pilkka

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *pilkka, borrowed from Proto-Germanic *blikkaz (compare German Blick).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpilkːɑ/, [ˈpilkːɑ̝]
• Rhymes: -ilkːɑ
• Hyphenation^(key): pilk‧ka

Noun

pilkka

1. jeer, mockery, mock, ridicule, jest

   pitää pilkkanaan ― to make fun of

2. bullseye (center of target)

   ampua pilkkaan ― to shoot at a target

3. a mark carved in a tree
4. (dialectal) spot (round or irregular patch on the surface of a thing having a different color, e.g. on an animal)

   Synonyms: täplä, laikku

Declension

Inflection of pilkka (Kotus type 9*A/kala, kk-k gradation)
nominative		pilkka	pilkat
genitive		pilkan	pilkkojen
partitive		pilkkaa	pilkkoja
illative		pilkkaan	pilkkoihin
		singular	plural
nominative		pilkka	pilkat
accusative	nom.	pilkka	pilkat
	gen.	pilkan
genitive		pilkan	pilkkojen pilkkain rare
partitive		pilkkaa	pilkkoja
inessive		pilkassa	pilkoissa
elative		pilkasta	pilkoista
illative		pilkkaan	pilkkoihin
adessive		pilkalla	pilkoilla
ablative		pilkalta	pilkoilta
allative		pilkalle	pilkoille
essive		pilkkana	pilkkoina
translative		pilkaksi	pilkoiksi
abessive		pilkatta	pilkoitta
instructive		—	pilkoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of pilkka (Kotus type 9*A/kala, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative pilkkani pilkkani accusative nom. pilkkani pilkkani gen. pilkkani genitive pilkkani pilkkojeni pilkkaini rare partitive pilkkaani pilkkojani inessive pilkassani pilkoissani elative pilkastani pilkoistani illative pilkkaani pilkkoihini adessive pilkallani pilkoillani ablative pilkaltani pilkoiltani allative pilkalleni pilkoilleni essive pilkkanani pilkkoinani translative pilkakseni pilkoikseni abessive pilkattani pilkoittani instructive — — comitative — pilkkoineni second-person singular possessor singular plural nominative pilkkasi pilkkasi accusative nom. pilkkasi pilkkasi gen. pilkkasi genitive pilkkasi pilkkojesi pilkkaisi rare partitive pilkkaasi pilkkojasi inessive pilkassasi pilkoissasi elative pilkastasi pilkoistasi illative pilkkaasi pilkkoihisi adessive pilkallasi pilkoillasi ablative pilkaltasi pilkoiltasi allative pilkallesi pilkoillesi essive pilkkanasi pilkkoinasi translative pilkaksesi pilkoiksesi abessive pilkattasi pilkoittasi instructive — — comitative — pilkkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative pilkkamme pilkkamme accusative nom. pilkkamme pilkkamme gen. pilkkamme genitive pilkkamme pilkkojemme pilkkaimme rare partitive pilkkaamme pilkkojamme inessive pilkassamme pilkoissamme elative pilkastamme pilkoistamme illative pilkkaamme pilkkoihimme adessive pilkallamme pilkoillamme ablative pilkaltamme pilkoiltamme allative pilkallemme pilkoillemme essive pilkkanamme pilkkoinamme translative pilkaksemme pilkoiksemme abessive pilkattamme pilkoittamme instructive — — comitative — pilkkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative pilkkanne pilkkanne accusative nom. pilkkanne pilkkanne gen. pilkkanne genitive pilkkanne pilkkojenne pilkkainne rare partitive pilkkaanne pilkkojanne inessive pilkassanne pilkoissanne elative pilkastanne pilkoistanne illative pilkkaanne pilkkoihinne adessive pilkallanne pilkoillanne ablative pilkaltanne pilkoiltanne allative pilkallenne pilkoillenne essive pilkkananne pilkkoinanne translative pilkaksenne pilkoiksenne abessive pilkattanne pilkoittanne instructive — — comitative — pilkkoinenne third-person possessor singular plural nominative pilkkansa pilkkansa accusative nom. pilkkansa pilkkansa gen. pilkkansa genitive pilkkansa pilkkojensa pilkkainsa rare partitive pilkkaansa pilkkojaan pilkkojansa inessive pilkassaan pilkassansa pilkoissaan pilkoissansa elative pilkastaan pilkastansa pilkoistaan pilkoistansa illative pilkkaansa pilkkoihinsa adessive pilkallaan pilkallansa pilkoillaan pilkoillansa ablative pilkaltaan pilkaltansa pilkoiltaan pilkoiltansa allative pilkalleen pilkallensa pilkoilleen pilkoillensa essive pilkkanaan pilkkanansa pilkkoinaan pilkkoinansa translative pilkakseen pilkaksensa pilkoikseen pilkoiksensa abessive pilkattaan pilkattansa pilkoittaan pilkoittansa instructive — — comitative — pilkkoineen pilkkoinensa

Derived terms

• pilkallinen
• pilkata
• pilke
• pilkkoa
• pilkku
• pilkoittaa

 

compounds

• jumalanpilkka
• pilkanteko
• pilkkahinta
• pilkkahuuto
• pilkkakirjoitus
• pilkkakirves
• pilkkalaulu
• pilkkaniska
• pilkkaruno
• pilkkasiipi
• valkopilkkahai

 

Further reading

• “pilkka”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• palkki, plakki, plikka

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *pilkka. Cognates include Finnish pilkka and Estonian pilge.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpilkːɑ/, [ˈpiɫkː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈpilkːɑ/, [ˈpiɫkːɑ]
• Rhymes: -ilkː, -ilkːɑ
• Hyphenation: pilk‧ka

Noun

pilkka

1. mock, jeer

Declension

Declension of pilkka (type 3/kana, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	pilkka	pilkat
genitive	pilkan	pilkkoin
partitive	pilkkaa	pilkkoja
illative	pilkkaa	pilkkoi
inessive	pilkaas	pilkois
elative	pilkast	pilkoist
allative	pilkalle	pilkoille
adessive	pilkaal	pilkoil
ablative	pilkalt	pilkoilt
translative	pilkaks	pilkoiks
essive	pilkkanna, pilkkaan	pilkkoinna, pilkkoin
exessive1)	pilkkant	pilkkoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• pilkata

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 407