väliintulo

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

väliin (to a gap, interval, space between) +‎ tulo (act of coming)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋæliːnˌtulo/, [ˈʋæliːn̪ˌt̪ulo̞]
  • Rhymes: -ulo
  • Syllabification(key): vä‧liin‧tu‧lo

Noun

[edit]

väliintulo

  1. interference
  2. intervention

Declension

[edit]
Inflection of väliintulo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative väliintulo väliintulot
genitive väliintulon väliintulojen
partitive väliintuloa väliintuloja
illative väliintuloon väliintuloihin
singular plural
nominative väliintulo väliintulot
accusative nom. väliintulo väliintulot
gen. väliintulon
genitive väliintulon väliintulojen
partitive väliintuloa väliintuloja
inessive väliintulossa väliintuloissa
elative väliintulosta väliintuloista
illative väliintuloon väliintuloihin
adessive väliintulolla väliintuloilla
ablative väliintulolta väliintuloilta
allative väliintulolle väliintuloille
essive väliintulona väliintuloina
translative väliintuloksi väliintuloiksi
abessive väliintulotta väliintuloitta
instructive väliintuloin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of väliintulo (Kotus type 1/valo, no gradation)

Further reading

[edit]