain
partitive	vilkasta, vilkast	vilkkaita, vilkkaja
illative	vilkkaasse	vilkkaisse
inessive	vilkkaas	vilkkais
elative	vilkkaast	vilkkaist
allative	vilkkaalle	vilkkaille
adessive	vilkkaal	vilkkail
ablative	vilkkaalt	vilkkailt
translative	vilkkaaks	vilkkaiks
essive	vilkkaanna, vilkkaan	vilkkainna, vilkkain
exessive1)	vilkkaant	vilkkaint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 666

Lithuanian

Vilkas

Etymology

From Proto-Balto-Slavic *wilkás, from Proto-Indo-European *wĺ̥kʷos.

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈʋʲɪlkɐs]

Noun

vil̃kas m (plural vilkaĩ) stress pattern 4

1. wolf

Declension

Declension of vil̃kas

	singular (vienaskaita)	plural (daugiskaita)
nominative (vardininkas)	vil̃kas	vilkaĩ
genitive (kilmininkas)	vil̃ko	vilkų̃
dative (naudininkas)	vil̃kui	vilkáms
accusative (galininkas)	vil̃ką	vilkùs
instrumental (įnagininkas)	vilkù	vilkaĩs
locative (vietininkas)	vilkè	vilkuosè
vocative (šauksmininkas)	vil̃ke	vilkaĩ

Swedish

Pronoun

vilkas

1. whose; genitive plural of vilken

Anagrams

• Alviks