historiatiede

Finnish

Etymology

historia +‎ tiede

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhistoriɑˌtie̯deˣ/, [ˈhis̠to̞riɑ̝ˌt̪ie̞̯de̞(ʔ)]
• Rhymes: -iede
• Hyphenation^(key): his‧to‧ria‧tiede

Noun

historiatiede

1. history, history as a science

Declension

Inflection of historiatiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
nominative		historiatiede	historiatieteet
genitive		historiatieteen	historiatieteiden historiatieteitten
partitive		historiatiedettä	historiatieteitä
illative		historiatieteeseen	historiatieteisiin historiatieteihin
		singular	plural
nominative		historiatiede	historiatieteet
accusative	nom.	historiatiede	historiatieteet
	gen.	historiatieteen
genitive		historiatieteen	historiatieteiden historiatieteitten
partitive		historiatiedettä	historiatieteitä
inessive		historiatieteessä	historiatieteissä
elative		historiatieteestä	historiatieteistä
illative		historiatieteeseen	historiatieteisiin historiatieteihin
adessive		historiatieteellä	historiatieteillä
ablative		historiatieteeltä	historiatieteiltä
allative		historiatieteelle	historiatieteille
essive		historiatieteenä	historiatieteinä
translative		historiatieteeksi	historiatieteiksi
abessive		historiatieteettä	historiatieteittä
instructive		—	historiatietein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of historiatiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative historiatieteeni historiatieteeni accusative nom. historiatieteeni historiatieteeni gen. historiatieteeni genitive historiatieteeni historiatieteideni historiatieteitteni partitive historiatiedettäni historiatieteitäni inessive historiatieteessäni historiatieteissäni elative historiatieteestäni historiatieteistäni illative historiatieteeseeni historiatieteisiini historiatieteihini adessive historiatieteelläni historiatieteilläni ablative historiatieteeltäni historiatieteiltäni allative historiatieteelleni historiatieteilleni essive historiatieteenäni historiatieteinäni translative historiatieteekseni historiatieteikseni abessive historiatieteettäni historiatieteittäni instructive — — comitative — historiatieteineni second-person singular possessor singular plural nominative historiatieteesi historiatieteesi accusative nom. historiatieteesi historiatieteesi gen. historiatieteesi genitive historiatieteesi historiatieteidesi historiatieteittesi partitive historiatiedettäsi historiatieteitäsi inessive historiatieteessäsi historiatieteissäsi elative historiatieteestäsi historiatieteistäsi illative historiatieteeseesi historiatieteisiisi historiatieteihisi adessive historiatieteelläsi historiatieteilläsi ablative historiatieteeltäsi historiatieteiltäsi allative historiatieteellesi historiatieteillesi essive historiatieteenäsi historiatieteinäsi translative historiatieteeksesi historiatieteiksesi abessive historiatieteettäsi historiatieteittäsi instructive — — comitative — historiatieteinesi first-person plural possessor singular plural nominative historiatieteemme historiatieteemme accusative nom. historiatieteemme historiatieteemme gen. historiatieteemme genitive historiatieteemme historiatieteidemme historiatieteittemme partitive historiatiedettämme historiatieteitämme inessive historiatieteessämme historiatieteissämme elative historiatieteestämme historiatieteistämme illative historiatieteeseemme historiatieteisiimme historiatieteihimme adessive historiatieteellämme historiatieteillämme ablative historiatieteeltämme historiatieteiltämme allative historiatieteellemme historiatieteillemme essive historiatieteenämme historiatieteinämme translative historiatieteeksemme historiatieteiksemme abessive historiatieteettämme historiatieteittämme instructive — — comitative — historiatieteinemme second-person plural possessor singular plural nominative historiatieteenne historiatieteenne accusative nom. historiatieteenne historiatieteenne gen. historiatieteenne genitive historiatieteenne historiatieteidenne historiatieteittenne partitive historiatiedettänne historiatieteitänne inessive historiatieteessänne historiatieteissänne elative historiatieteestänne historiatieteistänne illative historiatieteeseenne historiatieteisiinne historiatieteihinne adessive historiatieteellänne historiatieteillänne ablative historiatieteeltänne historiatieteiltänne allative historiatieteellenne historiatieteillenne essive historiatieteenänne historiatieteinänne translative historiatieteeksenne historiatieteiksenne abessive historiatieteettänne historiatieteittänne instructive — — comitative — historiatieteinenne third-person possessor singular plural nominative historiatieteensä historiatieteensä accusative nom. historiatieteensä historiatieteensä gen. historiatieteensä genitive historiatieteensä historiatieteidensä historiatieteittensä partitive historiatiedettään historiatiedettänsä historiatieteitään historiatieteitänsä inessive historiatieteessään historiatieteessänsä historiatieteissään historiatieteissänsä elative historiatieteestään historiatieteestänsä historiatieteistään historiatieteistänsä illative historiatieteeseensä historiatieteisiinsä historiatieteihinsä adessive historiatieteellään historiatieteellänsä historiatieteillään historiatieteillänsä ablative historiatieteeltään historiatieteeltänsä historiatieteiltään historiatieteiltänsä allative historiatieteelleen historiatieteellensä historiatieteilleen historiatieteillensä essive historiatieteenään historiatieteenänsä historiatieteinään historiatieteinänsä translative historiatieteekseen historiatieteeksensä historiatieteikseen historiatieteiksensä abessive historiatieteettään historiatieteettänsä historiatieteittään historiatieteittänsä instructive — — comitative — historiatieteineen historiatieteinensä

Further reading

• “historiatiede”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02